Ihmislähtöisyys tarkoittaa kehittämisen tapaa, jossa yritys tai organisaatio asettaa ihmisen eli asiakkaan tarpeet, toiveet ja kokemukset kaiken toiminnan keskiöön. Tavoitteena on ymmärtää asiakkaan näkökulmaa ja tarjota ratkaisuja, jotka vastaavat todellisiin tarpeisiin. Ihmislähtöisyys mahdollistaa onnistuneiden palvelukokemusten syntymisen ja vahvistaa asiakkaan sitoutumista palvelun käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa – kuunnellen ja havainnoiden. Tavoitteena on ketterä ja kokeileva kehittäminen.
Joskus asiakaskeskeisyys kuitenkin jää pinnalliseksi. Palautteita ei esimerkiksi käsitellä suunnitelmallisesti, vaan ne saattavat jäädä kokousmuistioiden ulkopuolelle. Vaikka asiakkaita haluttaisiin osallistaa, eli ottaa mukaan palvelun kehittämiseen, oikeiden menetelmien ja tilaisuuksien löytäminen voi tuntua vaikealta. Meillä Digitaalisessa sote-keskuksessa asiakasymmärryksen pohjana on uteliaisuus ja aito halu ymmärtää. Tämä näkyy arjessa, aina kokousten näkökulmista asiakkaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi konkreettinen esimerkki tästä oli asiakkaille järjestetty kehittämisiltapäivä.
Kehittämisiltapäivä järjestettiin Kumppanuuskeskuksen tiloissa Digitaalisen sote-keskuksen asiantuntijoiden vetämänä. Kumppanuuskeskus on järjestötalo ja olohuone Oulun keskusten läheisyydessä, jossa toimii yli 40 sote-alan järjestöä. Kumppanuuskeskuksen tavoitteena on lisätä hyvinvointia tuottavaa kansalaistoimintaa ja yhteistyötä sekä toimia kohtaamisen mahdollistajana. Joten tapahtuman järjestäminen siellä tuntui monella tavalla oikealta.
Iltapäivästä viestittiin sosiaalisen median lisäksi sisäisesti, myös Kumppanuuskeskuksen omia väyliä hyödyntäen. Paikalle saapuneet testiasiakkaat pääsivät näkemään uudistuneen alustan ja sen uudet toiminnallisuudet ensimmäisten joukossa. Me digitaalisen sote-keskuksen asiantuntijat annoimme testiasiakkaille erilaisia tehtäviä, ja samalla havainnoimme heidän toimintaansa alustalla. Asiakkaita pyydettiin myös kertomaan omista huomioistaan sekä pohtimaan niitä ääneen.
Työpajan ansiosta ymmärryksemme käyttäjien tekemistä valinnoista syventyi. Huomasimme käyttöliittymän suunnittelussa, kuinka tärkeää on painikkeiden sijainti, käytettyjen termien selkeys ja värien merkitys. Samalla saimme vahvistusta siitä, että uusi palvelu vaatii aina jonkin verran harjoittelua ja oppimista. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia – se on itse asiassa yksi käytettävyyden laadun mittareista. Palaute iltapäivästä oli erittäin positiivista, ja asiakasymmärryksemme kasvoi entisestään. Saimme myös mahdollisuuden pysähtyä tärkeän aiheen äärelle yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Syksy toi mukanaan suuria uudistuksia Digitaalisessa sote-keskuksessa. Syyskuun alussa julkaisimme viisi uutta chat-palvelua, ja lisäksi palvelut OmaPohde-alustalla laajenivat vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Digitaalisen sote-keskuksen kautta voi asioida kätevästi, mutta OmaPohde tarjoaa lisäksi mahdollisuuden esimerkiksi verenpaine- ja verensokerimittausten tallentamiseen ja niiden jakamiseen hoitavalle ammattilaiselle. Palvelun kautta voi myös ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan tai sosiaalitoimeen.
Digitaaliset palvelut, kuten Digitaalinen sote-keskus ja OmaPohde, tarjoavat vaihtoehdon perinteisille palveluille. Niille, joille digitaalisten palvelujen käyttö on luontevaa, avautuu mahdollisuus hoitaa terveysasioitaan esimerkiksi puhelimen avulla. Näin ”kivijalkapalveluihin” jää enemmän aikaa inhimilliselle kohtaamiselle niille asiakkaille, joille digitaaliset palvelut eivät ole sopiva vaihtoehto. Olemme tehneet pienellä tiimillä paljon työtä Digitaalisen sote-keskuksen toiminnan laajentamiseksi ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Työmme on huomattu myös maakunnan ulkopuolella: Digitaalinen sote-keskus on valittu Atean järjestämän Vuoden digiteko 2024 -kilpailun finaaliin! Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä, ja äänestysaikaa on 30.9. asti. Jos et vielä ole käynyt äänestämässä, nyt on hyvä hetki. Tehdään yhdessä Digitaalisesta sote-keskuksesta Vuoden digiteko!