Mikä ihmeen etäkotihoito

”Omaisilla toisinaan huolettaa, kykeneekö ikääntynyt käyttämään etälaitetta itsenäisesti kotonaan. Huoli on turha, koska asiakkaan ei oikeastaan tarvitse osata tehdä mitään.”, kertoo Katri Ylitalo, Taivalkosken kotiin annettavien palveluiden ja yhteisöllisen asumisen vastuuyksikköpäällikkö.

Taivalkoskella etäkotihoito on toiminut jo muutaman vuoden ajan. No mitä se etäkotihoito sitten on? Tämä lienee harvemmalle ihmiselle selvä asia. Kotihoito itsessään on useammalle tuttu – kotiin annettavia palveluja ja sairaanhoitoa. Etäkotihoito onkin, kirjaimellisesti, etänä tapahtuvaa kotihoitoa. Se on etäyhteyden välityksellä tehtäviä kuva- ja äänivälitteisiä asiakaskäyntejä, ja asiakkaina on esimerkiksi ikäihmisiä. Hoitaja ottaa etäyhteyden asiakkaaseen etukäteen sovittuina aikoina ja etälaite avautuu niin sovittaessa, automaattisesti.

Palveluja ovat esimerkiksi ruokailun ohjaus ja lääkkeenoton seuranta, sekä verenpaine- ja sokerimittausten otto yhdessä hoitajan kanssa. Taivalkoskella järjestetään etäkotihoidossa etäjumppaa ja päivätoimintaa ryhmässä, jolloin osallistujat ovat kotonaan etälaitteiden äärellä, ja hoitaja ohjaa toimintaa. Myös fysioterapeutin palveluita on mahdollista toteuttaa etänä. Hyvin on otettu vastaan myös kirkon etäjumalanpalvelukset.

”Etäkotihoito on, kuten kotihoitokin, ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa hoitoa, mikä edesauttaa asiakkaan itsenäistä pärjäämistä omassa kodissaan”, toteaa Taivalkosken kotihoidon tiimivastaava ja sairaanhoitaja Lempi Siilanen.

Hän koordinoi etäkotihoidon toimintaa Taivalkoskella ja teki toiminnallisen opinnäytetyön etäkotihoidosta Taivalkosken kotihoidolle vuonna 2021, minkä seurauksena etäkotihoito starttasi Taivalkoskella. Etäkotihoidon asiakkaat Taivalkoskella ovat olleet todella tyytyväisiä hoitoonsa.

”Etäkotihoidon alkaessa asiakas saattaa pohtia, että onnistuukohan tämä. Keneltäkään ei ole etälaitetta tarvinnut pois ottaa. Homma on toiminut kaikilla hyvin”, iloitsee Siilanen.

Säännöllisen kotihoidon ja sitä myötä etäkotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta, minkä tekee sosiaalihuollon ammattihenkilöstö. Etäkotihoito on erinomainen lisä kotihoidon palveluihin, koska resurssit ovat rajalliset ja asiakkaita kotihoidon piiriin tulee jatkuvasti lisää.

”Tällä hetkellä Taivalkoskella on reilu kymmenen etäkotihoidon asiakasta, eli rahkeita olisi suuremmallekin asiakasmäärälle”, pohtii Siilanen.

Taivalkosken etäkotihoidon asiakkaiden säännöllisten asiakaskäyntien toteutus siirtyy toteutettavaksi Kuusamosta käsin vuoden 2023 aikana. Yksi suuri etäkotihoidon etu onkin se, että hoitajat voivat tehdä työtään fyysisestä sijainnistaan riippumatta. Suurin osa etäkotihoidon asiakkaista on niin sanottuja ”hybridiasiakkaita”, eli heitä kohdataan säännöllisin väliajoin myös kasvotusten. Toisille pelkkä etänä saatu ohjaus on riittävää.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen, omaishoidon keskuksen vastuuyksikköpäällikkö, vs. palvelualuejohtaja Sanna Ahola kertoo, että etäkotihoito on löytänyt Oulun alueella paikkansa osana kotihoidon toteutusta. Etäkotihoitoa pyritään vakiinnuttamaan laajemmin koko hyvinvointialueen
kattavaksi palveluksi.

”Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että etä- ja digipalveluja tullaan vahvistamaan. Suuressa roolissa on myös etäkotihoito”, Ahola toteaa.

Etäkotihoitoon kuuluu laajemmassa merkityksessä muutakin kuin etälaitteen välityksellä tehtävä hoitotyö. On olemassa vaikka minkälaista teknologiaa ja laitteistoa, mikä helpottaa hoitotyötä ja lisää asiakkaan terveyttä ja turvallisuutta. Kuten koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Taivalkoskellakin on käytössä lääkeautomaatteja, ovihälyttimiä ja turvapuhelimia niitä tarvitseville. Ovivalvontaa voidaan toteuttaa esimerkiksi öisin, tarpeen niin vaatiessa. Hälytin kertoo, aukeaako ulko-ovi yöllä, ja kuinka pitkään se on auki. Turvapuhelin hälyttää oven aukeamisesta, jolloin kotiin
otetaan yhteys ja asiakkaan vointi varmistetaan. Tieto siitä, onko ulko-ovi käynyt, on erittäin tärkeää esimerkiksi talvipakkasilla. Tarvittaessa, ja nopealla aikataululla, käydään paikan päällä varmistamassa tilanne.

Turvapuhelimen avulla voi tarpeen vaatiessa hälyttää apua. Jos esimerkiksi ikääntynyt kaatuu kotonaan eikä pääse ylös, hän voi rannekkeessaan olevaa nappia painamalla soittaa turvapuhelimeen ja kertoa, mitä on tapahtunut. Pohteella käytössä myös lääkeautomaatteja, ja niitä on käytössä Taivalkoskellakin. Automaatit puhuvat asiakkaalle aina lääkkeenoton aikaan ja kehottavat selkeästi opastaen ottamaan lääkkeet, mitkä automaatti tarjoaa. Mikäli asiakas ei ota lääkettään automaatista tietyn ajan sisällä, imaisee kone lääkkeet takaisin sisäänsä ja tapahtumasta lähtee tieto hoitajille. Lääkeautomaatit ovat hyödyllisiä esimerkiksi tilanteissa, missä asiakkaan täytyy ottaa lääkkeitä päivän aikana todella monta kertaa, ja muistikin reistailee.

Taivalkoskella on käytössä myös muutamia hyvinvointiantureita, joilla seurataan asiakkaan hyvinvointia ja arjen sujumista, tarpeen niin vaatiessa. Antureita on monenlaisia – useimmat perustuvat liikkeen havainnointiin, ja niitä voidaan asentaa muun muassa jääkaappiin, keittiöön, olohuoneeseen, vessaan, sänkyyn ja ulko-oviin. Antureilla saadaan tietoa esimerkiksi asiakkaan aktiivisuudesta ja vessakäynneistä, unen määrästä, ravitsemuksesta ja yöllisestä levottomuudesta. Epäilys vaikkapa virtsatietulehduksesta voi hoitajalla nousta, jos asiakas alkaakin käymään vessassa tiheämmin kuin ennen.

Kotihoidon käytössä oleva digitaalinen laitteisto lisää asiakkaiden
turvallisuuden tunnetta omassa kodissaan. Ja koskaan ei laitteita oteta käyttöön ilman asiakkaan lupaa. Onkin erittäin tärkeää, että asiakas ymmärtää, mihin tarkoitukseen laitteita käytetään ja miten ne toimivat. Esimerkkinä se, että hyvinvointianturit eivät ole kameroita, vaan ne tunnistavat liikkeen.

Etäkotihoidosta on hyötyä niin asiakkaille, omaisille ja hoitajille, kuin koko yhteiskunnalle. Välimatkat katoavat. Hoitajalla kuluu vähemmän arvokasta työaikaa ajomatkoihin, ja kotihoidon palvelua voidaan järjestää sinne syrjäiseenkin kylän kolkkaan, minne sen järjestäminen muutoin voisi olla
haastavaa. Jotkut kotihoidon asiakkaat vierastavat ajatusta, että hoitaja tulee fyysisesti käymään heidän kotonaan useasti päivässä. Paljon yksityisyyttään arvostavan voikin olla helpompi vastaanottaa hoitoa, mikä tehdään pääosin etäyhteyksien kautta. Koronaviruksen jyllätessä näytti etäkotihoito hyötyjään, kun lähikontakteja esimerkiksi immuunipuutteisen luokse pyrittiin minimoimaan. Omaisetkin pääsevät näkemään läheistänsä etänä.

”Omaiset ovat ottaneet ilolla vastaan sen tiedon, että hekin voivat ottaa yhteyden läheiseensä saman etälaitteen avulla”, kertoo Ylitalo.

Etäkotihoidolla voidaan keventää hoitajien työtä, kun välillä työtä voi tehdä istuen ruudun ääressä. Yhteiskunnallisesti ajatellen on myös suurta hyötyä siitä, että hoitajalle, joka ei enää kykene tekemään fyysistä hoitotyötä, voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota työtä etäkotihoidossa. Kun työntekijä pysyy työkykyisenä, voidaan sairaspoissaoloja ja niistä tulevia kustannuksia yhteiskunnalle minimoida.

Hoitotyötä etänä tehdessä hoitaja tarvitsee muun muassa kykyä olla läsnä etälaitteen kautta, kuunnella tarkoin ja lukea asiakasta ilmeiden ja eleiden avulla, sekä hieman tietoteknistä osaamistakin. Etähoidon tekeminen antaa hoitajalle tilaisuuden oppia uutta, ja tuo vaihtelevuutta työpäivään. Uusien lähihoitajaopiskelijoiden saaminen hoitoalalle on ajankohtaista kaikkialla Suomessa. Kiinnostusta etäkotihoitoa kohtaan on ollut varsinkin nuoremmilla lähihoitajilla, joten tässäpä arvokas tieto oppilaitoksille markkinointiaan varten