Riittävän hyvä hyvinvointi?

Hyvinvointi käsitteenä on uransa huipulla eikä siihen voi olla törmäämättä päivittäin sosiaalisessa mediassa, lehtien palstoilla, mainoksissa tai ihmisten puheissa. Jos puhumme hyvinvoivasta ihmisestä ja suljet sen jälkeen silmäsi, mitä näet? Entä jos pyytäisin sinua kertomaan millainen ihminen ei voi hyvin, niin mitä sanoja käyttäisit?

Meillä jokaisella lienee jonkinlainen käsitys siitä, mitä hyvinvointi on ja millainen ihminen on hyvinvoiva. Aika monelle hyvinvoiva ihminen merkitsee jotakuta, kenellä perusasiat ovat hyvin – ei ole esimerkiksi huolia terveydestä tai omasta taloudesta. Hyvinvoivalta ihmiseltä todennäköisesti löytyy tasapainoisia ihmissuhteita ja harrastuksia. Hän liikkuu ja syö monipuolisesti, on onnellinen, nukkuu yöllä levolliset 7–8 tuntia eikä stressaa menneestä tai tulevasta. Elämä on ongelmatonta, tai eteen tulevat ongelmat ovat ainakin helposti ratkaistavissa.

On kuitenkin melko todennäköistä, että kaikille tulee elämässä vastaan töyssyjä, joiden ratkomiseen ei yksin omat tiedot ja voimavarat riitä. Sairauksiin saa apua hoitohenkilökunnalta, mutta kuka ottaisi hoitaakseen esimerkiksi sen tunteiden kirjon, kun laskut kasautuvat pöydälle kuukausi toisensa jälkeen tai ei ole ketään, kenen vuoksi poistuisi kotoa? Ja ennen kaikkea, kuka auttaisi tekemään huolille jotain jo ennen kuin niiden pitkät lonkerot ulottavat otteensa muillekin elämän osa-alueille?

Googlen hakupalvelu on varmasti yksi käytetyimmistä keinoista edellä mainittujen huolien ratkomiseen. Vaikka internetistä löytyy myös paljon oikeita vastauksia, sen isoksi ongelmaksi kuitenkin muodostuu tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus. Verkko on täynnä vanhentuneita numeroita, tietosisältöjä, mutta myös heitä, jotka ovat valmiita hyötymään toisen hädästä.

Pohteen alueella kehitämme vuosien 2023–2025 aikana digitaalista hyvinvoinnin edistämisen palvelutarjotinta alueen asukkaille ja ammattilaisille. Käytännössä se tarkoittaa eräänlaista nettisivua, joka kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen sekä seurakuntien toimintaa ja palveluja, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tarjottimen kehitys tapahtuu POP-Digi-Hoitotakuu-hankkeessa ja sitä rahoittaa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelma.

Palvelutarjottimelta tulee löytymään esimerkiksi elintapaohjausta, itsehoidon välineitä sekä vertaistuen, kulttuurin, liikunnan ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarkoitus on nostaa sivuille myös talouteen liittyviä teemoja. Tavoitteena on, että aiemmin laajalle sirpaloitunut tieto löytyisi kaikille yhdestä paikasta – Pohteen alueella on paljon erinomaisia palveluja ja toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin tueksi ja me haluamme sen entistä näkyvämmäksi.

Palatakseni alkuun, ehkä hyvinvointia ja siihen liittyviä mielikuvia pitäisi meidän jokaisen rohkeammin laajentaa. On hyvinvointiteko pyytää apua itselle tai läheiselle jo silloin, kun herää epäilys, etteivät omat voimavarat, taidot tai tiedot riitä. Ennaltaehkäistä huolien entistä suurempi kasaantuminen myös silloin, kun elämä ei tunnu kantavan sitten niin millään. Olla ystävällinen itselleen ja tukea omaa hyvinvointia pienin teoin silloinkin, kun kaikki on hyvin.

Hyvinvointi ja pahoinvointi eivät sulje toisiaan pois vaan niiden välillä on paljon tilaa myös sille ”ihan riittävän hyvälle hyvinvoinnille”.