Suun terveydenhuollon uudenlaisen vastaanottomallin kehittäminen Pohteella

Moniammatillista työtä voidaan tulkita useista eri näkökulmista ja sen vuoksi sen tarkka määrittäminen ei ole yksiselitteistä, eikä se myöskään merkitse samaa asiaa kaikille (Vierula 2019). Moniammatillisen työn voidaan ajatella olevan esimerkiksi eri verkostojen välistä yhteistoimintaa, viranomaisten välistä yhteistyötä tai olevan organisaation ulkoisen ja sisäisen yhteistyön muoto (Kekoni 2019). Yksittäisen työntekijän koulutus ja osaamisen jatkuva kehittäminen on merkityksellistä, sillä se tukee koko organisaatiota (Holvikivi & Lintula 2020). Yksittäisten työntekijöiden muodostama osaamisen summa tulisi nähdä kokonaisen yhteisön muodostamana suurempana osaamisena (Kangasniemi 2018), josta potilas hyötyy.

Suun terveydenhuollossa työskentelee joukko suun terveydenhuollon ammattilaisia. Hammaslääkäreitä, erikoishammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia tai suun terveydenhuollon osaamisalan lähihoitajia. Mamian ja Koivumäen (2006) mukaan työn sisällölliset tekijät vaikuttavat eniten työntekijöiden sitoutumiseen työhönsä. Näitä ovat työn vaihtelevuus, haasteellisuus, mielekkyys ja itsensä kehittäminen.

Suun terveydenhuollossa ohjaamme oman asiantuntijuuden ulkopuolelle kuulumattomat potilaat toiselle asiantuntijalle, jolla riittävä osaaminen potilaan asian ratkaisemiseksi löytyy. Tätä me kutsumme oman ammatillisen osaamisen realistiseksi arvioimiseksi ja eettiseksi toiminnaksi. Tiettyihin ammatteihin kuuluu tietynlaisia työtehtäviä ja toimivaltuuksia. Esimerkkinä tästä on hammaslääkärin hammaslääketieteellisenä ammatinharjoittajana valtuus määrittää diagnooseja tai paikata hampaita, joita vastaavasti suuhygienisti ei voi toteuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö moniammatillista työtä voitaisi tehdä ammattiryhmien välillä siten, että työtä jaetaan. Lähtökohtana tulee aina työnjakoa kehitettäessä olla potilaidemme hyvinvointi, potilasturvallisuuden huomiointi ja hoidon laatu.

Suuhygienistit saavat peruskoulutuksessa valmiudet tehdä suun terveystarkastuksia. Näitä valmiuksia kehitämme edelleen työelämässä. Työelämässä toimiessamme keskeistä onkin ammattitaidon ylläpito, mutta myös sen jatkuva kehittäminen, unohtamatta eettistä toimintaa. Ammattitaitoa kehitetään osallistumalla aktiivisesti täydennyskoulutuksiin tai työpaikalla vierikouluttautumalla, jossa opastusta ja neuvontaa saa paikan päällä potilaan hoitotilanteessa.

Oulun suun terveydenhuollossa on syksyllä 2022 käynnistynyt moniammatillisen suuhygienistivetoisen vastaanottomallin kehittäminen, jota jatketaan Pohteen alueella RRP2-hankkeessa. Mallin tavoitteena on, että osa potilaista käy suuhygienistin vastaanotolla suun terveystarkastuksissa, jonka aikana suuhygienisti konsultoi tarvittaessa matalalla kynnyksellä hammaslääkäriä. Suuhygienisti toteuttaa aikataulun puitteissa myös hampaiden kiinnityskudosten hoidon ja antaa yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa omahoidon ohjausta. Näin on mahdollista hoitaa potilas valmiiksi yhdellä hoitokäynnillä. Suuhygienistille sopii erityisesti potilasaines, jolla suun terveydentila on hyvä ja riski suusairauksiin siten pieni. Potilaat, joilla suusairauksien riski on korkea ja hoidontarvetta on enemmän, hoitaa hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri. Raahessa kehitämme yhteistyössä neuvolan ja suun terveydenhuollon kanssa ensimmäistä lastaan odottavan perheen asiakasprosessia moniammatillisesti. Tavoitteena on kehittää sujuva palveluprosessi, johon asiakkaan näkökulmaa kehitettävään prosessiin tuo mukanaan kokemustoimija.

Työnjaolla voimme parantaa hoidon saatavuutta ja vähentää yhteiskunnan, mutta myös potilaan kustannuksia. Työnjako on myös välttämätön tulevaisuuden toimi, jotta suun terveydenhuollossa palvelut voidaan turvata koko väestölle myös jatkossa.

Lähteet:
Kekoni, Taru & Mönkkönen, Kaarina & Hujala, Anneli & Laulainen, Sanna & Hirvonen, Jukka (2019) Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Kaarina Mönkkönen & Taru Kekoni & Aini Pehkonen (toim.) Moniammatillinen yhteistyö: vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus, 15–46.

Vierula, Tarja & Pösö, Tarja & Paavilainen, Eija (2019) Moniammatillisuus ja palvelutarvearviointi lapsi- ja perhepalveluissa: Ammattilaisten näkemykset pulmakohdista. Yhteiskuntapolitiikka 84(3), 292–300.

Mamia Tero & Koivumäki Jaakko 2006. Luottamus, sitoutuminen ja työelämän joustot. Teoksessa Mamia Tero & Melin Harri (toim.) Kenen ehdoilla työ joustaa? Johtajien ja henkilöstön näkökulmia. Työpoliittinen tutkimus 314. Työministeriö, Helsinki, 99-175.

Holvikivi, Johanna & Lintula, Leila (2020) Työntekijyysosaaminen muutoksessa. Teoksessa Sosiaali ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen Marina Arell-Sundberg, Arla Cederberg, Johanna Holvikivi, Sari Laanterä, (toim), Ralf Lillbacka, Leila Lintula, Kirsi Moisanen, Anne Nummela, Kaarina Rajala, Hannele Saunders (toim.) & Eeva Timonen-Kallio. Kangasniemi, M, Hipp, K, Häggman-Laitila, A, Kallio, H, Karki, S, Kinnunen, P, Pietilä, A, Saarnio, R, Viinamäki, L, Voutilainen, A. & Waldén, A (2018) Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus[1]toiminnan julkaisusarja 39/2018, Valtioneuvoston kanslia.