Asiakasturvallisuus lapsen silmin

Julkaistu
Asiakasturvallisuus tarkoittaa asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden varmistamista kaikessa toiminnassa ja palveluissa.

Suomessa vietetään asiakas- ja potilasturvallisuuden päivää 17.9.2025. Asiakasturvallisuus tarkoittaa asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden varmistamista kaikessa toiminnassa ja palveluissa. Tähän liittyvät organisaation toiminnot, periaatteet ja käytännöt sekä oikea-aikainen ja laadukas palvelu. Asiakasturvallisuuden edistäminen on niin organisaation, johdon kuin yksittäisen työntekijän vastuulla. Asiakasturvallisuutta ohjaa lainsäädäntö ja siitä säädetäänkin useissa laeissa.

Tämän vuoden teemana on lasten ja vastasyntyneiden turvallinen hoito ja palvelu: Turvallisuutta alusta alkaen – lasten oikeus turvalliseen hoitoon ja palveluun. Kysyinkin lapsiltani, mitä heidän mielestään on asiakasturvallisuus ja he vastasivat seuraavasti: ”No ettei se huijaa ja että se on luotettava ihminen, joka siellä työskentelee.” ”Turvallisuus tulee siitä aikuisesta, että se on kiltti ja se puhuu mukavasti.” Erityisesti lasten kohdalla meidän olisi hyvä muistaa asiakasturvallisuudesta puhuessa, että lapsille palvelut ovat ihmisiä. Lapset eivät ymmärrä ammattilaisten työnkuvia, erilaisia rooleja tai palveluja. Lapsi kiinnittää huomionsa siihen, miten me ammattilaisina huomioimme ja kohtaamme lapsen sekä mahdollistamme hänen osallisuutensa omassa asiassaan. Lähestynkin asiakasturvallisuutta tässä kirjoituksessa erityisesti asiakastyön ja vuorovaikutustyön näkökulmasta.

Lapsen osallisuus ja turvallisuuden rakentaminen

Turvallisuuden kokemusta voi tukea jokaisessa kohtaamisessa. Lapsen kohtaamisessa on kyse turvallisemman tilan, hetken ja suhteen rakentamisesta, jossa huomioidaan lapsen kehitys ja yksilölliset valmiudet. Ammattilainen huomaa ja kuulee lapsen omana itsenään sekä tarjoaa erilaisia tapoja ilmaista mielipiteitään ja toivomuksiaan. Myös vauvat ja pienet lapset ilmaisevat itseään, jos me osaamme sen huomata, nähdä ja kuulla. Emme voi sivuuttaa lapsen osallisuutta toteamalla, ettei lapsi kykene ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi kertomaan asioistaan. Joskus riittää, että olemme uteliaita kuulemaan lapsen maailmasta ja pysähdymme kuuntelemaan. Vuorovaikutuksessa ja työskentelyssä on tärkeä huomioida vastavuoroisuus eli myös ammattilaisen on hyvä kertoa ja antaa jotain itsestään. Lisäksi lasta informoidaan asioista ja päätöksistä lapsilähtöisesti sekä pyritään mahdollisimman avoimeen työskentelyyn. Lapsen kanssa kyse on suhteessa työskentelystä ja suhteen rakentamisesta, jossa keskeisenä elementtinä on turvallisuus. Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän luottaa helpommin ammattilaiseen ja sitä kautta mahdollistuu paremmin oikeus osallisuuteen.

Lapsen etu ja verkoston merkitys turvallisuudessa

Asiakasturvallisuudessa on kysymys myös ihmisoikeuksista, asiakkaan oikeuksista, arvoista ja eettisistä periaatteista sekä siitä, miten ne toteutuvat arjen työssä. Tiedätkö sinä, mitä ovat lasten oikeudet ja oletko pohtinut, miten toteutat niitä työssäsi? Lasten kanssa työskenneltäessä kunnioitetaan lapsen itsemääräämisoikeutta, lapsen erityistarpeita ja oikeuksia sekä otetaan huomioon lapsen etu. Erityisesti lasten kohdalla kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja lapsen suojeluun, joka on meidän kaikkien ammattilaisten tehtävä. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa kehityksensä vuoksi ja he ovat aina riippuvaisia aikuisista. Lapsi on osa perhettään ja muuta ympäristöä sekä verkostoa, joten lapsen kanssa työskenneltäessä on tärkeää huomioida kokonaisuus. Työskentely voikin usein olla työskentelyä verkoston kanssa ja monialainen yhteistyö sekä sen sujuvuus ovat tällöin myös keskiössä asiakasturvallisuudesta puhuttaessa. Lapsen oikeutta osallisuuteen ei tue tapa, jossa lapsesta ja lapsen asioista keskustellaan vain verkoston tai aikuisten kesken. On vaarallista, jos muodostamme kuvan lapsesta ja hänen tilanteestansa tapaamatta häntä, ainoastaan muiden kertoman perusteella. Toisaalta on tärkeä tunnistaa, ettemme voi myöskään työskennellä vain lapsen kanssa, sillä lasta ei voi irrottaa verkostostaan. Se, miten lapsen vanhemmat ja verkosto huomioidaan, vaikuttaa myös lapsen kokemaan asiakasturvallisuuteen. Ammattilaisina me voimme työskennellä kaikissa toiminnoissa lapsilähtöisesti ja auttaa myös lapsen elämässä mukana olevia tunnistamaan lapsen tarpeita, tukemaan lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Asiakasturvallisuus on yhteinen tehtävä

Asiakasturvallisuuden varmistaminen erityisesti lasten kohdalla vaatii meiltä ammattilaisilta tiedostamista, tunnistamista, osaamista ja ammattitaitoa. Lapsen asiakasturvallisuudesta on hyvä keskustella perehdytyksessä, tiimeissä ja työyhteisöissä. Esihenkilöiden tehtävä on mahdollistaa paikat sille, että asiakasturvallisuudesta käydään keskustelua ja pohditaan yhdessä siihen liittyviä ohjeita, käytäntöjä sekä mahdollisia kehittämisenpaikkoja ja tarvittavia koulutuksia. Asiakasturvallisuus on viime kädessä jokaisen ammattilaisen vastuulla, mutta voimme työyhteisöissä rakentaa turvallisuuden ilmapiiriä ja toimintakulttuuria, jossa meillä jokaisella työntekijällä ja asiakkaalla on turvallista olla.

Kannustan ja haastan jokaista ammattilaista ja opiskelijaa pysähtymään asiakas- ja potilasturvallisuuden päivänä yhdessä sen äärelle, miten ymmärrämme asiakasturvallisuuden ja miten toteutamme sitä osana arjen työtämme. Erityisesti, miltä asiakasturvallisuus näyttäytyy sinulle lapsen silmin?

Anu Niemi-Weckström

Kirjoittaja toimii Pohteella osaamiskoordinaattorina