Kuntouttava päivätoiminta – ei kerho vaan kuntouttavaa päivätoimintaa

Aloitin työt kuntouttavassa päivätoiminnassa yli kymmenen vuotta sitten, ensin sijaisena. Ohjeekseni taisin saada, että keksi jotakin tekemistä, tykkäävät kuulemma askarrella. Askartelu, tuo kauhea sana, minä, jonka kuvaamataidon numero oli huonoin numero todistuksessa.

Ensimmäiset vuodet valmistelin ryhmät kotona. Asiatietoa sairauksista ja mahdollisimman paljon! Välillä kävin kotihoidossa ja asumisyksikössä hoitajan hommia tekemässä. Joskus aamulla ensin kotihoidon käyntejä, sitten suoraan ryhmänpitoon, yritä sitten olla hyvin valmistautunut!

Kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen

Sitten alettiin puhumaan, että kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään. Vihdoinkin! Ihanaa, saanko itse kehittää, pääseekö mukaan kehittämiseen? Saadaanko lisää resursseja, koulutusta, kriteerit ja ohjeet kuntouttavalle päivätoiminnalle? Entäs tilat? Pääsemmekö vihdoin omiin tiloihin?

Kyllä, pääsin mukaan pilotteihin, useampaankin. Sain itse paljon vastuuta, otin itse paljon vastuuta. Pääsin useisiin koulutuksiin ja kouluttaja koulutuksiinkin. Näistä opin paljon! Laadin kuntouttavalle päivätoiminnalle kuukausitavoitteet, viikoittain keinot, miten tavoitteisiin päästiin. Tein vuosikellon ohjaamaan työtäni. Tein paljon erilaisia testejä, joilla pystyttiin arvioimaan asiakkaan toimintakykyä monipuolisesti. Tein paljon turhaakin työtä.

Olen kiitollinen esihenkilölleni, joka on uskaltanut tarttua hulluimpiinkin ideoihin ja kannustanut yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Yhteistyö järjestöjen, kyläseurojen, yksittäisten ihmisten, kaupungin ja seurakunnan kanssa on tuonut meidän kuntouttavalle päivätoiminnalle uusia oppeja, vapaaehtoisia eri tilaisuuksiin, vierailijoita, matalan kynnyksen päivätoiminnan pitäjiä jne. Kuntouttava päivätoiminta ei ole vain kohde yhteistyölle vaan olemme myös itse ryhmien kanssa liikkuneet eri tilaisuuksiin, viemään esimerkiksi laulutervehdyksiä asumisyksiköihin ja muihin tilaisuuksiin. Asiakkaiden oma arvostamisen tunne lisääntyy, kun huomaavat olevansa avuksi ja iloksi jollekin toiselle. Yhteistyötä ja tapahtumia kehitetään voimasenioriverkoston tilaisuuksissa, joissa olen saanut olla Pohteen edustajana mukana. Lisäksi teemme yhteistyötä paikallislehtien kanssa ja osallistumme aktiivisesti eri tilaisuuksiin. Järjestämme myös itse useita tapahtumia vuodessa.  Yhteistyötä tehdään myös kotihoidon, yksityisten palvelutuottajien, matkapalvelukeskuksen, palveluohjauksen, ikäneuvolan ja muiden toimijoiden kanssa.

Ryhmiä joka lähtöön

Meillä Pudasjärvellä Kuntouttavassa päivätoiminnassa on erilaisia ryhmiä. On kokopäiväisiä ryhmiä, on osa-aikaisia, on muisti- ja omaishoidettaville suunnattuja ryhmiä. On myös musiikkipainotteista ryhmää, josta onkin tullut suosituin ryhmä. Meillä alkaa jälleen matalan kynnyksen päivätoiminta.  Meillä on myös avoin liikuntavuoro päivätoiminnan asiakkaille.

Yhteistä kaikille ryhmille on, että jokaisessa ryhmässä liikutaan, yleensä kuntosalilla, jossa on paineilmalaitteet, joissa voi säätää juuri sopivan vastuksen. Osa harjoittelee kasvavilla vastuksilla, jokainen osallistuu kykynsä ja halunsa mukaan. Muistiryhmä näyttää loistavaa esimerkkiä liikunnan ilosta ja tahdonvoimasta. Meillä myös nauretaan paljon, joskus itketäänkin. Musiikki kuuluu olennaisena osana ryhmiin; laulun, muistelun, soiton ja  rytmittelyn menetelmin. Meillä myös pelataan eri pelejä, esimerkiksi bingoa, bocciaa, curlinkia, rimacolfia, mölkkyä, tietokilpailua jne. Tässä vaiheessa täytyy ylpeästi todeta, että miestenryhmä teki kesällä niin hienot rimacolfit myyntiin, että viimeisestä kappaleesta jopa tuli ostokilpailu. Päivätoiminnalla ei ole käytössä käteistä rahaa, joten toiminnan ihmisinä miestenryhmä teki myyntiin rimacolfeja, joiden myynnillä päästin käymään kahvilla eri paikoissa ja hankkimaan muuta mukavaa päivätoimintaan.

Rimacolfiin tarvikkeet saimme yhteistyökumppaneiden avulla. Rimacolfin teko on loistava esimerkki siitä, että tahdonvoimalla ja ohjaajien kekseliäisyydellä saadaan paljon aikaan. Kyllä meillä joskus sitä askarteluakin on harvakseltaan, mutta tämänkin oman osaamattomuuden voi kääntää vahvuudeksi, se mikä minulla onnistuu, onnistuu myös ryhmäläisiltä. Meillä on myös leipomista, muistiharjoituksia ja juttutupatuokioita. Testejäkin tehdään aina tarpeen mukaan. Testit ovat tärkeä osa kirjaamista!  Ryhmät ovat erilaisia, myös toiminnot vaihtelevat siis ryhmän mukaan. Asiakkaat ovat toimijoita ryhmässä, eivät pelkästään toiminnan kohteita.

Etäpäivätoimintaa kehitetään

Tulevaisuus tuo varmasti etäpäivätoiminnan yhdeksi vaihtoehdoksi päivätoimintaan osallistumiselle. Etälaitteet ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa ihmisen läsnäoloa. Etäpäivätoiminnan kehittäminen on tärkeää ja on hyvä tarjota monenlaisia vaihtoehtoja ja palveluja. Tässäkin Pudasjärven päivätoiminta on aktiivisesti mukana.

Päivätoiminnan arvoa on hankala mitata tarkkaan rahallisesti. Korona aikaan ryhmät olivat puoli vuotta kokonaan kiinni. Sinä aikana meidän useammalla asiakkaalla näkyi voinnin huonontuminen. Useita asiakkaita siirtyi asumispalveluiden piiriin ja useilla asiakkailla aloitettiin kotihoidon palveluja. Tämä on konkreettinen todiste siitä, miten paljon hyötyä on kuntouttavasta päivätoiminnasta, myös taloudellisesti, puhumattakaan sosiaalisesta tai henkisestä hyvinvoinnista.

Millainen on hyvä päivätoiminnanohjaaja? Tätä joskus kyseltykin asiakkailta nimettömänä, monesti tulee sana, että iloinen. Itse lisäisin että myös on oltava herkkä, toimintasuunnitelmaa täytyy pystyä vaihtamaan lennosta, jos jokin ei toimi. Asiakkaita on osattava kuunnella, mutta toisaalta myös kannustaa oman hyvinvoinnin eteen mitä on tehtävissä. Moni asiakas valittaa, että jalat heikkenevät ja testitkin sen osoittavat, silloin asiakasta tulee motivoida esimerkiksi tuolista ylösnousuharjoitteisiin kotona ollessa. Päivätoiminnan ohjaaja on moniosaaja, jonka täytyy yhtaikaa olla iloinen, kannustava, kekseliäs, taitava ja yhteistyöhaluinen ja muuttumiskykyinen.

Mitäkö opin työssäni? Rakastan työtäni, olla luova ja monipuolinen osaaja. Toisaalta tämä työ tuo myös paljon vastuuta, miten hyvin haluan tehdä työni ja millaista energiaa tuon ryhmiin?  Saa epäonnistua, saa nauraa itselle.  Iloisuutta ei ole koskaan liikaa. Asiatietoa on ikäihmisillä itselläänkin jo paljon asioista, mutta iloa monesti niin kovin vähän. Kaikkein arvokkainta on asiakkaat, heiltä saatu rehellinen palaute ja se eletyn elämän tuoma viisaus. Luin jostain kirjasta, että jos haluaa että ryhmä palaa, niin ohjaajan on oltava tulessa! Tämä on niin totta, ohjaajan oma olemus ja innostus tarttuu asiakkaisiin.