Miten haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta edistetään Pohteella?

Julkaistu
Miten varmistetaan, että myös he, joiden ääni usein jää kuulumattomiin, voivat vaikuttaa siihen, millaisia palveluja ja millaista arkea hyvinvointialueella rakennetaan? Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella eli Pohteella tähän kysymykseen on pyritty vastaamaan ihmislähtöisellä osallisuustyöllä.

Pohteella osallisuustyötä ohjaa OSUVA 2024–2025 -ohjelma, jossa on määritelty keskeiset periaatteet: ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus, vuorovaikutteisuus, luottamus ja vaikuttavuus. Osallisuus ei ole irrallinen osa hyvinvointialuetta, vaan se on kiinteä osa arkea ja päätöksentekoa.

Kokemustoimijat ja kehittäjäasiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä

Keväällä 2023 Pohde otti ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa käyttöön kokemus- ja kehittäjäasiakastoimintamallin. Tämä tarkoittaa, että palveluiden kehittäminen tapahtuu yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka palveluita käyttävät. Malli tarjoaa rakenteen sille, miten asiakkaat voivat kehittää palveluja yhdessä ammattilaisten kanssa. Erityisen tärkeää on ollut tavoittaa ne, jotka jäävät usein osallisuustyön ulkopuolelle. Pohteella on myös muutamia pysyvämpiä asiakasraateja, jossa palvelun käyttäjien kokemuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.

Ilmiöasemat nostivat esiin harvoin kuullut äänet

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomuksen valmistelussa hyödynnettiin Diakonissalaitoksen kehittämää tulevaisuuskeskustelumenetelmää, ilmiöasemia. Yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa järjestettiin vuoden 2024 aikana 14 ilmiöasemaa, joissa kerättiin kokemustietoa esimerkiksi ikäihmisiltä, mielenterveyskuntoutujilta, kehitysvammaisilta ja maahan muuttaneilta.

Erityistä huomiota ilmiöasemien järjestelyissä kiinnitettiin saavutettavuuteen: tilat olivat esteettömiä, materiaali selkeäkielistä ja tarjolla oli myös käännös- ja tulkkauspalveluita. Osallistujille järjestettiin kiitostilaisuus, jossa käytiin läpi, miten heidän ideansa näkyivät lopullisessa suunnitelmassa. Tämä lisäsi osallistujien kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Osallistujat ja tilaisuuksia vetäneet toimijat antoivat palautetta, jonka mukaan osallistuminen oli mielekästä ja merkityksellistä. Avoimuus ja vaikuttavuuden osoittaminen lisäsi luottamusta ja motivoi osallistumaan jatkossakin. Ilmiöasemia tullaan järjestämään jatkossakin.

Lopuksi

Osallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sen rakentaminen vaatii suunnitelmallisuutta, sitoutumista, kuuntelemista ja konkreettisia tekoja. Pohteen työ niin sanottujen harvoin kuultujen osallistamiseksi tarjoaa esimerkin siitä, miten yhdessä rakentamalla voidaan luoda hyvinvointialue, jossa myös harvoin kuultujen ääni kuuluu.

Pohteella valmistellaan parhaillaan strategian päivittämistä. Tulemme alkusyksyn aikana periaatteidemme mukaisesti kuulemaan ja osallistamaan myös heitä, joiden ääni kuuluu harvemmin.

 

Blogi pohjautuu kirjoittajan esitykseen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä huhtikuussa 2025. Blogin valmistelussa on hyödynnetty tekoälyä.

Marjo Riitta Tervonen

Yhteistyöjohtaja