Rokotuksilla estetään vakavia tartuntatauteja – lapsen rokottaminen on tärkeää

Rokoteaiheisissa keskusteluissa keskitytään varsin usein pohtimaan rokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia, mutta kuinka moni on pysähtynyt miettimään, miksi rokotteita annetaan ja miksi terveydenhuollossa käytetään niihin vuosittain suuri määrä rahaa?

Suomessa rokotteilla on onnistuttu hävittämään monet vaaralliset tartuntataudit. Rokotteilla estetään tehokkaasti tällaisia tauteja, mutta varsinkin kehittyvissä maissa ne ovat edelleen yleisiä. Toki osaa rokotuksilla ehkäistävistä taudeista esiintyy Suomessa edelleen. Rokottaminen on siis edelleen tarpeellista useiden sairauksien ehkäisemiseksi.

Mitä ovat nämä taudit ja mitä niistä voi seurata?

Tuhkarokko tarttuu herkästi

Tuhkarokko on erittäin tarttuva, sen tartuttavuutta kuvaava R0-luku (kuinka monta ihmistä yksi sairastunut tartuttaa) on jopa 12–18, kun esimerkiksi COVID-19-koronaviruksella sen on arvioitu olevan lukujen 2–4 välillä (4, 5). Tuhkarokkoon kuolee maailmanlaajuisesti WHO:n arvion mukaan edelleen 90 000 ihmistä vuosittain (1) ja vuonna 2014 Euroopassakin tautiin sairastui 16 000 ihmistä (2). Tuhkarokko on yleisin rokotuksilla estettävissä oleva kuolemantauti ja MPR-rokote suojaa siltä sekä vihurirokolta ja sikotaudilta (3).

Hib-bakteeri aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita

Hib (Haemophilus influenzae B -bakteeri) on kapselillinen, vakavia hengitystieinfektioita aiheuttava bakteeri (6, 7). Ennen Hib-rokotusten alkamista se aiheutti Suomessa yli 90 % vakavista H. influenzae -tapauksista, noin 200 tapausta vuosittain. Yleisimmin taudinkuvana on aivokalvotulehdus, kurkunkansitulehdus, keuhkokuume tai septikemia (eli ns. verenmyrkytys). Hib:n aiheuttamassa infektiossa kuolleisuus oli suomalaisessa tutkimuksessa noin 3,3 % ja Hib:n aiheuttamasta aivokalvotulehduksesta jäi jonkinasteinen hermostollinen häiriö joka toiselle ja pysyvä vamma joka kuudennelle potilaalle. Rokotusten ansiosta vakavia Hib-tapauksia on vuosittain enää 1–10, mutta köyhimmissä kehitysmaissa se on edelleen pikkulasten vakavien bakteeritautien tavallisimpia aiheuttajia.

Jäykkäkouristuksen välttää ottamalla rokotteen

Clostridium tetani on bakteeri, joka aiheuttaa jäykkäkouristuksen (6). Tätä bakteeria ja sen itiöitä esiintyy kaikkialla maaperässä ja monien eläinten, kuten hevosten suolistossa. Jos ihminen saa likaisen haavan, bakteerin itiöt voivat itää ja lisääntyä siinä. Bakteeri alkaa tuottaa tetanospasmiini-toksiinia (myrkkyä), joka saa aikaan lihaksiston kouristelua ja halvauksia. Kouristukset leviävät lähes kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin ja hoitamattomana tauti johtaa lähes aina kuolemaan ja kuolleisuus on tehohoidossakin (vasta-ainehoito ja hengityskone, antibiootit) huomattava. Jäykkäkouristuksen ehkäisyyn on olemassa tehokas rokote. Rokotusten ansiosta jäykkäkouristus on käynyt Suomessa harvinaiseksi. Koska bakteeria on maaperässä, laumasuojaa ei muodostu, eli vain henkilölle itselleen annettu rokotussuoja estää taudin (8).

Vesirokkorokote suojaa vesirokolta ja vähentää vyöruusun ilmaantumista

Vesirokko on Varicella zoster-viruksen aiheuttama koko kehon tulehdustauti. Se usein paranee terveillä lapsilla, noin viikossa, mutta osalle tauti voi olla varsin vakava. Vesirokko saattaa osalle aiheuttaa jälkitautina ihon bakteeritauteja (jopa hengenvaarallisen kuoliota aiheuttavan lihaskalvon tulehduksen), aivotulehduksen tai munuaisvaurion. Vesirokkotaudin jälkeen virus jää piileväksi hermosolmukkeisiin ja voi myöhemmin aktivoitua aiheuttaen vyöruusun. Raskaudenaikainen vesirokko aiheuttaa huomattavan komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle (14). Vesirokkorokotus suojaa vesirokolta ja sen vakavilta jälkitaudeilta. Lisäksi vesirokkorokote vähentää vyöruusun ilmaantumista 70–80 %:lla. THL:n mukaan Yhdysvalloissa kahden rokoteannoksen on todettu antavan noin 90-prosenttisen suojan kaikkia vesirokkotartuntoja vastaan ja lähes 100-prosenttisen suojan vaikeita tautitapauksia vastaan (15).

HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti sairastumista kohdunkaulan syöpään

HPV-rokote on viimeisten vuosien aikana herättänyt runsaasti keskustelua. Suomessa todetaan vuosittain 150–175 kohdunkaulan syöpää (10). Maailmalla se on yleisin gynekologinen syöpä. Ihmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin kohdunkaulan syövän aiheuttaja (noin 98 %:ssa tapauksista). HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat 70 % kohdunkaulan syövistä. HPV on voitu yhdistää myös emättimen ja ulkosynnyttimien sekä osaan peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syövistä (11). Rokotusohjelmassa tarjottava Cervarix-rokote ehkäisee jopa 95 prosenttia HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista. Kyseessä on siis tehokas keino vähentää syöpään sairastumisen riskiä.

Pneumokokkirokote suojaa myös läheiset antamalla laumasuojan

Pneumokokkirokote kuuluu nykyään lasten rokotusohjelmaan ja lisäksi sitä suositellaan ikääntyneille ja tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten keuhko- tai munuaissairauksia sairastaville. Se suojaa rokotettua pneumokokkibakteerin aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, kuten aivokalvontulehdukselta ja verenmyrkytykseltä. Vakavia tautimuotoja raportoitiin Suomessa vuonna 2024 yhteensä 628. Sairastuneista 6 % oli alle 5-vuotiaita ja puolet oli täyttänyt 65 vuotta. Rokote suojaa myös pneumokokin aiheuttamalta keuhkokuumeelta ja välikorvantulehdukselta. Se estää pneumokokin nielukantajuutta ja sitä kautta taudin tarttumista rokotetun lähellä oleviin ihmisiin. Näin rokote saa aikaan myös laumasuojaa (12, 13).

Matkustaminen ja muuttoliike nostavat riskiä sairastua Suomessa harvinaiseksi käyneisiin tartuntatauteihin

Monet Suomesta rokotuksin lähes kokonaan hävitetyt taudit ovat kehittyvissä maissa vielä yleisiä (lähde: CDC, WHO). Maailmassa on tällä hetkellä useita erilaisia konflikteja, jonka vuoksi Suomeenkin hakeutuu turvapaikanhakijoita. Lisäksi muuttoliikettä on muualtakin maailmasta ja Suomesta matkustellaan maihin, joissa rokotuksilla ehkäistäviä tauteja edelleen esiintyy. Suomeen tulee päätymään myös sairauksia, jotka ovat rokotusten myötä käyneet täällä harvinaisiksi (esim. tuhkarokko, jota esiintyi UNICEF:n mukaan Euroopassa vuonna 2024 yli 127 000 tapausta). Tällöin myös kantasuomalaisen, mutta rokottamattoman väestön, riski harvinaiseksi käyneen tartuntataudin saamiseen on lisääntynyt. Rokotusten mahdollisia haittoja pohtiessa kannattaa muistaa myös rokottamatta jättämiseen liittyvä riski – mahdollisuus sairastua rokotteella ehkäistävään vakavaan infektioon kasvaa!

Lue lisää Pohteen verkkosivuilta

• Rokotukset

Lähdeluettelo

1. Peltola H; Tuhkarokko – unohtuva uhka. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018;134(7):705-13.
2. Helminen M; Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-taudit). Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim.
3. Orenstein ym.; Measles and Rubella Global Strategic Plan 2012–2020 midterm review report: Background and summary. Vaccine: Volume 36, Supplement 1, 11 January 2018, Pages A35-A42.
4. WHO: What do we know about SARS-CoV-2 and COVID-19?
5. Laurent H, Nohynek H; Rokotteet ja laumasuoja – pakolla vai porkkanalla? SIC
6. Hedman K ym; Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim 2012.
7. Peltola H. Worldwide Haemophilus influenzae type b disease at the beginning of the 21st century: global analysis of the disease burden 25 years after the use of the polysaccharide vaccine and a decade after the advent of conjugates. Clin Microbiol Rev 2000 Apr;13(2):302-17.
8. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/jaykkakouristus
9. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00598
10. Heinonen P; Lääkärin käsikirja: Gynekologiset syövät. 14.6.2018, Kustannus Oy Duodecim.
11. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/hpv-eli-papilloomavirusrokote
12. Usein kysyttyä pneumokokkirokotuksista – THL
13. Pneumokokin esiintyvyys Suomessa – THL
14. Vesirokko – THL
15. Vesirokkorokote – THL