Suomi
English
Svenska
Pohjois-Suomen Terveydenhuollon tukisäätiö eli Terttu-säätiö myönsi keväällä 20 000 euroa tutkimusryhmälle, joka selvittää pään ja kaulan alueen sädehoidossa toteutuneita hammasannoksia. Lisäksi tutkitaan hoitoa edeltävän hammashoidon laajuutta, siitä aiheutuvaa hoitoviivettä sekä hoidonjälkeisiä muutoksia leukaluun aineenvaihdunnassa. Tavoite on pyrkiä jatkossa kohdentamaan sädehoitoa entistä tarkemmin ja yksilöllisemmin.
”Tutkimme, voisimmeko ennakoida potilasryhmiä tarkemmin ja miten vähentää tervekudoshaittoja”, kertoo lääkäri Veera Kärkkäinen, jonka väitöskirjassa tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää.
Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa halutaan välttää viiveitä sädehoidon aloittamisessa, mutta potilaiden hampaisto tulee hoitaa kuntoon ennen kuin sädehoito voidaan aloittaa.
”Tällä hetkellä viive on yhdestä kahteen viikkoa, joka on yleensä kompromissi”, syöpätautien apulaisylilääkäri Kaisa Lehtiö kertoo.
Samalla kun sädehoito tuhoaa syöpäkudosta, myös pään ja kaulan alueen tervekudokset altistuvat säteilylle. Tutkimuksessa halutaan selvittää, minkä verran ja millaisia vaikutuksia sillä on. Tutkimus tehdään kolmessa vaiheessa. Kolmas vaihe on magneettikuvantamisen avulla toteutettava kliininen tutkimus, johon osallistuu reilut 20 potilasta.
”Potilaille tehdään ylimääräiset magneettikuvaukset hoidon alussa, keskivaiheessa ja kuusi kuukautta hoitojen loppumisen jälkeen”, sairaalafyysikko Henna Hietala sanoo.
Tavoitteena säteilyn tarkempi kohdentaminen
Kärkkäinen on pitänyt tutkimusta mukavana ja mielenkiintoisena, mutta ajoittain haastavana.
”On ollut antoisaa oppia itse tutkimustyön tekemisestä, ja syventyä tähän aiheeseen”, Kärkkäinen sanoo.
Mukaan lähteneet potilaat ovat suhtautuneet myönteisesti, sillä he ovat kokeneet asian tärkeänä. Ensimmäinen aiheesta kirjoitettu artikkeli on jo arvioitu. Nyt edessä on seuraavan osan aloittaminen. Vaikka mukana ei ole ollut hammaslääkäreitä, on heidän kanssaan tehty yhteistyötä. Muutenkin tutkimus on moniammatillinen.
”Teemme jo luonnostaan tärkeää yhteistyötä, kun suunnittelemme potilaiden hoitamista ja kuvantamista”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Petri Koivunen.
Ylifyysikko Juha Nikkisen mukaan pää- ja kurkkualueen syövissä säteilyllä on suuri rooli. Syöpiä näillä alueille on hankala hoitaa ja siksi hoidon kannalta on suuri merkitys, miten annoksia voitaisiin kohdentaa tarkemmin.
”Tekniikka on kehittynyt, jotta voimme kohdentaa säteilyn tarkemmin kohteen suuntaisesti, dynaamisesti, jottei säteily mene niin paljon terveen alueen läpi.”
Juttu on julkaistu Pohdelainen 2/2025 -lehdessä. Lue koko lehti.