Talouden realiteetit – ja niiden vaikutukset jokaiseen meistä
Miksi alueen toimijoiden pitäisi kiinnostua yhteisestä edunvalvonnasta?
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma korosti puheenvuorossaan, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat samalla puolella: meillä on yhteiset asukkaat, palvelujen käyttäjät, samat veronmaksajat ja elinvoimakysymykset.
Rahoitusmalli ei ole pohjoiselle suopea: Pohteen rahoitus putoaa vuoteen 2029 mennessä hyvinvointialueista neljänneksi eniten. Sillä on vaikutuksia koko alueeseen. Tarvitsemme yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa.
Säästöpaineet ovat todellisia ja näkyvät koko Suomessa. Pohteella säästöjä on tehty hyvinvointialueiden perustamisesta lähtien, mutta silti paljon on vielä edessä.
Taloudesta puhuttaessa on syytä muistaa kokonaisuus: isoimmat vaikutukset syntyvät palvelujärjestelmän rakenteista ja henkilöstömenoista, eivät toimielinten kokouksista ja kokouskahveista eivätkä johtajien palkoista. Meidän on pystyttävä käymään talouskeskustelua rehellisesti mutta myös ratkaisulähtöisesti. Kestävät palvelut rakentuvat kestävän talouden perustalle.
Foorumissa nousi vahvasti esiin se, mikä tuntuu talouspuheesta välillä unohtuvan: meillä on yhteiset asukkaat. Kuntien ja hyvinvointialueen haasteet eivät ole erillisiä, vaan toisiinsa kietoutuneita. Siksi tulevaisuutta ei voi rakentaa siiloissa.
Sivistys ja sote kulkevat käsi kädessä
Mitä on luotettava kumppanuus ja hyvä yhteistyö? Pohjois-Pohjanmaan nuorisovaltuuston mukaan ne rakentuvat yhteisille periaatteille, joihin kuuluvat rehellisyys, avoimuus, pelisäännöt, sitoutuminen ja toisten arvostaminen.
Samat periaatteet ohjaavat parhaillaan valmisteltavaa kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohteen strategista yhteistyösopimusta vuosille 2026–2030. Kyse ei ole vain paperista, vaan yhteisestä tahdosta toimia entistä paremmin.
Sopimuksen taustakyselyssä tärkeimmäksi yhteistyön osa-alueeksi nousi sivistyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö. Tärkeiksi koettiin myös työllisyyden tukeminen ja varautuminen häiriötilanteisiin. Ne muodostavat pohjan hyvinvoinnille, kasvulle ja tulevaisuuden mahdollisuuksille.
Vaikka ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja lasten määrä vähenee, olemme jatkossakin lasten ja nuorten maakunta. Tämä vaatii pitkäjänteistä yhteistä suunnittelua ja kestäviä ratkaisuja.
Yhteinen suunta, yhteiset asukkaat
Hyvilin erityisasiantuntija Terhi Virtanen kuvasi puheenvuorossaan osuvasti, mistä sujuva yhteistyö syntyy: toimivista rakenteista, hyvästä tiedonkulusta ja säännöllisestä vuorovaikutuksesta.
Pohjois-Pohjanmaalla on jo paljon hyvää, mutta myös kipupisteitä, jotka on uskallettava nostaa pöydälle. Ymmärrys yhteistyön haasteista ja syistä niiden takana voi auttaa toimijoita kehittymään yhdessä paremmiksi yhteistyökumppaneiksi.
Tilannekuvassa ja yhteistyön tarpeissa voi olla eroavaisuuksia kuntien ja hyvinvointialueiden poliittisen ja viranhaltijajohdon välillä. Erilaisia näkökulmia on tärkeää kuulla. Tilannekuvan lisäksi tarvitaan tilannetietoisuutta eli ymmärrystä tilanteesta, taustoista ja eri osapuolten tavoitteista.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kuvasi kokemuksia yhteistyöstä sujumisesta ja nosti keskiöön yhteiset asiakkaat eli kuntien asukkaat. Huolenaiheet ovat yhteiset, eivätkä ne noudata hallinnollisia rajoja. Kyselyissä nousevat esiin avun saatavuus, terveys, turvallisuuden tunne ja rahan riittävyys. Monissa asioissa on edetty hyvään suuntaan hyvinvointialueiden aloituksen jälkeen. Työllisyyden edistämisessä tarvitaan selkeää ja tavoitteellista yhteistyötä, jonka peruspilarina on riittävä resursointi.
Hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela Pohteelta kertoi, millaista yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi kuntien ja hyvinvointialueen välillä tehdään. Yksinkertaistaen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa sitä, että vahvistamme sitä, mikä on hyvää, ja vähennämme hyvinvointihuolia ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla palveluilla. Hyvinvoiva ihminen on yhteinen tavoitteemme.
Paremmat palvelut rakentuvat yhteistyöllä
Foorumin viesti oli selkeä: vaikka haasteet ovat suuria, tahtoa ja kykyä niiden ratkaisemiseen löytyy. Tarvitsemme selkeää, tavoitteellista ja kestävää yhteistyötä, joka syntyy dialogista. Vaikeitakin asioita on voitava käsitellä avoimesti.
Yhteistyö ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan tulevaisuuteen. Alueemme asukkaat ansaitsevat vastuullista päätöksentekoa ja toimivat, jatkuvasti kehittyvät palvelut.