Yksikin päihdekuolema on liikaa – tunnista päihdemyrkytyksen merkit

Julkaistu
Suomessa kuoli vuonna 2024 huumausaineisiin 247 ihmistä. Heistä 40 oli alle 25-vuotiaita.

Lähes joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin. Oulussa huumekuolemia oli 7 vuonna 2024, kun edeltävänä vuonna oli 19. (Tilastokeskus 2025.) Vaikka määrä laski edellisvuodesta, jokainen huumekuolema on liikaa. Jokaisen tilaston taustalla on ihminen sekä läheiset, joita menetys koskettaa laajasti. Huumekuolemat vaikuttavat perheisiin, ystäviin ja koko yhteiskuntaan.

Usein puhutaan kansankielisesti yliannostuksista, mutta yli puolet huumekuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä. Niiden taustalla on usean aineen samanaikainen käyttö. Tyypillisesti mukana on buprenorfiinia yhdessä alkoholin ja/tai bentsodiatsepiinien kanssa. Aineiden yhteisvaikutus lamaa hengitystä ja voi johtaa kuolemaan.

Onnettomuustutkintakeskus (2024) on selvittänyt, että nuorten kuolemien taustalla on ollut riittämätön tieto sekakäytön hengenvaarallisuudesta. Myrkytystilan oireita ei tunnisteta ajoissa. Hätänumeroon soitetaan liian myöhään. Avun soittamista saatetaan epäröidä itselle koituvien seuraamusten pelosta. Moni menehtynyt ei ollut yksin, eli mahdollisuus pelastaa henki on ollut olemassa havaitsemalla myrkytyksen kehittyminen ja hälyttämällä apua.

Siksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella -hanke), Oulun kaupunki (Nuorten navigaattori -hanke) ja Suomen Punainen Risti toteuttavat 27.4.-31.5.2026 Oulun keskeisillä bussilinjoilla tarrakampanjan, jossa kerrotaan päihdemyrkytyksen oireista ja ensiavusta. Tarrat ovat kiinnitettyinä bussien istuinten selkänojiin.

Viesti on selkeä: epävarmuus ei saa estää toimimista ja avun hälyttämistä. Myrkytystilanteessa paikalla oleva voi epäröidä: onko tilanne vakava, ylireagoinko tai aiheutuuko tilanteesta itselle ongelmia. Hätätilanteessa ei tarvitse olla varma tilanteen vakavuudesta ja pelkkä epäily riittää avun pyytämiseen.

Päihderiippuvuus on sairaus. Se ei tee ihmisestä vähemmän arvokasta. Se ei poista oikeutta saada apua. Kansalaisvelvollisuutemme on hälyttää apua sitä tarvitsevalle, riippumatta henkilön päihtymystilasta tai taustasta.

Oulun huumetilanne koskettaa meitä kaikkia. Tarvitsemme tietoa, rohkeutta ja yhteisvastuuta. Älä epäröi hälyttää apua, sillä se voi pelastaa ihmishengen.

Tunnistat henkeä uhkaavan päihdemyrkytyksen mahdollisesti näistä merkeistä:

  • Henkilö on poikkeuksellisen väsynyt tai vaikeasti heräteltävissä.
  • Hän on kalpea tai sinertävä.
  • Hänen hengityksensä on poikkeavaa (esim. hyvin hidasta, pinnallista tai katkonais­ta).
  • Kokeile, avaako hän silmänsä.
  • Reagoiko tai havahtuuko hän voimakkaaseen herättelyyn (ääni, ravistelu)

Jos henkilö ei reagoi

  • Soita 112. Kerro epäileväsi päihdemyrkytystä ja noudata saamiasi ohjeita.
  • Avaa hengitystiet kohottamalla leukaa.
  • Jos henkilö oksentaa, käännä pää sivulle.

Jatka toimintaan hengityksen mukaan

  • Jos hän hengittää: käännä henkilö kylkiasentoon.
  • Jos hän ei hengitä: aloita elvytys.
    • 30 painallusta, 2 puhallusta.
    • Jos puhaltaminen ei ole mahdollista, jatka keskeytymätöntä paineluelvytystä.

Yksikin soitto hätänumeroon voi olla ratkaiseva. Yksikin päihdekuolema on liikaa.

Lähteet

Onnettomuustutkintakeskus 2024. Nuorten alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset huumekuolemat ovat onnettomuuksia, joita on voitava ennalta ehkäistä – palvelujärjestelmää kehitettävä niin, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut kulkevat yhdessä – Onnettomuustutkintakeskus

Tilastokeskus 2025. Huumekuolemat vähenivät vuonna 2024 – paluu vuoden 2022 tasolle | Tilastokeskus

Veronica Hanhisuanto, Marianne Ihme, Elina Pohjosaho, Johanna Wirkkala ja Nea Matinolli

Veronica Hanhisuanto ja Marianna Ihme työskentelevät Nuorten päihdepalvelujen kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Elina Pohjosaho, Johanna Wirkkala ja Nea Matinolli työskentelevät Nuorten navigaattori -hankeessa Oulun kaupungilla.