Hoidon jatkuvuutta parannetaan Iin terveysasemalla

Iissä hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä kaikille kuntalaisille nimetään potilastietojärjestelmään omalääkäri. Mahdollinen aikaisempi hoitosuhde omaan lääkäriin pidetään voimassa. Asiakas-lääkärisuhteen jatkuvuuden myötä lääkäri oppii tuntemaan asiakkaan paremmin ja pystyy havaitsemaan terveydentilan muutoksia varhaisemmassa vaiheessa. Omalääkärien nimeäminen on nyt Iissä käynnissä, ja se valmistuu viimeistään huhtikuussa.

Iin terveysaseman vastaanotolla hoidon jatkuvuuden kehittäminen on alkanut syyskuussa 2023 koko henkilöstön voimin. Vastaanotolla kehittämistyötä hankkeessa tekevät osa-aikaisesti sairaanhoitajat Sanna Toppinen ja Marjut Kiuttu sekä lääkärit Ulla Häkli ja Minna Tauriainen. Apulaisylilääkäri Eeva Koistinen ja vastuuyksikköpäällikkö Päivi Rekinen ovat tiiviisti mukana tukemassa hankkeen etenemistä.

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton myötä asiakkaan palvelukanavat eivät muutu, vaan yhteydenotto sosiaali- ja terveyskeskukseen tapahtuu entiseen tapaan puhelimen ja digitaalisten palveluiden kautta.

Mitä hoidon jatkuvuudella tarkoitetaan?

Hoidon jatkuvuusmallin keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus. Potilaan hoidon tukena on myös hoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että hoidon jatkuvuuden myötä hoidon laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi ja terveydenhuollon palvelujen kokonaistarve- ja kustannukset pienenevät. Hoidon jatkuvuusmalli koskee vain kiireetöntä hoitoa, esimerkiksi pitkäaikaissairauksien kontrolleja ja erilaisia lääkärinlausuntoja.

Pohteella pyritään kiinnittämään huomiota koko väestön hoidon jatkuvuuteen ja kehittämään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden. Tavoitteena on myös tiivistää kuntoutus-, mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluiden sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden yhteistyötä sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Uusilla toimintamalleilla tavoitellaan sujuvampaa moniammatillista yhteistyötä, tiimityön hyötyjä ja parempaa diagnostiikan ja hoidon koordinaatiota.

Hoidon tarpeen arviointi

Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveysasemalle sairaanhoitaja tekee huolellisen hoidon tarpeen arvioinnin. Tässä selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä hoidon kiireellisyys. Hoidon tarpeen arviointi on hoitoketjun tärkeä vaihe, joka käynnistää hoitoprosessin jo ensikontaktissa.

Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittava hoito, jota voi olla esimerkiksi ohjaus oireiden hoitoon kotona, konsultaatio tai ajanvaraus tarvetta vastaavalle ammattilaiselle. Mikäli hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen päädytään varaamaan kiireetön aika lääkärille, pyritään se ensisijaisesti järjestämään omalle lääkärille. Kiireellisissä yhteydenotoissa hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan.

Pohteella hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain koko hyvinvointialueelle. Hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä tehdään EU:n rahoittamassa RRP2-hankeessa. RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.