Hyvinvointikertomus kertoo, miten Pohjois-Pohjanmaan asukkaat voivat

Julkaistu
Pohteen hyvinvointikertomus on kirjoitettu selkokielellä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen
hyvinvointikertomus valmistui viime kesänä 2023.
Sen hyväksyi aluevaltuusto.

Hyvinvointikertomus kuvaa asukkaiden hyvinvointia.
Se kertoo, miten Pohjois-Pohjanmaan asukkaat voivat,
ja miten asukkaiden hyvinvointi on muuttunut.
Hyvinvointikertomus kertoo myös, mitä olemme tehneet
jotta asukkaiden hyvinvointi paranee.

Hyvinvointikertomus auttaa Pohdetta
ymmärtämään asukkaiden hyvinvointia
ja estämään etukäteen ongelmia tai niiden pahenemista.

Kertomuksen avulla tunnistamme
ne asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat,
jotka haluamme säilyttää
ja joita haluamme muuttaa.

Miten ihmiset voivat Pohjois-Pohjanmaalla?

Suurimmalla osalla Pohjois-Pohjanmaan asukkaista
menee ihan kivasti.
Heillä on moni elämän perusasia hyvällä mallilla.
Heillä on läheisiä ihmisiä, harrastuksia ja turvallinen olo.

Mutta on myös paljon huolia ja huolestuttavia muutoksia.
Asukkaiden tyytyväisyys elämään on heikentynyt
ja monia painavat rahahuolet.

Nuoret kokevat väkivaltaa enemmän kuin ennen

Nuoret ovat joutuneet aiempaa useammin
läheisen ihmisen väkivallan uhriksi.

– Itselleni tärkein havainto oli,
että nuoret tytöt voivat selvästi heikommin kuin pojat.
Olisi tärkeää tietää, miksi näin on,
hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela sanoo.

Pohjoispohjalaisilla on paljon sairauksia

Pohjois-Pohjanmaan asukkailla on paljon sairauksia.
Muuhun Suomeen verrattuna meillä on paljon sairauksia,
jotka liittyvät selkään, niveliin, aivojen verisuoniin ja mielenterveyteen.

Naiset voivat hieman paremmin kuin miehet

Tutkimusten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla
naiset voivat paremmin kuin miehet.

Naisilla on parempi tilanne esimerkiksi
ylipainossa, terveellisessä ruuassa ja ihmissuhteissa.
Naiset käyttävät myös vähemmän alkoholia tai huumeita.
Miehet taas kokevat olonsa turvallisemmaksi kuin naiset.

Monella lapsella on stressiä

Lasten yksinäisyys lisääntyy.
Joka kolmannella alakoululaisella on stressiä koulusta.
Monessa lapsiperheessä on rahahuolia,
varsinkin yksinhuoltajilla.

Myös lasten ja nuorten
mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.
Ne ovat lisääntyneet varsinkin tytöillä.

Hyvinvointikertomus kirjoitettiin selkokielellä

Moni ihminen osallistui
hyvinvointikertomuksen tekemiseen.
Hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela
kokosi hyvinvointikertomuksen
heidän tekemiensä tekstien avulla.
Hän kirjoitti hyvinvointikertomuksen selkokielellä.
Selkokieli on helppoa ja yksinkertaista suomea.

Miksi hyvinvointikertomus on kirjoitettu selkokielellä?

–Halusin kokeilla, onko mahdollista tehdä hyvinvointikertomus,
joka olisi kirjoitettu sekä johtajille, päättäjille että asukkaille.
Minusta parasta asukkaiden huomiointia on se,
että käytämme kieltä, jota useimmat ymmärtävät,
Sanna Salmela kertoo.

–Kun kirjoittaa selkokieltä,
aivot pitää kääntää vähän eri asentoon.
Täytyy uskaltaa kirjoittaa yksinkertaisemmin,
Sanna Salmela sanoo.

Usein virallisissa teksteissä käytetään
vaikeita sanoja ja pitkiä lauseita.
Selkokielessä käytetään tuttuja sanoja,
ja lyhyitä lauseita.

Hyvinvointikertomuksen kirjoittaminen selkokielellä
oli Sanna Salmelan mielestä mielenkiintoista ja innostavaa.
Joinakin hetkinä se oli myös vaikeaa.

Joitakin asioita oli vaikeaa kertoa lyhyesti tai selkokielellä,
koska päättäjät tarvitsevat paljon yksityiskohtaista tietoa.
– Näissä kohdissa minun oli pakko hyväksyä se,
että selkeä yleiskieli riittää, Salmela toteaa.

Päättäjät antoivat kannustavaa palautetta

Lautakunnassa, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa
päättäjät kiittivät selkokielestä.
He kertoivat, että moni heistä lukee tekstejä
väsyneenä töiden jälkeen tai myöhään illalla.
Kertomuksen teksti oli selkokielen ansiosta
helppo lukea ja ymmärtää.
Siksi selkokieli voi parantaa myös päätöksentekoa.

Päättäjät toivoivat, että selkokieltä käytetään
myös hyvinvointisuunnitelmassa.

–Se onkin jo työn alla,
ja selkokielellä mennään,
kertoo Sanna Salmela.

Tutustu vuoden 2023 hyvinvointikertomukseen.
Hyvinvointikertomus (pohde.fi)

Teksti ja kuva: Sanna Krook.