Ikimuistoisia hetkiä ja haasteita

Juha Korpelaisen ura on mittava. Ouluun Korpelainen tuli vuonna 1978, jolloin hän aloitti lääketieteen opinnot. ”Halusin akateemisen koulutuksen, mutta minulla oli mielessäni muitakin vaihtoehtoja. Olin jo silloin kiinnostunut sekä ihmisistä että luonnosta, teknologiakin kiinnosti. Pohdin lääkärin, biologin, metsänhoitajan ja insinöörin ammattien välillä. Lopulta lääketiede voitti, koska halusin työskennellä ihmisten parissa”, Korpelainen muistelee opiskeluvuosiaan.

Neurologian pariin Korpelainen siirtyi oltuaan jo jonkin aikaa työelämässä. ”Alan älyllisyys, diagnostiikka ja moniammatillisuus kiinnostivat minua. Neurologiassa täytyy tietää valtavasti erilaisista sairauksista ja niiden ilmenemismuodoista. Vuosikymmenten saatossa ala on kehittynyt paljon ja olemme oppineet hoitamaan aivojen verenkiertohäiriöitä aktiivisemmin”, Korpelainen pohtii.

Uran varrelle mahtuu haasteita ja huippuhetkiä

Korpelaisen uralle on mahtunut monta muistorikasta työtehtävää. Antoisimmaksi Korpelainen nimeää tieteellisen työn kokonaisuudessaan. ”Olen ohjannut 10 väitöskirjaa. Ne jäävät mieleeni aikamoisina juhlapäivinä!”, hän kertoo.

Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli myös uuden yliopistollisen sairaalan avajaistilaisuus lokakuussa 2024. ”Avajaispäivään huipentui yli kymmenvuotinen suunnittelu- ja rakentamisvaihe. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin osallistuminen avajaistilaisuuteen teki hetkestä hyvin vaikuttavan”, Korpelainen jatkaa.

Kun puhutaan haasteista, Korpelainen nimeää epäröimättä koronapandemian. ”Kyseessä oli meille kokonaan uusi virus, jonka luonnetta, käyttäytymistä ja vaikutuksia emme tunteneet. Ensimmäiset merkit viittasivat siihen, että olisimme tekemisissä hyvinkin vaikeasti hoidettavan taudin kanssa”, hän muistelee pandemian alkuaikoja. Tilannetta vaikeutti myös se, että esimerkiksi hoitotarvikkeista oli maailmanlaajuinen kilpailu. ”Jouduimme ajamaan alas kiireettömän hoidon. Teimme vaikeita päätöksiä kansallisten linjausten mukaan. Onneksi asiat lähtivät lopulta ratkeamaan ja aloimme päästä takaisin normaalimpaan arkeen”, hän jatkaa. Pohjois-Pohjanmaalla Korpelainen veti alueellista koordinaatioryhmää ja oli pandemian aikana tästä syystä paljon esillä mediassa. ”Vastasin puhelimeen lukemattomia kertoja muun muassa hiihtoladulta. Olin median käytettävissä 24/7. Yhteistyö median kanssa sujui jouhevasti: media tarjosi aina mahdollisuuden kertoa faktat ja myös perustella ne”, hän muistelee.

Luottavaisena katse kohti tulevaa

Eläkkeelle jäädessään Juha Korpelainen jää erityisesti kaipaamaan vuorovaikutusta ihmisten kanssa ja ympärillään ollutta työyhteisöä. ”Välillä olemme miettineet hyvinkin intensiivisesti ratkaisuja ongelmiin ja hyviä tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Ei tosin sovi unohtaa leppoisampia kahvihetkiä kollegoiden kanssa”, hän muistelee.

Korpelainen tunnistaa, että tässä hetkessä on paljon haasteita, muta muistuttaa myös, että Pohteella työskentelee valtava määrä huippuammattilaisia kaikissa ammattiryhmissä. ”Näinä aikoina työn merkityksellisyys on yhä tärkeämpää. Tekipä sote-alalla sitten mitä tahansa työtä, kaikki työ kulminoituu potilaisiin ja heidän tarpeisiinsa vastaamiseen”, hän toteaa.

Korpelainen on ollut uransa aikana mukana monissa muutoksissa. Yksi suurimmista on digitaalisuus. ”Nyt sekä lääkärit että potilaat voivat tehdä monia asioita jopa mobiililaitteilla. Potilaita osallistetaan enemmän omaan hoitoonsa, ja erilaisten tiedonhakukanavien myötä lääkäreiden ylivertainen tietopohja on tasavertaistunut. Potilaat ottavat itse paljon selvää asioista”, hän pohtii.

Meneillään oleva sote-uudistus on Juha Korpelaisen mukaan tuonut mukanaan muutosten lisäksi myös tietynlaisen toivon ilmapiirin. ”Tämä ilmapiiri syntyy siitä, että nykyteknologiaa hyödyntämällä voimme tehdä tuttuja asioita uusilla tavoilla ja siirtyä uudistettuihin toimintamalleihin”, hän tiivistää ajatuksiaan.

Juha Korpelainen

• Syntynyt Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa.
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ylilääkäri, jää eläkkeelle 1.6.2025.
• Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri maaliskuusta 2019 alkaen, vs. johtajaylilääkärinä vuosina 2017–2019.
• Hallintoylilääkäri 2005–2019.
• Neurologian apulaisylilääkäri vuosina 1997–2005.
• Valmistui Oulun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1985, neurologian erikoislääkäriksi 1992 ja lääketieteen tohtoriksi 1993.
• Lisäksi erikoispätevyydet kuntoutuksessa, terveydenhuollon hallinnossa ja terveydenhuollon tietotekniikassa.
• Sote-johtamisen PD-tutkinto sekä Executive MBA-tutkinto.
• Perhe: vaimo Raija Korpelainen, Oulun yliopiston terveysliikunnan professori, kaksi aikuista poikaa.
• Elämäntapana luonnossa liikkuminen: hiihto, melonta, pyöräily, sienestys, marjastus, kalastus.
• Vapaa-ajasta iso osa kuluu perheen kanssa loma-asunnolla Syötteellä.