Yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen kehuu kaikkia kilpailuun osallistuneita ehdotuksia laadukkaiksi ja tavoitteellisiksi. Yksikään hakemus ei ollut keskinkertainen ja kaikissa oli tuotettu merkittävää hyötyä asiakkaille, potilaille tai työyhteisölle.
– Pohteella tehdään valtavasti hyvää kehittämistä ja laatupalkintokilpailun tavoitteena on tuoda esiin henkilöstön käytännön tasolla tekemä omaehtoinen kehittämistoiminta, Turpeinen sanoo.
– Kaikista hankkeissa välittyi syvä ammatillinen osaaminen sekä innostus ja kiinnostus toiminnan sujuvoittamiseen niin työyhteisön kuin potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Tunnistimme palkittuja hankkeita yhdistäviksi menestystekijöiksi henkilöstölähtöisen luottamuksellisen yhteistyön, tulosten konkreettisen seurannan ja pitkäjänteisen vakiinnuttamisen osaksi normaalia arkea, Turpeinen jatkaa.
Ensimmäisen palkinnon, 2000 euroa, sai silmätautien klinikan office-kirurgian kaihileikkausprosessin kehittäminen vuosina 2024–2026.
OYSin silmäklinikalla perustettiin moniammatillinen työryhmän kehittämään kaihileikkausprosessia ja lisäämään leikkauskapasiteettia. Tavoitteena oli lisätä asteittain olemassa olevalla salikapasiteetilla leikkausmääriä, hyödyntää saatu lisäresurssi maksimaalisesti ja potilasturvallisuudesta tinkimättä sekä luoda pysyvä jatkuvan kehittämisen toimintamalli.
Toiminnan tehostaminen vähensi kaihileikkausten ostopalvelutarvetta 237 leikkauksella ja toi 95 000 euron säästöt tammi–huhtikuussa 2026. Leikkauskomplikaatioiden suhteellinen määrä pysyi ennallaan ja kirjallisuuteen verrattuna matalalla tasolla. Henkilöstön kuormituksen kasvua hillitsi se, että kaikki työntekijät vähensivät hukkatehtäviä ja omaksuivat sujuvat käytännöt. Myöskään työajan ylitykset eivät lisääntyneet.
– Meillä on otettu olo ja tuntuu mahtavalta sekä tärkeältä, että pitkäaikainen sekä ylimääräistä työtä vaatinut kokonaisuus huomioidaan, kuvailee koko ryhmän tuntoja silmätautien office-kirurgian vastuulääkäri Joel Pitkänen.
Laaja-alaista kehittämistä koko Pohteella
Toisen palkinnon, 1000 euroa, sai Pohteen kuvantamisen toimet säteilyturvallisuuden parantamiseksi läpivalaisututkimuksissa. Monialainen hanke sai alkunsa kliinisestä havainnosta, että laitteistojen vaihdon jälkeen lapsipotilaiden säteilyannokset olivat kasvaneet. Havainto onnistuttiin muuttamaan tutkituksi tiedoksi ja konkreettiseksi turvallisuutta parantavaksi toimintatavaksi.
Muutos parantaa potilas-, henkilöstö- ja säteilyturvallisuutta sekä ehkäisee kuvanlaadun heikkenemistä ja tarpeettomia uusintakuvauksia. Taloudellinen hyöty liittyy uusintakuvausten, poikkeamaselvitysten ja haittatapahtumariskin vähentämiseen.
Työryhmää edustivat apulaisylilääkäri Maria Suo-Palosaari, tutkija Tero Hyvärinen, röntgenhoitaja Matti Vuori sekä erikoistuva fyysikko Satu Ylimaula. He kertoivat onnistuneensa monialaisella tiimillä säilyttämään ja ylläpitämään laadukkaan toiminnan sekä säteilyn laadunvalvonnan. Hanke nähdään malliesimerkkinä siitä, miten käytännön työssä moniammatillisuus toimii. Ryhmän mukaan on onni, että Pohteella on riittävästi fyysikoita, jotta he pystyivät tarttumaan havaintoon ripeällä aikataululla. Tulokset koskettavat laitteita kaikkialla maailmassa, jossa niitä käytetään.
Kaksi hanketta jakoi kolmannen sijan
Kolmannen palkinnon, 500 euroa, sai kaksi eri hanketta. Toinen on OYSin urogynekologien kehittämä toimintamalli, jossa virtsankarkailuleikkaukset siirrettiin leikkaussalista Naistentautien poliklinikalle ja toinen OYSin Neurokeskuksen botuliinitoksiinihoidot neurologian poliklinikalla.
Virtsankarkailuleikkausten siirtäminen polikliiniseksi toiminnaksi vastasi erikoissairaanhoidon keskeisiin haasteisiin. Kehittämishankkeella saavutettiin merkittäviä resurssisäästöjä sekä parannettiin potilaan hoitopolkua. Jo ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana vapautui laskennallisesti 6–7 leikkaussalipäivää muuhun kirurgiseen toimintaan. Vapautunut kapasiteetti voidaan kohdentaa vaativampiin leikkauksiin.
– Olemme erityisen iloisia palkitsemisesta potilaidemme kannalta. Poliklinikka on sopivan kevyt ympäristö, jossa he tulevat kohdatuksi. Samalla se auttaa vaativampia potilaita vapauttamalla aikaa, erikoislääkäri Henna Rossi tiivistää.
OYSin Neurokeskuksessa tehtiin määrätietoista botuliinitoksiinihoitojen kehittämistyötä, joka vähensi botuliinihoitojen potilasmääriä 35 prosenttia. Hanke paransi resurssien käyttöä, vähensi kustannuksia, poisti hoitotakuun ylitykset ja paransi neurologisten potilaiden palvelujen saatavuutta. Samalla botuliinihoidosta hyötyvät potilaat saavat hoitonsa oikea-aikaisemmin. Muutokset toteutettiin potilasturvallisuus huomioiden.
– Tämä on hieno kunnianosoitus tehtyä työtä kohtaan. Potilaamme ovat olleet tyytyväisiä, että he pääsevät ajallaan vastaanotolle, kertovat neurologit Mervi Ryytty sekä Johanna Annunen.
Kunniamaininta kuntoutuksen alalle
Kunniamaininta myönnettiin Kuntoutuksen ohjauskeskuksen lasten puhe- ja toimintaterapian varhaisen tuen palvelumallin kehittämiseen.
Hankkeen ansiosta asiakkaat ovat saaneet aiempaa nopeammin tukea ja palvelupolut ovat selkeytyneet. Päiväkodeissa ja kouluissa järjestettiin yksilöllistä, ennaltaehkäisevää tukea ilman terveydenhuollon asiakkuutta. Lisäksi luotiin yhteisiä asiakastyön materiaaleja ja järjestettiin 12 avointa webinaaria, joihin osallistui noin 370 henkilöä. Palautteessa webinaari sai keskiarvosanaksi 9,2/10. Lisäksi tallenteista muodostui pysyvä materiaalipankki.
Digitaaliset palvelut, yhteiset jonot ja tiivistynyt moniammatillinen yhteistyö paransivat saavutettavuutta, lyhensi jonoja ja vähensi pitkien terapioiden tarvetta sotekeskuksissa.
Työryhmän kuvailee kehitystyötä valtakunnallisestikin uudeksi toimintamalliksi, joka tavoittaa lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti. Ympäristö on lapsen kuntoutumisen kannalta merkityksellinen, sillä kuntoutumista tapahtuu paljon ihan arjessa.