Nuorten mielenterveyspalvelujen jonoja purettu onnistuneesti – digitaalinen työkalu saatu käyttöön koko Pohteen alueella

Jonojen purkamisessa on auttanut digitaalinen arviointityökalu, jota hyödynnetään keskusteluissa nuoren sekä hänen perheensä ja verkostojensa kanssa. Nuoret saavat palveluja tällä hetkellä nopeasti. 

Syyskuussa 2024 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde alkoi purkaa nuorten mielenterveyspalvelujen hoitojonoja hyvin tuloksin Oulussa ja Pohteen eteläosien kunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla on ollut aiemmin hyvin erilaiset henkilöstöresurssit, asiakasvolyymit sekä väestöpohja. Ennen hyvinvointialuetta myös toimintatavat ovat olleet erilaisia.  

Nyt toimintamalleja pyritään yhtenäistämään. Apuna jonojen purkamiseen käytettiin Interventionavigaattoria, eli tutummin Nuorten navia. Se on digitaalinen arviointityökalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään psyykkisesti oireilevia nuoria. Hoitojonoja saatiin purettua jo alkusyksyn 2024 aikana ja tällä hetkellä nuoret saavat apua nopeasti. Nuoret pääsevät palvelujen piiriin myös palveluohjauksen sekä opiskeluhuollon kautta. 

Kehitystyö pisimmällä Oulussa ja Eteläisellä alueella 

Aiemmin ei ole ollut käytössä kunnollista hoidon tarpeen arviointityökalua eikä hoidon tarpeen arviointi ole ollut yhtä selkeästi suunniteltua. Digitaalisesti täytettävän navigaattorin lisäksi arvioinnin keskeinen osa on niin kutsuttu ensijäsennys. Se syntyy ammattilaisen, nuoren ja hänen lähiverkostonsa yhteistyössä, kun ammattilainen syventää Interventionavigaattorin keräämiä tietoja haastattelun avulla.  

Nuoret täyttävät kyselyn yhdessä ammattilaisten kanssa tai itsenäisesti parhaaksi katsomallaan hetkellä. Navigaattorissa on omat osionsa niin nuorille kuin heidän vanhemmilleen. Kouluterveydenhuollosta saa apua navigaattorin täyttämiseen. 

Uuden toimintatavan ansiosta avun saanti nopeutuu ja hoitojen vaikuttavuus vahvistuu. Nuorten navi voi auttaa nuorta jäsentämään tilannettaan, välttämään ammattilaisten päällekkäisiä arviointiprosesseja sekä nopeuttaa tukitoimien aloittamista.  Lisäksi perheiltä saatu palaute on ollut hyvää.  

–  Olemme ottamassa Interventionavigaattorin käyttöön koko Pohteen alueella nuorten perustason mielenterveyspalveluissa. Ajatus on, että samanlaista toimintamallia kehitetään koko Pohteella pienillä alueellisilla vivahde-eroilla, koska resurssit ovat erilaiset eri alueilla, kertoo hoitotyön johtaja Niko Borén, joka työskentelee alueellisten psykiatristen mielenterveyspalvelujen osaamiskeskuksessa. 

Ensitapaamiseen kannattaa käyttää aikaa 

Jonossa olevien nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa on käsitelty Interventionavigaattorin tulokset ensijäsennystapaamisessa. Navigaattorin käyttö sujuvoittaa tiedonkeruuta ja vakioimista. Se kerää nuoresta riittävät tiedot, jotta ammattilainen voi suunnitella oikeanlaisen hoidon ja tehdä tarvittavia päätöksiä yhteistyössä nuoren, hänen perheensä sekä verkostonsa kanssa. 

–  Oulussa on tehty hoidon tarpeen arviointi kasvokkain interventionavigaattoria käyttäen. Siihen on kutsuttu mukaan nuoren lähiverkosto, kuten koulun ja opiskeluhuollon edustus, kertoo Oulun alueen psykiatristen palvelujen ja mielenterveyspalvelujen vastuuyksikköpäällikkö Kaisa-Johanna Yli-Tokola. 

Hoidon tarpeen arviointiaika on 90 minuuttia. Tapaamisessa tehdään suunnitelma siitä, miten nuoren hoidon suhteen edetään. Uutta arviointiaikaa ei enää tarvita, vaan hoito pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Tapaaminen etenee selkeän järjestyksen mukaan. 

–  Alkuvaiheeseen kannattaa panostaa aikaa, sillä se maksaa ajassa itsensä takaisin. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kyseessä on uudenlainen toimintamalli, joka toki ottaa aikansa juurtuakseen ja laajentuakseen koko Pohteella, Yli-Tokola kertoo. 

Nuoret kertovat omista kokemuksistaan 

Ensijäsennyksessä nuori saa määritellä, mistä asioista keskustellaan, kun vanhempi on läsnä.  Vanhempien rooli on keskeinen ja vanhempien kuuluu olla mukana, koska on kyse heidän lapsestaan. 

Nuori on tilanteessa keskiössä ja saa kertoa itse omista kokemuksistaan. Nuorelta myös kysytään, miten hän itse kokee, että häntä voitaisiin auttaa. 

Toimiva malli on herättänyt huomiota myös muualla. Borén kertoo, että esimerkiksi Helsingin kaupunki on osoittanut kiinnostusta Pohteen tavasta toteuttaa Interventionavigaattorin ensijäsennys ja perheterapeuttinen mini-interventio.