
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hälytystehtävien määrä oli vuonna 2024 yhteensä 6 630 tehtävää. Tehtävämäärä on laskenut voimakkaasti aiemmista vuosista. Vuoden 2023 tehtävämäärä oli 7 655 kpl ja vuosien 2021–2023 keskimäärin noin 8 350 kpl.
Tehtävämäärä on laskenut etenkin ensihoitopalvelua tukevissa ensivastetehtävissä ja liikenneonnettomuuksissa. Vuoden 2024 ensivastetehtävien määrä oli noin 870 tehtävää (-48 %) pienempi kuin vuonna 2023. Liikenneonnettomuuksissa laskua oli noin 280 tehtävää (-25 %).
Ensivastetehtävien määrän laskua selittää osin ensihoitotehtävien määrän vähentyminen ja osin ensihoitotehtävien riskiarvio- ja hälytysvasteuudistus, joka vähensi ensivasteyksiköiden hälyttämistä osaksi ensihoitotehtävää. Liikenteessä etenkin talvikuukausien onnettomuusmäärä laski, mutta myös iltapäiväliikenteeseen ja iltaan ajoittuvien onnettomuuksien määrä oli tavanomaista pienempi.
Vuoteen 2023 verrattuna tehtävämäärää nosti eniten vahingontorjuntatehtävät (+37 %) ja sekalaiset tarkastustehtävät (+14 %). Vahingontorjunnan osalta tilastossa korostuu huhtikuun sulamisvesi- ja jääpatotulvat sekä myrskypäivä marraskuussa. Muu tarkastustehtävä on yleisimmin hätäilmoituksen tekijän oletus onnettomuudesta tai vaaratilanteesta. Yleisimpiä ovat erilaiset savu-, haju- ja öljyhavainnot, epäilyt veden varaan joutumisesta tai liikenneonnettomuudesta sekä erehdykset. Myös ongelmat tulisijojen kanssa ovat yleisiä (savua sisätiloihin). Tehtävistä noin 45 prosenttia on hälytetty kiireellisenä.
Rakennuspalojen sekä rakennuspaloista aiheutuneiden omaisuus- ja henkilövahinkojen määrä oli aiempia vuosia suurempi. Paloja syttyi etenkin tammi-helmikuun kireiden pakkasten aikaan. Pakkasjakson palojen arvioidut syyt olivat moninaisia, mutta tilastosta nousee esille muun muassa tulisijojen ja savuhormien käyttöön, kuntoon ja suojaetäisyyksiin liittyvät tekijät. Vuoden 2024 rakennuspalojen keskimääräinen arvioitu omaisuusvahinko oli noin 135 000 euroa, kun se aiempina vuosina on ollut keskimäärin noin 70 000 euroa.
Merkittävimpiä omaisuusvahinkoja aiheuttaneissa paloissa toteutui usein kaava, jossa pelastuslaitos ehti kohteeseen toimintavalmiusaikavaatimusten puitteissa. Palo oli saavuttaessa täyden palon vaihteessa. Kohteessa ei ollut automaattisia paloilmoitin tai -sammutuslaitteistoja eikä henkilöitä suorittamaan alkusammutusta, tai palo havaittiin niin myöhään, että alkusammutus ei ollut enää mahdollista.
Aikainen palohavainto ja alkusammutus ovat ensiarvoisen tärkeitä ehkäistäessä palovahinkoja. On myös huomattava, että rakennusten paloturvallisuusjärjestelyitä ei pitäisi valita vain säädösten perusteella, vaan myös syttymistodennäköisyyksiin ja omaisuusvahinkoriskeihin liittyvien tekijöiden perusteella.
Vuoden 2024 maastopalojen määrä kasvoi noin 27 prosentilla (+35 kpl) vuodesta 2023. Maastopalojen palanut pinta-ala oli yhteensä noin 70 hehtaaria ja keskimääräin noin 0,42 hehtaaria. Maastopaloista noin 50 prosenttia ja palaneesta pinta-alasta noin 60 prosenttia tapahtui maastopalovaroitusten aikana. Näistä paloista noin 65 prosentissa aiheuttajaksi on arvioitu ihmisen toiminta.
Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä tavoitti vuonna 2024 noin 37 500 henkilöä ja toteutui tavoitteiden mukaisesti. Pelastustoimelle kuuluvan valvonnan (palotarkastustoiminta) toteuma jäi hieman tavoitteesta (toteuma noin 91 % suunnitellusta, tarkastettu yhteensä 1 556 kohdetta). Palotarkastusten lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen palvelualueella muun muassa annettiin rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvää ohjausta sekä neuvontaa noin 800 lausunnolla. Paloturvallisuuden itsearviointi kohdistettiin viime vuonna asuinrakennuksiin, joissa on väestönsuoja. Mittavien tulosten analysointi jatkuu tämän vuoden ajan.
Pelastuslaitoksen ja hyvinvointialueen taloudellinen tilanne oli vuoteen 2024 lähdettäessä haastava. Vuosi osoittautui kuitenkin hälytystoiminnan näkökulmasta seesteiseksi. Tuottavuus- ja taloudellisuus-toimenpiteiden onnistumisen ansiosta pelastuslaitoksen talouden toteuma alitti talouden raamin lopulta noin kahdella miljoonalla eurolla (toimintakate noin 90 % suunnitellusta). Luvut tarkentuvat vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistuessa. Tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2025 talousarvio olisi kasvamassa pelastustoimen osalta noin 10 prosenttia aiemmasta. Tiedot tarkentuvat sekä kansallisen rahoituksen että Pohteen osalta.