Pohteen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät – henkilöstövaikutuksia voitiin vähentää

Nyt päättyneet yhteistoimintaneuvottelut käytiin tuotannollis-taloudellisin perustein. Niiden piirissä oli koko hyvinvointialueen henkilöstö eli noin 18 000 henkilöä. Neuvottelujen tavoitteena oli saavuttaa 30 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa vuodelle 2027. Neuvottelujen alussa sen arvioitiin tarkoittavan 500 henkilön irtisanomista tai muilla keinoilla toteutettavia säästöjä.  

Irtisanottavien määrä väheni neuvottelujen aikana 500 henkilöstä 300 henkilöön. Loput säästöistä saavutetaan muilla keinoilla, esimerkiksi eläköitymisillä, määräaikaisten tehtävien päättymisellä ja johdon lomautuksilla. Neuvottelujen tuloksen yhteenlaskettu taloudellinen vaikutus vuodelle 2027 on 28,8 miljoonaa euroa. 

– Hyvinvointialueen talouden tilanne on erittäin haastava. Olemme pitäneet henkilöstön irtisanomisia viimesijaisena keinona talouden tasapainottamisessa. Valitettavasti emme voineet välttyä irtisanomisilta, mutta yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena toteutettavien irtisanomisten määrä on huomattavasti alkuperäistä arviota pienempi, sanoo hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma. 

Erityisesti johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtävät vähenevät  

Henkilöstövähennykset pyrittiin kohdentamaan johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin sekä hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviin. Johdon ja hallinnon tehtäviä on vähennetty myös aiemmissa yhteistoimintaneuvotteluissa yhteensä yli 200 henkilötyövuoden verran. 

Asiakas- ja potilastyössä henkilöstövähennyksiä tehtiin vain niissä tapauksissa, joissa henkilöstömitoitus ylittää valtakunnalliset suositukset tai toimintaa järjestellään uudelleen. Henkilöstövaikutukset on pyritty kohdistamaan niin, että palvelujen saatavuus ja laatu, hoitoon pääsy sekä potilas- ja asiakasturvallisuus pystytään jatkossakin turvaamaan. 

Neuvottelujen tuloksena suhteellisesti eniten vähenevät nykyiseen henkilöstömäärään verrattuna johtaja- ja päällikkötehtävät sekä asiantuntija- ja tukipalvelutehtävät. Johtaja- ja päällikkötehtävät vähenevät irtisanomisten seurauksena 9,4 prosenttia, asiantuntija- ja tukipalvelutehtävät 5,4 prosenttia ja välittömän asiakas- ja potilastyön tehtävät 1,1 prosenttia. 

Osa-aikaistamiset, johdon lomautukset ja muut säästökeinot vähentävät irtisanottavien määrää  

Henkilöstövähennyksiä toteutetaan myös eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta. Lisäksi henkilöstökuluja vähennetään osa-aikaistamisten ja johdon lomautusten avulla. Neuvottelujen seurauksena myös henkilöstön tehtävänkuviin, työntekopaikkaan, työaikamuotoon ja palkkaukseen voi tulla muutoksia. Neuvotteluissa käsiteltiin myös hälytysrahan pienentämistä, mutta siihen ei tehty muutoksia. 

Neuvottelujen lopputuloksen mukaiset toimenpiteet toteutetaan syyskuun–marraskuun aikana. Henkilöstölle on tarjolla muutostukea. 

Pohteella on ollut yhteistoimintaneuvottelujen käynnistymisestä asti rekrytointikielto. Rekrytointikiellon aikana avautuneita tai sen jälkeen avautuvia tehtäviä voidaan tarjota irtisanottaville henkilöille, mikä mahdollisesti pienentää irtisanottavien määrää. 

Henkilöstö ehdotti runsaasti säästötoimenpiteitä  

Pohde keräsi yhteistoimintaneuvottelujen aikana säästöehdotuksia hyvinvointialueen henkilöstöltä. Koko henkilöstölle avoimeen kyselyyn vastasi kesän aikana lähes 3 400 pohdelaista.  

Henkilöstö löysi mahdollisuuksia säästöihin esimerkiksi digitaalisten palvelujen lisäämisessä, tilatehokkuuden parantamisessa ja tekoälyn hyödyntämisessä. Esiin nousi myös ostopalvelujen käytön vähentäminen, hankintojen keskittäminen, hävikin ja tehottomuuden vähentäminen sekä prosessien sujuvoittaminen. Monet henkilöstön ehdotuksista tukevat jo käynnissä olevia toimenpiteitä. 

Säästöehdotuksilla oli vaikutusta myös neuvottelujen lopputulokseen. Esimerkiksi useissa säästöehdotuksissa esiin nostettu liikunta- ja kulttuuriedusta luopuminen tuo vuodessa noin kolmen miljoonan euron säästöt, mikä vastaa noin 50 henkilötyövuotta. 

Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla riittämätön valtion rahoitus 

Pohteen valtiolta saaman rahoituksen kasvu vuodelle 2027 on osoittautunut odotettua pienemmäksi. Pohteen valtionrahoitus kasvaa ensi vuonna arviolta 1,6 prosenttia. Kasvu on selvästi matalampi kuin esimerkiksi palkkojen ja ostopalvelujen kustannusten nousu. Lisäksi kansalliset lakimuutokset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta. 

Pohde on hakenut valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämän kattamiselle vuoden 2027 loppuun saakka. Ministeriö on vaatinut Pohteelta tarkennettua sopeutussuunnitelmaa alijäämän kattamiseksi. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen perusteella tehtävät toimenpiteet ovat osa ministeriön edellyttämää sopeutussuunnitelmaa. 

Pohteen aluehallitus käsitteli neuvottelujen tulosta ja merkitsi sen tiedoksi. 

Kokousajat ja pöytäkirjat Pohteen sivuilla  

Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 8.9.2026.   

Kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Pohteen verkkosivuilta aluehallituksen sivulta.