Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on toiminnallinen ruoansulatuskanavan vaiva, jota sairastaa suomalaisista vähintään 10 prosenttia. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Oireyhtymän syntymekanismia ei täysin tunneta. Mahdollisia oireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat geneettinen alttius, suolen läpäisevyyteen liittyvät häiriöt, alentunut suoliston kipukynnys, suoliston liikehäiriöt, matala-asteinen tulehdus ja muutokset suoliston mikrobistossa. Lisäksi oireiden syntyyn vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten stressi sekä muutokset keskushermoston ja suoliston välisen suoli-aivoakselin toiminnassa.
Säännöllinen syöminen ja kiireetön ruokailu ovat ravitsemushoidon perusta. Riittävä kuidun saanti tukee suoliston terveyttä ja voi helpottaa oireita. Liukoinen kuitu soveltuu useimmiten liukenematonta kuitua paremmin. Ruokavaliohoidossa vähennetään runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien ja juomien määrää. Oireita helpottava ruokavalio on yksilöllinen. Tyypillisiä oireita aiheuttavia ruokia ovat esimerkiksi palkokasvit, tuore sipuli, ruis, vehnä, omena, kivelliset hedelmät, vesimeloni ja ksylitolituotteet.
Lue lisää sairauden ravitsemushoidosta Terveyskirjaston verkkosivuilta ja Terveyskylän Vatsatalosta.
Ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoito (Terveyskirjasto.fi)
Vatsatalo (Terveyskylä.fi)
Australialainen Monashin yliopisto tutkii FODMAP-hiilihydraatteja ja jakaa ruokavinkkejä.
Monash-yliopisto (Monashfodmap.com)
Tulehdukselliseen suolistosairauteen (IBD) sairastuneista kahdella kolmasosalla on haavainen paksusuolentulehdus ja yhdellä kolmasosalla Crohnin tauti. Noin 10 prosentilla on luokittelematon paksusuolentulehdus, jossa on piirteitä sekä haavaisesta paksusuolentulehduksesta että Crohnin taudista. Tulehdukselliset suolistosairaudet syntyvät perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja ympäristötekijöiden laukaisemana. Perimän lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat sairauteen, mutta esimerkiksi mikään yksittäinen ravintotekijä ei ole toistaiseksi osoittautunut merkitykselliseksi taudin aktiivisuuden säätelyssä. Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla on todettu matalia D-vitamiinitasoja, mutta ei tiedetä varmuudella, ovatko matalat D-vitamiinipitoisuudet sairauden syy vai seuraus.
Hyvä fyysinen kunto ja ravitsemustila ovat tärkeitä suolistosairautta sairastavalle, sillä ne auttavat kestämään paremmin sairauden ajoittaiset pahenemisvaiheet. Mahdolliset ruokaan liittyvät rajoitukset esimerkiksi toiminnallisten suolisto-oireiden helpottamiseksi suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Terveyskylän Vatsatalosta löydät lisätietoa näistä sairauksista ja niiden hoidosta.
Tulehduksellinen suolistosairaus (Terveyskylä.fi)
Suomi
English
Svenska