Tietoa ravitsemuksesta

Ravinto vaikuttaa suoraan jaksamiseen, palautumiseen, mielialaan ja pitkän aikavälin terveyteen. Syömme monta kertaa päivässä ja jokainen suupala on mahdollisuus tukea omaa hyvinvointia. Ravitsemuksen ei tarvitse olla monimutkaista: pienet, arkeen sopivat valinnat kantavat pitkälle.

Kun oma ruokailu tukee elimistön tarpeita, myös muu elämä kulkee kevyemmin. Olo on tasaisempi, nälkä ei pääse yllättämään, eikä mielitekoja tarvitse pelätä. Ruoalla voi hoitaa kehoa, mutta myös mieltä ja siitä saa nauttia.

Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set tarjoavat selkeän rungon hyvän arjen ruokailuun. Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja ne auttavat tekemään terveyttä tukevia valintoja omien mieltymysten ja elämäntilanteen mukaan.

Oppaan kansallisista ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­ta (2024) ovat koonneet Valtion ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten laatimisen pohjana käytetään pohjoismaisia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia.

Kestävää terveyttä ruoasta ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set 2024

Pohjoismaiset ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set 2023 (Ruokavirasto.fi)

Hyvinvointia edistävä ruokavalio syntyy pienistä teoista

• Syö monipuolisesti: Kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, hyviä rasvoja, kasviproteiinia ja kalaa.
• Kohtuus kantaa pitkälle: Vältä liiallista syömistä, mutta salli myös herkkuhetket – ilman tiukkaa kieltoa.
• Pidä kiinni säännöllisyydestä: Ateriat rytmittävät päivää ja auttavat pitämään verensokerin tasaisena.
• Muista nesteytys: Juo vettä päivän mittaan kehon yksilöllisten tarpeiden mukaan. 

Hyvä ruokavalio on kokonaisuus, joka palvelee terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Se muodostuu useista toisiaan tukevista valinnoista, jotka yhdessä edistävät terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Kiinnittämällä huomiota seuraaviin osa-alueisiin voit rakentaa tasapainoisen ruokavalion arkeesi.

 1. Säännöllinen ateriarytmi

Säännöllisen ateriarytmin hyödyt: pitää verensokerin tasaisena, ehkäisee mielitekoja , turvaa ravintoaineiden saannin  ja tukee painonhallintaa .

2. Lautasmalli – tasapainoisen aterian perusta

Puolet lautasesta kasviksia

Täytä puolet lautasesta kasviksilla, kuten vihanneksilla, juureksilla, marjoilla tai hedelmillä.

Neljännes lisäkkeellä

Valitse peruna, täysjyväpasta tai muut täysjyväviljat.

Neljännes proteiinipitoisella ruoalla

Kala, kasviproteiinit, palkokasvit, pähkinät, siipikarja, liha tai kananmuna.

Ruokajuoma

Suositus: Vesi, rasvaton maito/piimä tai kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetty kasvipohjainen juoma (350–500 ml/päivä).
Vältä sokeroituja juomia ja alkoholia.

Lisuke

Täysjyväleipäsiivu ja pehmeän rasvan lähde, kuten kasviöljy tai kasvimargariini.

Jälkiruoka

Hedelmä tai marjoja.

 Lautasmalli myös välipaloilla

Monipuolinen välipala sisältää:

• Tuoreita kasviksia, hedelmiä tai marjoja.
• Täys­jy­vä­vil­ja­val­mis­tei­ta, kuten leipää tai puuroa.
• Proteiinin ja omega 3 & 6 rasvahappojen lähteen, kuten kananmunat, raejuusto, maitorahka, pähkinät tai siemenet. Pähkinöiden ja siementen liottaminen on hyvä huomioida, sillä pyritään parantamaan niiden sulavuutta ja ravintoaineiden imeytymistä. Liottaminen liittyy pääasiassa siihen, että monet kasvit – mukaan lukien pähkinät, siemenet, pavut ja viljat – sisältävät luonnollisia suoja-aineita, jotka voivat vaikeuttaa joidenkin ravintoaineiden imeytymistä tai aiheuttaa ruoansulatusvaivoja.

Ikääntyneen lautasmalli

Ikääntyneiden lautamallissa ruoka jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan:

• Kolmannes kasviksia: vihanneksia, juureksia, salaattia
• Kolmannes proteiinipitoista: kala, kasviproteiinit, palkokasvit, pähkinät, siipikarja, liha tai kananmuna.
• Kolmannes hiilihydraatteja: peruna, täysjyväpasta tai muut täysjyväviljat

Lisäksi mukaan kuuluvat: Pala täysjyväleipää ja päälle  pehmeän rasvan lähde, kuten kasviöljy tai kasvimargariini, öljypohjainen salaatinkastike, lasi maitoa tai piimää sekä jälkiruoaksi marjoja tai hedelmä.

Ikääntyneen ravitsemuksesta löydät lisätietoa Reittiksen Ikääntyneiden ravitsemus-osiosta.

Ikääntyneiden ravitsemus

3. Kasvikset, marjat ja hedelmät

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan nautittavan 500–800 g päivässä. Monipuolisuus on valttia: Puolet vihanneksia ja juureksia, puolet marjoja ja hedelmiä, mikä vastaa noin 5–9 annosta.  1 annos tarkoittaa esimerkiksi 1,5 dl salaattia, raastetta, höyrytettyjä kasviksia, 1 dl marjoja tai yhtä keskikokoista hedelmää.

• Vihreät lehtivihannekset, marjat ja muut antioksidantteja sisältävät kasvikset ovat tärkeitä aivojen terveydelle.
• Suosi monipuolisesti eri kasvikunnan tuotteita, mukaan lukien tuoreet, pakastetut ja kypsennetyt vaihtoehdot.
• Oksalaattipitoisia kasviksia, kuten pinaatti, punajuuri ja raparperi sekä pähkinöitä on hyvä rajoittaa. Näiden liiallisen saannin on tutkittu liittyvän esimerkiksi tulehduksellisiin sairauksiin, virtsatiekiviin ja munuaisvaurioihin. Oksalaatin imeytymistä voidaan estää maitotuotteiden yhtäaikaisella nauttimisella, sitruunamehulla ja mag­ne­sium­sit­raa­til­la.
• Pieni määrä täysmehua (1 dl) voi aikuisilla olla osa marja- ja hedelmäsuositusta.
• Vältä lisättyä sokeria ja suolaa. Pieni määrä täysmehua (1 dl) voi kuulua päivittäiseen käyttöön.

Sydänterveyden näkökulmasta hapankaalilla ja avokadolla on suotuisia vaikutuksia.

4. Proteiinit

• Kala (suositus 300–450 g viikossa): Suosi kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Vähintään 200 g rasvaista kalaa kuten lahna, muikku ja lohi.
• Palkokasvit (50–100 g päivässä): Lisää asteittain käyttöä ja vaihtele lajeja. Liota ennen käyttöä.
• Pähkinät ja siemenet (20–30 g päivässä): Valitse maustamattomia, käytä eri lajeja. Liota ennen käyttöä.
• Punainen liha (maksimissaan 350 g viikossa): Vältä prosessoitua lihaa ja suosi vähärasvaisia vaihtoehtoja. Korvaa kasviproteiineilla ja omega 3 -rasvahappoja sisältävällä kalalla.
• Siipikarja: Käytä kohtuudella, älä korvaa punaisen lihan vähennystä sillä.
• Maitovalmisteet (350–500 g päivässä) riittää tyydyttämään kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin tarpeen. Valitse rasvaton tai vähärasvainen valmiste, suosi vähemmän suolaa ja korkeintaan 17 prosenttia rasvaa sisältäviä juustoja. Kasvipohjaiset vaihtoehdot täydennettyinä (kalsium, D-vitamiini).
• Kananmuna (maksimissaan 1 päivässä): Sisällytä kananmunaa ruokavalioon kohtuudella. Älä käytä, jos sinulla on valtimotauti, diabetes tai suurentunut veren LDL-ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus.

 5. Kuitu ja täysjyvä

• Täysjyväviljat (vähintään 90 g päivässä): Suosi täys­jy­vä­vil­ja­tuot­tei­ta ja vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Täysjyväviljat sisältävät runsaasti kuituja, mineraaleja ja vitamiineja, jotka tukevat aivojen toimintaa ja auttavat ylläpitämään tasaista verensokeria.
• Leivät: Pehmeässä leivässä vähintään 6 g/100 g kuitua, kuivassa leivässä 10 g/100 g.
• Riisi: Korvaa muilla täysjyväviljoilla kuten ohra ympäristösyistä.
• Peruna: Sisällytä ruokavalioon terveellisesti valmistettuna, vältä rasvaisia ja suolaisia perunaruokia.
• Käytä vähäkuituisia viljavalmisteita maltillisesti.

 6. Kasviöljyt ja rasvat

Kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja kala sisältävät hyvälaatuisia rasvoja, joiden käyttöä tulisi suosia päivittäin. Erityisen tärkeää on huolehtia omega-3- ja omega-6-rasvahappojen tasapainoisesta saannista. Nykyinen länsimainen ruokavalio sisältää usein liikaa omega-6-rasvahappoja suhteessa omega-3:een, mikä voi lisätä matala-asteista tulehdusta elimistössä ja heikentää omega-3:n hyödyllisiä vaikutuksia. Extra-neitsytoliiviöljy  sisältää runsaasti polyfenoleita, jotka suojaavat soluja ha­pet­tu­mis­stres­sil­tä ja edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä.

Omega-3-rasvahapot tukevat muun muassa aivojen ja muistitoimintojen terveyttä, sydämen hyvinvointia ja tulehdustilojen hillitsemistä elimistössä.

Omega-3:n hyviä lähteitä

• Merikalat, kuten lohi, silakka, makrilli ja sardiini, ovat parhaita omega-3-rasvahappojen lähteitä. Ne sisältävät suoraan elimistön hyödynnettävissä olevia pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta.
• Rypsiöljy: sisältää kasviperäistä alfalinoleenihappoa (ALA), joka on omega-3-rasvahappo.
• Chia- ja pellavansiemenet sekä saksanpähkinät sisältävät myös alfalinoleenihappoa.
• Kasviperäiset  Omega 3 -lähteet, kuten rypsiöljy, pellavansiemenet ja chia sisältävät lyhytketjuista alfalinoleenihappoa, josta elimistö voi muuntaa vain pienen osan eli alle 10 prosenttia elimistön suoraa hyödynnettävissä olevia pitkäkestoisia omega-3 rasvahappoja. Siksi meriperäinen kala on tärkeä.
• Jos kala ei sovi allergian tai ruokavalion vuoksi, käytä mikroleväöljyä.

Omega-6:n hyvä lähteitä

• Auringonkukkaöljy, maissiöljyja soijaöljy.
• Monet prosessoidut elintarvikkeeet, joissa käytetään edellä mainittuja öljyjä.
• Vaikka omega-6-rasvahapot ovat elimistölle välttämättömiä, nykypäivän ruokavaliossa niiden saanti on usein runsasta suhteessa omega-3:een. Tavoittele tasapainoa, vähennä omega-6:n liiallista saantia ja lisää omega-3:n saantia.

Käytännön suositukset hyvälaatuisen rasvan saamiseksi

• Kasviöljyt esimerkiksi rypsiöljy: Päivittäin vähintään 25 g. Valitse levitteitä, joissa on vähintään 60 prosenttia rasvaa ja paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja.
• Extra-neitsytoliiviöljy: Käytä 1-2 rkl päivässä hyödyntääksesi polyfenolien hyödyt.
• Pähkinät ja siemenet: 20–30 g tai 2–3 rkl päivässä. Erityisesti saksanpähkinöillä ja pellavansiemenillä on hyvä omega-3-pitoisuus. Liota pähkinät ja siemenet ennen käyttöä.
• Kala: 2–3 kertaa viikossa. Rasvainen kala tarjoaa tehokkaimman tavan saada suoraan elimistön tarvitsemaa pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja.
• Vältä: Voita ja trooppisia öljyjä kuten kookos- ja palmurasvaa, sillä ne sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, joka ei tue sydän- ja aivoterveyttä.

7. Suola ja sokeri sekä ultraprosessoitu ruoka

•  Käytä vain vähän vapaata sokeria sisältäviä elintarvikkeita.
• Suosi vähäsuolaisia tuotteita ja vähennä kokonaiskulutusta.
• Vältä ultra­prosessoitua ruokaa, kuten valmisateriat, sipsit, makeiset, limsat, koska  ne sisältävät liikaa suolaa. Suola nostaa verenpainetta, kuormittaa sydäntä ja munuaisia. Valmisteet, joissa paljon lisättyä sokeria aiheuttaa verensokeripiikkejä, lisää rasvamaksan ja ylipainon riskiä.

Ultra­prosessoitu ruoka kuormittaa elimistöä ja voi edistää kroonisia sairauksia.

 

8. Juomat

• Vältä makeutettuja juomia, suosi veden juomista.
• Nauti kahvia ja teetä kohtuudella (1,25–5 dl päivässä), vältä suodattamatonta kahvia.
• Alkoholi ei ole suositeltavaa, mutta jos käytät, pidä määrä pienenä.

Tässä vinkit edullisempaan ja myös terveyttä edistävään ruokailuun.

1. Katso, mitä ainesosia kotoasi jo löytyy. Mitä ruokia niistä voisi valmistaa?
2. Suunnittele viikon ruokalista. Huomioi jo kotoasi löytyvät ainekset. Edulliseen kotiruokaan löydät vinkkejä Marttojen verkkosivulta.
3. Tee ostoslista ruokalistan perusteella.
4. Testaa: Vaihda jauheliha esimerkiksi edullisempaan soijarouheeseen. Lihan käytön vähentäminen edistää sekä omaa että maapallon terveyttä.
   Suosi sesongissa olevia tuotteita.
5. Pakastevihannekset ja -marjat ovat edullinen ja helppo tapa lisätä kasviksia ruokavalioon.
6. Säilykkeet ja kuivatuotteet säilyvät pidempään ja ovat usein tuoreita tuotteita edullisempia. Esimerkiksi kikherneet ja pavut ovat nopea ja edullinen tapa lisätä kuitua ja proteiinia lautaselle.
7. Lisää ostoslistaan myös aamu-, väli- ja iltapalatarvikkeet.
8. Tee ostokset kerralla. Mitäpä jos kokeilisit ruokatilauksen tekemistä verkossa? Se auttaa seuraamaan ruokakassin kokonaishintaa. Todennäköisesti vältyt myös heräteostoksilta.
9. Kasvipohjaiset ruoat ovat usein liharuokia edullisempia. Jos ne eivät ole sinulle tuttuja, voit etsiä tuttujen reseptien kasvisversioita Sydänliiton verkkosivulta.

Edullinen kotiruoka (Martat.fi)

Kasvisruokaa edullisesti (Sydän.fi)

Pidä helposti saatavilla:

• Kuori porkkanoita, pilko kukkakaalia tai laita marjoja valmiiksi kulhoon jääkaappiin.
• Laita hedelmät esille pöydälle.

Käytä ruoanvalmistuksessa:

• Kasvikset sopivat keittoihin, kastikkeisiin ja laatikkoruokiin.
• Makua saa esimerkiksi tomaatista, sipulista tai paprikasta.
• Lisää kasvisruokia ruokalistalle.

Aloita kasviksilla:

Ota ensin puolet lautasesta kasviksia ja vasta sitten pääruokaa.

Valmista jälkiruokia hedelmistä ja marjoista.

Laita välipalalla kasviksia leivän päälle ja marjoja jogurtin sekaan.

Käytä leivonnassa:

• Lisää juuresraastetta sämpylätaikinaan tai marjoja muffinitaikinaan.

Tee smoothie.

Sovi itsesi kanssa tavoite, esimerkiksi:

• Tällä viikolla syön päivittäin välipalaksi hedelmän.
• Ostan kauppareissulla maistettavaksi jotain uutta vihannesta.
• Lisään kasvisten määrää lämpimillä aterioilla viikon mittaan.

Reseptejä ja vinkkejä kasvisten lisäämiseen löydät Sydänliiton ja Vegaanihaasteen verkkosivuilta.

Kasvisruoka (Sydän.fi) 

Vegaanihaaste (Vegaanihaaste.fi)  

Kasvisruokaa edullisesti (Sydän.fi)

Vinkkejä kasvisten lisäämiseen (Sydän.fi)

Arvioi oma ruokavalio

Voit arvioida ruokavaliosi laatua Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kehittämällä ra­vit­se­mus­na­vi­gaat­to­ril­la ja testata ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia­si Sydänliiton verkkosivulla. 

Testaa ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia­si (Sydän.fi) 

Ra­vit­se­mus­na­vi­gaat­to­ri (Ravitsemusnavigaattori.fi)

Lisätietoa terveyttä edistävästä ruokavaliosta:

Terveyttä edistävästä ruokavaliosta löydät lisätietoa Ruokaviraston, Terveyskylän ja Ra­vit­se­mus­po­lun­verk­kosivuilta. 

Terveyttä edistävä ruokavalio (Ruokavirasto.fi)  

Ravitsemuspolku (Ravitsemuspolku.fi) 

Ruokavalion kulmakivet (Terveyskylä.fi) 

Lapsiperheille suunnattuja videoita ravitsemuksesta löydät En jaksa -verkkosivulta. 

En jaksa (Enjaksa.fi) 

Terveyttä edistävästä ravitsemuksesta löydät tietoa Reittiksen Elintavat -verkkosivulta, Ravitsemus-osiosta. 

Ravitsemus 

Itsehoito-ohjelmat:

Käytännön työkaluja sekä vinkkejä terveelliseen ja laadukkaaseen syömiseen löydät Omaolon Terveyttä edistävä ravinto ‑valmennuksesta. Valmennus on maksuton itsehoito-ohjelma, joka vaatii vahvan tunnistautumisen.

Käytännön työkalut sekä vinkit terveelliseen ruokailuun tarjoaa Miten syön terveellisesti -valmennus. Tavoitteena on oppia koostamaan laadukas ja terveellinen, mutta maukas ateria. Valmennusohjelma on jatkoa Terveyttä edistävän ravinnon valmennusohjelmalle. 

Terveyttä edistävä ravinto (Omaolo.fi) 

Miten syön terveellisesti (Omaolo.fi)  

Kun tavoitteena on tarkastella ja parantaa ruokailutottumuksia, itsenäisesti käytettävä Muutospolku löytyy Ravitsemuspolun verkkopalvelusta. Muutospolku on maksuton.

Muutospolku (Ravitsemuspolku.fi)

Elintavat, kuten ravitsemus, on hyvä ottaa esiin kaikissa asiakastilanteissa. Terveellinen ruokavalio ja hyvä ravitsemustila auttavat ehkäisemään sairauksia, tukemaan aivoterveyttä ja ehkäisemään muistisairauksia. Hyvä ravitsemustila tukee toipumista leikkauksista, infektioista ja vammoista, edistää kroonisten haavojen ja painehaavojen paranemista sekä ylläpitää yleiskuntoa pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sis­sa ja vaativien hoitojen, kuten syöpähoitojen, aikana. 

Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set tarjoavat selkeän rungon hyvän arjen ruokailuun. Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja ne auttavat tekemään terveyttä tukevia valintoja omien mieltymysten ja elämäntilanteen mukaan.

Ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mukainen monipuolinen, pehmeää rasvaa, kalaa, kuitupitoisia kasviksia, hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja suosiva ruokavalio näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan vaikuttava sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. 

Ravitsemus- ja ruokasuositukset (Ruokavirasto.fi) 

Ra­vit­se­mus­hoi­to­suo­si­tus (PDF) 

Työkaluja ra­vit­se­musoh­jauk­seen 

Otetaan puheeksi

Ohjauksen tukesi löydät lisätietoa Reittiksen Elitavat-verkkosivulta, Työkaluja asiakasohjaukseen-osiosta.

Ravitsemuksen puheeksiotto on tärkeä osa asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Voit hyödyntää puheeksioton tukena Reittiksen Elintavat-verkkosivun Ota elintavat puheeksi, Ravitsemus-osiota.

Ravitsemus

Ruokailutottumusten kartoitus 

Ruokavalion kokonaislaatua voi arvioida Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kehittämällä ra­vit­se­mus­na­vi­gaat­to­ril­la. 

Ra­vit­se­mus­na­vi­gaat­to­ri (Ravitsemusnavigaattori.fi) 

Asiakkaan ruokailutottumuksia tai ruokavaliota voit testata Sydänliiton verkkosivun verkkotesteillä. Vastausten perusteella saat palautteen ja vinkkejä ruokailutottumusten tai ruokavalion laadun parantamiseen.   

Testit ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­ta (Sydän.fi)  

Asiakkaasi voi seurata syömistottumuksiaan Finelin verkkosivulta löytyvän ruokapäiväkirjan avulla.

Ruokapäiväkirja (Fineli.fi) 

Voit hyödyntää elintapasairauksien riskitekijöiden tunnistamisessa Reittiksen Elintavat-verkkosivun Tunnista elintapasairauksien riskitekijät-osiota.

Tunnista elintapasairauksien riskitekijät

Tuki ohjaukseen

Saat ammattilaisena tukea elintapaohjaukseen Reittiksen Elintavat-verkkosivun Neuvoja elintapaohjaukseen-osiosta. Elintapamuutoksessa tärkeintä on, että asiakas huomaa muutoksen tarpeen ja motivoituu oman tarpeensa mukaan muutokseen. Ammattilainen auttaa asiakasta tunnistamaan tämän arvojen mukaisia tavoitteita ja laatimaan niiden pohjalta asiakkaalle toi­min­ta­suun­ni­tel­man motivoivan haastattelun menetelmällä​. Elintapaohjauksessa kannattaa käyttää menetelmiä, jotka lisäävät asiakkaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta.

Tuki elintapamuutokseen

Arvotyöskentely

Tuki elintapamuutoksessa

Apuvälineitä elintapamuutoksen ohjaukseen löydät myös Sydänliiton verkkosivulta. 

Työvälineitä muutosprosessin ohjaukseen (Sydän.fi) 

Positiivisen ravitsemusohjauksen tueksi voit hyödyntää Helpompi tapa syömiseen -korttia, jonka on tuottanut Tuki- ja liikuntaelinliitto.

HELPOMPI TAPA – Monipuoliseen syömiseen-kortti (PDF) 

Lautasmallikuvia ja havainnollistavia annoskokokuvia esimerkiksi kasvisten päivittäisestä määrästä löydät Ruokaviraston verkkosivulta. Materiaalia, jota voit käyttää neuvonnassa ja ohjauksessa löydät Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­tien yhdistyksn verkkosivulta. Lapsiperheiden ravitsemusasiaa tietoiskuvideoina löydät Enjaksa.fi -verkkosivulta. 

Kuva-arkisto ja muu materiaali (Ruokavirasto.fi) 

Kuvapankki (Rty.fi) 

En jaksa (Enjaksa.fi) 

Useat psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet lisäävät painonnousun riskiä. Lääkityksen lisäksi ateriarytmin puute voi altistaa ahmimiselle, ja annoskoot voivat olla huomattavan suuria. Painonnousun ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä hoidossa huomioitavia asioita. 

Psykiatrisen potilaan elintapaohjaukseen, kuten ra­vit­se­musoh­jauk­seen löydät materiaalia Mie­len­ter­veys­ta­lon­verk­ko­si­vul­ta, ammattilaisosiosta. Kirjaudu ammattilaisosioon ja etsi hoito-oppaista eTerveystupa. 

Ravitsemus (Mielenterveystalo.fi) 

Itsehoito-ohjelmat 

Käytännön työkaluja sekä vinkkejä terveelliseen ja laadukkaaseen syömiseen löydät Omaolon Terveyttä edistävä ravinto ‑valmennuksesta. Valmennus on maksuton itsehoito-ohjelma, joka vaatii vahvan tunnistautumisen. Miten syön terveellisesti -valmennus tarjoaa käytännön työkalut sekä vinkit terveelliseen ruokailuun. Tavoitteena on oppia koostamaan laadukas ja terveellinen, mutta maukas ateria. Valmennusohjelma on jatkoa Terveyttä edistävän ravinnon valmennusohjelmalle. 

Terveyttä edistävä ravinto (Omaolo.fi) 

Miten syön terveellisesti (Omaolo.fi)  

Kun tavoite on tarkastella ja parantaa ruokailutottumuksia, itsenäisesti käytettävä Muutospolku löytyy Ravitsemuspolun verkkopalvelusta. Muutospolku on maksuton.

Muutospolku (Ravitsemuspolku.fi)

Apuna asiakkaalle sopivan sisällön löytämiseen voit käyttää Reittiksen haku -​toimintoa sekä tehdä asiakkaalle Reittiksessä hy­vin­voin­ti­lä­het­teen. Sen avulla voit ohjata asiakkaan erilaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden äärelle. Hy­vin­voin­ti­lä­het­tees­tä ja sen tekemisestä löydät lisätietoa Reittiksen verkkosivulta.

Hyvinvointilähete