Ota elintavat puheeksi
- Elintavat
- Pohjois-Pohjanmaa
- Alavieska
- Haapajärvi
- Haapavesi
- Hailuoto
- Ii
- Kalajoki
- Kempele
- Kärsämäki
- Kuusamo
- Liminka
- Lumijoki
- Merijärvi
- Muhos
- Nivala
- Oulainen
- Oulu
- Pudasjärvi
- Pyhäjoki
- Pyhäjärvi
- Pyhäntä
- Raahe
- Reisjärvi
- Sievi
- Siikajoki
- Siikalatva
- Taivalkoski
- Tyrnävä
- Utajärvi
- Vaala
- Ylivieska
Tämä sivu on tarkoitettu ammattilaisen työn tueksi elintapaohjaukseen
Pohteen yli 18-vuotiaiden asukkaiden elintapaohjauksen palvelupolku ammattilaisen työn tueksi. Jos haluat kuvan suuremmaksi, avaa kuva PDF-muodossa.
Ota asia puheeksi
Tälle sivulle on koottu ammattilaisen työn tueksi puheekioton työkaluja eri elintapateemoihin liittyen
Tälle sivulle on koottu ammattilaisen työn tueksi puheekioton työkaluja eri elintapateemoihin liittyen
Näytä vähemmän
Puheeksiotto
Elintavat on hyvä ottaa säännöllisesti ja rutiinisti puheeksi asiakkaan kanssa kaikissa asiakastilanteissa. Tämä on erityisen tärkeää, silloin kun:
- Asiakas tuo esille ongelman, jonka taustalla voi olla elintapoihin liittyvä tekijä.
- Asiakas on vastikään sairastunut pitkäaikaissairauteen.
- Asiakkaalla on ylipainoa tai lihavuutta
Vinkkejä puheeksiottoon
- Rauhallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri
- Huomioi asiakkaan yksilöllinen tilanne
- Huolehdi, että keskustelun on aidosti vuorovaikutteinen, eikä keskity vain ammattilaisen näkemyksiin.
- Asiakkaan omia ajatuksia ja tarpeita kannattaa nostaa esiin esimerkiksi kysymällä: “Mitä ajattelet, mikä toimisi sinulle?”
- Ammattilaisen tulisi osoittaa, että tarkoitus on auttaa, ei syyllistää tai arvostella.
Elintapojen käsitteleminen voi olla herkkä aihe, ja jotkut asiakkaat voivat kokea sen loukkaavana. Kunnioittava ja empaattinen asenne on tärkeää. Anna asiakkaalle aikaa pohtia vastauksiaan ja esitä tarkentavia kysymyksiä, kuten: ”Mitä itse ajattelet elintapojen merkityksestä hyvinvointisi, sairautesi tai toimintakyvyn kannalta?”
Puheeksioton tavoitteena on
- Tukea asiakasta hänen omista lähtökohdistaan käsin, sillä asiakas on aina oman elämänsä asiantuntija.
- Tarjota tukea elintapamuutokseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Pohteen elintapojen puheeksioton kortti ammattilaisen työn tueksi
Elintapojen puheeksioton kortti (PDF)
Liikkuminen
Liikkumisen puheeksiotto ei vaadi syvällistä asiantuntemusta. Jokainen ammattilainen voi ottaa liikunnan luonnolliseksi osaksi keskustelua asiakkaan hyvinvoinnista. Liikkumista voidaan käsitellä osana arjen hyvinvointia, ja pienetkin muutokset voivat merkittävästi parantaa asiakkaan elämänlaatua.
1. Lähesty luontevasti
Anna asiakkaalle tilaisuus ottaa liikkuminen puheeksi itse. Voit myös johdatella keskustelua yksinkertaisilla kysymyksillä, kuten:
”Miten liikut arjessasi?”
”Oletko huomannut, että pienikin liikkuminen voi tuoda lisää energiaa päivään?”
Nämä kysymykset auttavat kartoittamaan asiakkaan nykyisiä liikkumistottumuksia ja asettavat liikkumisen osaksi hyvinvointikeskustelua.
2. Motivoi liikkumiseen
Keskustelun aikana voit auttaa asiakasta pohtimaan liikkumisen lisäämistä elintapamuutoksena.
Kysy esimerkiksi:
”Oletko tällä hetkellä valmis lisäämään liikkumista?”
”Miten liikut tällä hetkellä, kuinka usein ja kuinka kauan kerrallaan?”
”Kuinka paljon liikut reippaasti tavallisen viikon aikana?”
Nämä kysymykset tarjoavat asiakkaalle tilaisuuden arvioida omaa valmiuttaan lisätä liikkumista ja saada tukea sopivien muutosten tekemisessä.
Asiakkaan liikuntatottumuksia voi kartoittaa motivoivan haastattelun avulla. Voit hyödyntää UKK-instituutin ja Käypä hoidon suosituksista mukailtua liikkumisen haastattelumallia.
3. Kartoita yksilölliset tarpeet
Nämä kysymykset auttavat sinua ymmärtämään asiakkaan taustaa ja yksilöllisiä tarpeita sekä tarjoamaan räätälöityä tukea.
”Tauotatko paikallaanoloasi tavallisina päivinä?”
”Minkälainen liikkuja olet ollut elämäsi aikana?”
”Minkälaista apua ja tukea tarvitsisit liikkumisen lisäämiseen?”
4. Hyödynnä puheeksioton työkaluja
Jos tarvitset lisätukea liikkumisen puheeksiotossa, voi hyödyntää liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia. Se tarjoaa kevyen kartoituksen kolmella kysymyksellä.
Laajempaa kartoitusta varten voit käyttää UKK-instituutin liikkumistottumuksia tarkastelevia kysymyksiä.
ODL ja DIAK:n toteuttama Liikuttava sote -hankkeen Liikkumisen puheeksiotto, paikallaanolon pysäyttäminen
videolla kerrotaan, miten liikkumisen lisäämisen voi ottaa puheeksi asiakastilanteissa. Video ei sisällä puhetta.
Ravitsemus
Ravitsemuksen puheeksiotto on tärkeä osa asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aloita keskustelu avoimilla kysymyksillä, kuten ”Millainen on tavallinen päiväsi ruokailujen suhteen?” tai ”Miten kuvailisit omia ruokatottumuksiasi?”
Keskustelun tavoitteena on kartoittaa asiakkaan ruokailutottumuksia kunnioittavasti ja välttää ehdottomia sääntöjä tai ruokien jaottelua sallittuihin ja kiellettyihin, koska ne voivat heikentää tervettä ruokasuhdetta ja lisätä hallitsemattoman syömisen riskiä.
Esitä kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta arvioimaan omaa ruokavaliotaan, kuten ”Mitä hyvää ruokavaliossasi on?” ja ”Onko jotain, mihin haluaisit muutosta?” Voit myös kysyä aikaisemmista ruokavaliomuutoksista ja siitä, mikä on auttanut onnistumaan: ”Mitä olet oppinut aikaisemmista ruokavaliomuutoksista tai -kokeiluista?”
Keskity tunnistamaan asiakkaan ruokavalion hyviä puolia, kuten säännöllinen ateriarytmi, kasvisten ja hedelmien käyttö tai vähärasvaisten maitotuotteiden suosiminen. Pyri tukemaan asiakkaan valmiutta muutoksiin ja selvitä, minkälaista tukea ja apua hän kokee tarvitsevansa muutoksissa. Haastattelun lisäksi apuna voi käyttää ruokapäiväkirjaa tai kyselyä ruokatottumusten kartoittamiseksi.
Hyödynnä Elämänlaatua ruuasta -hankkeen korttipakkaa ruokaan ja syömiseen liittyvien ajatusten ja valintojen pohdiskelussa asiakkaan kanssa.
Ahmimisoireinen asiakas
Jos puheeksiotossa tai keskustelussa nousee viitteitä ahminnasta tai asiakkaan BMI on 35 tai enemmän, tehdään rutiininomaisesti syömistapakysely-BES, jolla mitataan ahmimistaipumusta. Kyselyssä on 16 eri kohtaa, joissa kussakin monta eri vastausvaihtoehtoa. Vastaaja valitsee kustakin kohdasta yhden itseään parhaiten kuvaavan vaihtoehdon.
Jos BES-kyselyn pisteet ovat 20–29 (kohtalainen ahmimistaipumus), elintapaohjaus aloitetaan yksilökäynneillä ja rinnalle suositellaan Terveyskylän ahminnan omahoito-ohjelmaa. Jos BES-kyselyn pisteet ovat 30 tai yli (vakava ahmimistaipumus) voit hyödyntää myös syömishäiriöyksikköä. Täysi-ikäisen asiakkaan konsultaatiot syömishäiriöyksikössä ovat maanantaisin.
Elintapaohjauksen yksilökäynneillä seurataan ahmimiskäyttäytymistä ja tuetaan asiakasta itsehoito-ohjelmassa. Ahmintahäiriön hoidossa on keskeistä varmistaa riittävä ja säännöllinen syöminen, jotta asiakkaalla on voimavaroja pureutua ahmintaan johtaviin tunteisiin ja ajatussolmuihin. Jos asiakkaalla ilmenee ahmintaa, mutta hän haluaa tehdä muutoksia omatoimisesti, voidaan hänet ohjata Terveyskylän ahminnan omahoito–ohjelman verkkosivulle.
Jos on oletettavaa, että potilas hyötyy vertaistuesta, suositaan ryhmämuotoista ohjausta. Ryhmäohjausmallista voidaan suositella Ähky verkkosivustoa, joka tarjoaa apua hallitsemattomaan syömiseen ja ruokariippuvuuteen. Tarjolla on itsenäisesti täytettävä työkirja tai ryhmämuotoinen ohjaus (5e/osallistuja).
Uni
Unen puheeksioton tarpeellisuus perustuu sen keskeiseen rooliin fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Riittämätön tai huonolaatuinen uni vaikuttaa negatiivisesti muun muassa mielenterveyteen, painonhallintaan, muistiin, työkykyyn ja sairauksien hoitotasapainoon. Usein univaikeudet jäävät tunnistamatta tai asiakkaat eivät itse yhdistä niitä muihin terveysongelmiinsa.
Jokaisen ammattilaisen tehtävään kuuluu huomioida ja ottaa puheeksi uneen ja lepoon liittyvät asiat. Jos asiakkaalla on unettomuutta, unettomuuden taustan kartoitus on tärkeää. Onko unettomuuden taustalla esimerkiksi elämäntilannekriisi, muu psyykkinen kuormitus tai somaattinen vaiva. Alustavan kartoituksen pohjalta voit ohjata asiakkaan soveltuvalle ammattilaiselle tai itsehoidon keinoihin ja mahdollisuuksiin.
Puheeksiotto luo mahdollisuuden tunnistaa ja käsitellä unen merkitystä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se voi auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja, jotka tukevat hänen arjessaan jaksamista ja terveyttään.
Unihäiriöiden tunnistamiseen voidaan käyttää kahta kysymystä:
- Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista, häiriintyneestä yöunesta tai päiväväsymyksestä vähintään kolmena päivänä viikossa?
- Huonontaako unihäiriö, kuten unettomuushäiriö, mahdollinen uniapnea, levottomat jalat, narkolepsia tai muu unihäiriö päiväaikaista toimintakykyäsi?
Jos vastaus on ainakin toiseen kysymykseen myöntävä, on syytä jatkaa unihäiriön tarkempaa selvittelyä.
Unen puheeksiotosta voit lukea lisää Uniliiton artikkelista:
Jos haluat syventää tietoasi unesta ja unihäiriöistä ikäryhmittäin löydät lisätietoa Reittiksen Uni-verkkosivulta.
Painonhallinta
Ota paino puheeksi hienovaraisesti ja luontevassa tilanteessa, erityisesti jos potilas itse tuo aiheen esiin tai se liittyy hänen terveydentilaansa. Pyri luottamukselliseen ilmapiiriin ja vältä syyllistämistä. Lihavuuteen liittyvä stigma voi vaikuttaa potilaan kokemuksiin, joten toimi kunnioittavasti ja tue potilaan itsetuntoa.
Jos potilas ei itse nosta aihetta esiin, voit kysyä, sopiiko keskustella painosta. Usein paras lähestymistapa on keskittyä potilaan hyvinvointiin, elintapoihin ja voimavaroihin, jolloin paino voi tulla esille luonnollisesti. Varmista, että puheeksioton jälkeen pystyt ohjaamaan potilaan lisätuen pariin.
Korosta, että painonhallinta voi olla haastavaa, ja osoita tukesi. Keskustele painohistoriasta ja huomioi sekä haasteet että onnistumiset. Tavoitteena on elintapojen edistäminen, syömiskäyttäytymisen joustavien säätelykeinojen opettelu, ei pelkkä painonmuutos. Käytä kunnioittavaa kieltä ja vältä adjektiivimuotoista ilmaisua ”lihava”. Hyödynnä ”ihminen ensin” -periaatetta, esimerkiksi ”henkilö, jolla on lihavuutta”. Huomioi kunnioittava kielenkäyttö myös potilaskertomuksissa.
Voit hyödyntää alla olevia kysymyksiä keskustelun avaamisessa. Keskustelun tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilannetta ja tukea häntä elintapamuutoksissa ilman syyllistämistä.
- Miten voit tällä hetkellä?
- Minkälaista apua ja tukea koet tarvitsevasi?
- Oletko tällä hetkellä valmis pohtimaan elintapamuutoksia?
- Mitä ajatuksia sinulla on omasta painostasi?
- Oletko huomannut viime aikoina muutoksia painossasi?
- Miten painosi on vaihdellut eri elämänvaiheissasi?
- Toivotko tukea painonhallintaan?
- Onko sinulla tällä hetkellä huolia terveytesi tai painosi suhteen?
- Miltä sinusta tuntuisi, jos keskustelisimme painonhallinnasta?
- Keskustelut labratulosten yhteydessä: ”Sinulla on ollut pidempään koholla arvo ‘x’, ja myös ‘z’ on koholla. Näihin vaikuttavat usein elämäntavat. Oletko kokeillut joitakin muutoksia? Tarvitsetko tukea niiden tekemiseen?” Tai “X’ on nyt ensimmäistä kertaa koholla. Millaisia ajatuksia tai tunteita tämä herättää?”
Asiakkaan muutoshalukkuuden tukeminen
Kun asiakas osoittaa kiinnostusta muutokseen tai puhuu siitä, tartu asiaan. Keskustelua voi ohjata esimerkiksi näin:
- Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, jota voisit kokeilla arjessasi?
- Miltä tuntuisi aloittaa lisäämällä jotain, kuten enemmän kasviksia aamupalalle, sen sijaan että poistaisit asioita?
- Mikä muutos tuntuisi nyt mahdolliselta ruokailu- tai liikuntatavoissa?
- Loistavaa, että olet jo kokeillut ‘x’. Voisitko vielä lisätä ‘z:n’?
- Kerroit pitäväsi ‘x:stä’. Miten voisit hyödyntää tätä muissakin tilanteissa?
Apuna voi käyttää myös painon puheeksioton ja mini-intervention työkaluja.
Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiottoon löytyy lisätietoa lapsiperheen kanssa työskentelevälle ammattilaiselle -oppaasta. Opas on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta.
Lihavuuden mini-interventiosta löydät lisätietoa Käypä hoito -verkkosivulta.
Päihteet ja nikotiinituotteet
Puheeksiottamisella tarkoitetaan päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön kartoittamista. Riskikäytön varhainen tunnistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päihteiden ja nikotiinituotteiden haittoja. Mitä varhaisemmin alkoholin riskikäyttöön, tupakkatuotteiden tai huumausaineiden käyttöön pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavien ongelmien ja haittojen riskit.
Alkoholinkäytön kartoitus tehdään Audit C – tai Audit-kyselyllä. Jos juomiseen liittyy haitta tai haittariski, asiakkaalle tarjotaan alkoholin keskustelun mini-interventio 30 vuorokauden sisällä.
Pohjois-Pohjanmaalla tehdään yhteistä toimintamallia päihteiden käytön puheeksiottoon. Kunta- ja järjestötoimijoille tueksi päihteiden käytön puheeksiottoon on kehitetty Ota puheeksi -kortit.
Päihteidenkäyttöön, päihdeongelmiin ja päihdehaittoihin liittyen löydät lisätietoa Reittiksen päihdehaittojen ehkäisyn-verkkosivulta. Lisäksi löydät tietoa päihteidenkäytön terveysvaikutuksista, riippuvuuden tunnistamisesta ja arvioimisesta. Saat sivustolta tietoa järjestöjen tarjoamasta tuesta ja toiminnasta sekä itsehoidon ohjeistusta ja opastusta.
Kulttuuri osana hyvinvointia
Kulttuurihyvinvointi on yksi hyvän elämän perustekijä. Se on hyvä ottaa esiin asiakaskeskusteluissa. Kulttuuriaktiivisuuden kartoittamiseen ja keskusteluun saat apua näistä kysymyksistä.
1. ”Millaista luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta sinun elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?”
- Kysymyksen tavoitteena on tuoda esille kaikki se luova toiminta, mitä asiakkaan elämässä on tai on ollut. Kulttuurin käsite on laaja. Voitte yhdessä pohtia, mitä kaikkea se pitää sisällään.
- Muistelkaa ja pohtikaa, miten luovuus, kulttuuritoiminta ja taide ovat näkyneet asiakkaan eri elämänvaiheissa.
- Pystyvyyden tunnetta voidaan kasvattaa, kun tunnistetaan ”mikä jo toimi, mitä osaan, tiedän ja pidän”.
- Asiakkaan elämässä jo toteutuvan luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen tunnistaminen lisää ja vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja edistää muutoshalua.
2. ”Mitä ajatuksia/tunteita/tuntemuksia luovuus, kulttuuritoiminta ja taide sinussa herättää?”
- Kysymyksen tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tilannetta syvemmin sekä pohtia luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen merkityksiä asiakkaalle.
- Kysymyksen avulla voi lähestyä myös omia käytettävissä olevia voimavaroja sekä osallistumiseen liittyviä ilon aiheita, pelkoja, huolia, esteitä ja uskomuksia.
- Voitte myös yhdessä tunnistaa, mitkä hyödyt ovat asiakkaalle merkityksellisimpiä, sillä muutos on todennäköisempää, kun tavoitteena on itselle tärkeät asiat.
3. ”Jos haluaisit lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta elämääsi, mitä se olisi?”
- Kysymyksen tavoitteena on auttaa löytämään asiakkaalle merkityksellisiä asioita ja tapoja lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta.
- Keskustele asiakkaan kanssa hänelle tärkeistä ja mieluisista asioista. On helpointa lähteä lisäämään asioita, joita asiakas jo tekee ja nauttii niistä. Omaehtoisuus, pystyvyyden tunne ja sisäinen motivaatio auttavat uusien tapojen opettelussa elintapamuutoksessa.
- Kun pohditaan tulevaisuutta, kokeilu on sanana armollisempi kuin tavoite. Kokeileminen voi liittyä arjessa jo tapahtuvaan toimintaan tai joskus tapahtuneeseen tai uuteen toimintaan.
- Jos uusi asia ei kokeilun jälkeen tunnu omalta, kyseessä ei ole epäonnistuminen. Ehkäpä voitte pohtia uutta kokeilua.
- Mikäli asiakas on kiinnostunut kulttuuri- ja taidetoiminnasta voi hänet ohjata paikkakunnalla järjestettäviin ohjattuihin kulttuuri- ja taidetoimintoihin tai sopia että hän kokeilee lisätä arkeensa omaehtoisesta luovasta toimintaa tai käy esimerkiksi kirjastossa, museossa tai teatterissa.
- Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan luovuuden, kulttuuritoiminnan tai taiteen lisäämistä arkeen, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla teema on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja luovan toiminnan lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin.