Tunnista elintapasairauksien riskitekijät

Pohteella on laadittu muistilista ammattilaisen työn tueksi elintapasairauksien riskitekijöiden tunnistamiseen. Muistilista auttaa myös DM II -riskissä olevien tunnistamisessa ja alkoholin riskikäytön mini-intervention todennuksessa, mikä näkyy HYTE-kertoimessa. Lisätietoa HYTE-kertoimesta löydät THL:n verkkosivulta.

Muistilista (PDF)

HYTE-kerroin – kannustin hyvinvointialueille (Thl.fi)

Muistilista:

Ylipaino​

Aikuisilla BMI yli 25.
Ikääntyneillä eli vähintään 65-vuotialla normaali BMI on 23-29.

Vyötärölihavuus

Naiset tavoite alle 80 cm, lievä terveyshaitta 80-87 cm,  suuri terveyshaitta yli 88 cm.
Miehet tavoite alle 94 cm, lievä terveyshaitta 94-101 cm, suuri terveyshaitta  yli 102 cm.

Liikkumattomuus​

Säännöllisen liikunnan puute tai hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Kohonnut verenpaine​

Toistuvat kotimittaukset yli 135/85 mmHg.

Kohonneet veren rasva-arvot​

LDL yli 3 mmol/l, triglyseridit yli 2 mmol/l, HDL alle 1 mmol/l​

Kohonnut verensokeri ja esidiabetes​

Paastosokeri 6,1–6,9 mmol/l, HbA1C 43–47 mmol/mol, sokerirasitustesti 2 h arvo 7,8–11 mmol/l​

Epäterveelliset ruokailutottumukset​

Ravintoköyhä ruokavalio, joka sisältää paljon epäterveellisiä rasvoja tai sokereita.

Uni- ja lepohaasteet​

Krooninen unen puute tai huonolaatuinen lepo.

Pitkäaikainen stressi ja mielenterveyden haasteet​

Jatkuva stressi, joka vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Nikotiinin, alkoholin tai muiden aineiden käyttö​

Tupakoinnin, alkoholin tai päihteiden säännöllinen käyttö​

Hyödynnä seuraavia työkaluja ja testejä asiakkaiden elintapasairauksien riskien arvioinnissa. Näiden avulla voit tunnistaa tärkeimmät terveysuhat, antaa palautetta ja ohjata asiakkaat yksilölliseen jatkohoitoon.​

Omaolon sähköinen terveystarkastus​

Terveystarkastuksen avulla voi arvioida, miten henkinen hyvinvointi ja elämäntavat vaikuttavat asiakkaan arvioituun elinikään ja sairastumisriskiin.​ Terveystarkastus antaa palautteen ja ohjeita hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.​  Asiakas voi lähettää tarkastuksen tulokset ammattilaiselle, joka antaa yksilöllisen palautteen ja jatko-ohjauksen tarpeen mukaan.​ Kun asiakas on motivoitunut elintapamuutoksiin ja tarvitsee siihen tukea, ohjaa hänet täyttämään ja lähettämään Terveystarkastus.

• Sähköinen terveystarkastus (Omaolo.fi)

BES-testi​

Jos asiakkaan kanssa keskustelussa nousee viitteitä ahmintatyyppisestä syömiskäyttäytymisestä tai hänen BMI on 35 tai enemmän, tehdään rutiininomaisesti ahmimistaipumusta mittaava Syömistapakysely (BES). Sitä voidaan käyttää tutkimuksissa ja kliinisessä työssä. Kyselyssä on 16 eri kohtaa, joissa kussakin monta eri vastausvaihtoehtoa. Vastaaja valitsee kustakin kohdasta yhden itseään parhaiten kuvaavan vaihtoehdon.

• BES-testi (Mielenterveystalo.fi)

Kysely aktivoidaan asiakkaalle Hyvinvointia elintavoilla -digipolulla.
Jos asiakkaalla ei ole digipolkua käytössä, kysely tehdään yhdessä asiakkaan kanssa vastaanotolla tai lähetetään asiakkaalle.
Mitä suurempi on kyselystä saatava kokonaispistemäärä, sitä selkeämpi on ahmimistaipumus.

Jos BES-kyselyn pisteet 18–26 pistettä (kohtalainen ahmimistaipumus), elintapaohjausta suositellaan yksilö- tai ryhmäkäynneillä ja rinnalle suositellaan Ahminnan omahoito-ohjelmaa. Käynneillä seurataan ahmimiskäyttäytymistä ja tuetaan asiakasta omahoito-ohjelmassa.

Lisäksi voidaan suositella Ähky- järjestön tukea. Ähky tarjoaa apua hallitsemattomaan syömiseen ja ruokariippuvuuteen. Tarjolla itsenäisesti täytettävä työkirja ja ryhmämuotoinen ohjaus

Milaista apua tarjoamme (Ähky.fi)

Jos BES-kyselyn pisteet ovat 27 tai yli (vakava ahmimistaipumus) yllä olevan lisäksi syömishäiriöyksikkö tarjoaa tarvittaessa konsultaatiotukea hoitavalle yksikölle​.
Tarvittaessa konsultoi myös omalääkäriä Syömishäiriöyksikön lähetekriteerien täyttyessä​
Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä pelkän kyselyn pohjalta voi tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen​

Aikuisille käytetään NRS-2002-​menetelmää. Sitä voidaan käyttää myös yli 65-​vuotiaille, ei sovellu raskaana oleville, juuri synnyttäneille tai saattohoidossa oleville. Vajaaravitsemusriskin seulonta koostuu alkuseulonnasta ja varsinaisesta seulonnasta. Alkuseulonta tunnistaa nopeasti ja luotettavasti asiakkaat, joilla ei ole vajaaravitsemusriskiä ja joille ei tarvitse tehdä varsinaista seulontaa.

NRS-2002-​menetelmän alkuseulonnan kysymykset:

• Onko BMI alle 20,5?
• Onko paino laskenut tahattomasti edeltävän 3 kuukauden aikana?
• Onko asiakas syönyt tavallista vähemmän edellisen viikon aikana?
• Onko asiakas hoidossa vakavan sairauden vuoksi?

Varsinainen seulonta – tehdään, jos vastaus alkuseulonnan yhteenkään kysymykseen on KYLLÄ

Vajaaravitsemus riskin seulonta (NRS2002) PDF

MNA-​menetelmää käytetään vajaaravitsemusriskin ja ravitsemustilan arviointiin esimerkiksi niissä iäkkäiden toimintayksiköissä, joissa on käytössä RAI (Resident Assessment Instrument) -​arviointi-​ ja seurantajärjestelmä ja jotka ovat hankkineet MNApitkä-​menetelmän osaksi RAI-​järjestelmää.

Mini Nutritional Assessment MNA (Terveysportti.fi)

​

Hyödynnä seuraavia työkaluja tunnistaaksesi asiakkaan riskit sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.​

Diabetesriskitesti​

Käytä Diabetesliiton riskitestiä arvioidaksesi asiakkaan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos testin riskipisteet ovat koholla, keskustele elintapamuutosten merkityksestä ja tarjottavista tukitoimista.

• Riskitesti (Diabetes.fi) 

FINRISKI-laskuri​

Terveyskirjaston FINRISKI-laskurin avulla voit arvioida sydän- ja verisuonitautien riskin. Tämä työkalu auttaa arvioimaan yksilön kokonaisriskin perustuen useisiin terveystekijöihin, kuten verenpaineeseen, kolesterolitasoihin ja elämäntapoihin.​

• FINRISKI-laskuri (Terveyskirjasto.fi)

Muistisairauden riski​

39–64-vuotiaille asiakkaille voi tehdä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvän muistisairauden riskitestin.

• Muistisairauden riskitesti (Thl.fi)

Laboratoriokokeet​

Jos asiakkaan BMI 25 tai yli tai jos asiakkaalta ei ole otettu laboratoriokokeita viimeisen 6 kuukauden aikana, on suositeltavaa tarkistaa seuraavat arvot:​

•  Kol, trigly, HDL, LDL, fP-Gluk, Hba1c,  35- vuotiailta ja yli FIB-4,  lääkärin ha​rkinnan mukaan glukoosirasituskoe
• jos paino on noussut äkillisesti tai epäily kilpirauhassairaudesta konsultoidaan lääkäriä labotaroriokokeesta: TSH
• muiden sairauksien riskien arvioimiseksi tarvittavien laboratoriokokeiden osalta konsultoidaan lääkäriä

Painoindeksi BMI

Käytä BMI-laskuria asiakkaan painoindeksin arvioimiseen. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset lihavuuteen liittyvät riskitekijät.​

• BMI-laskuri (Terveyskirjasto.fi)

Vyötärönympäryksen mittaaminen​

Vyötärönympäryksen mittaaminen on keskeinen tapa arvioida rasvan määrää vatsan alueella, mikä on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Katso tarkemmat ohjeet Käypä hoito -suosituksista:​

• Painoindeksi ja vyötärön ympärys (Käypähoito.fi)

Jos riski on tunnistettu, ota elintapamuutos puheeksi

Jos jokin testi osoittaa kohonneita riskipisteitä, ammattilaisen tehtävänä on nostaa elintavat esiin ja tarjota tukea muutokseen. On tärkeää arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen tai sydänsairauksiin ja keskustella elintapamuutosten merkityksestä.​

​

Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Monet sydän- ja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille.  Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Näistä syistä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa on tärkeä huomioida.

Ohjaus aivoterveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen on kaikkien ammattilaisten tehtävä. Muistisairauden riskitesti 39-64-vuotiaille:

•  Muistisairauden riskitesti (Thl.fi) 

Tunnistaminen ja diagnosointi

Muistisairauksien varhainen diagnoosi on tärkeä useista syistä.

1. Hoito ja oireiden hallinta: Varhainen diagnoosi mahdollistaa lääkityksen ja hoidon aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, jotkut lääkkeet voivat hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita, kuten muistihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta.

2. Elämänlaadun parantaminen: Varhainen diagnoosi antaa henkilölle ja hänen perheelleen mahdollisuuden valmistautua ja suunnitella tulevaisuutta paremmin. Hoidon aloitus voi auttaa parantamaan elämänlaatua ja vähentämään sairauden vaikutuksia arjessa.

3. Tukipalvelut ja apu: Diagnoosin saaminen mahdollistaa pääsyn erilaisten tukipalveluiden piiriin. Monet potilaat hyötyvät muistisairauksien varhaisessa vaiheessa tarjottavista palveluista ja kolmannen sektorin toiminnasta.

4. Tulevaisuuden suunnittelu: Varhainen diagnoosi antaa potilaille ja perheille enemmän aikaa tehdä tärkeitä päätöksiä, kuten taloudellisten asioiden hoitamista, hoitosuunnitelmien laatimista ja juridisten asioiden, esimerkiksi edunvalvonnan selvittämistä.

5. Perheen ja läheisten tukeminen: Varhainen diagnosointi voi auttaa myös perhettä ja läheisiä ymmärtämään sairauden luonteen ja valmistautumaan siihen, miten tukea sairastunutta henkilöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä voi vähentää stressiä ja ahdistusta läheisissä, jotka muuten saattavat kokea epävarmuutta ja hämmentyneisyyttä.

6. Tutkimus ja ennaltaehkäisy: Varhainen diagnosointi auttaa myös lääketieteellistä tutkimusta. Kokoamalla tietoa muistisairauksien kehittymisestä ja hoidosta voidaan edistää uusien hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytapojen kehittämistä.

Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain.

Tunnistamisessa huomioitavia asioita,  alle 65-vuotiaat

Työikäisen muistioireet eivät aina johdu muistisairaudesta 

• Muistisairaus on työikäisillä huomattavasti harvinaisempi syy kognitiivisille oireille kuin ikäihmisillä.
• Tyypillisimpiä syitä kognitiivisten ongelmien taustalla työikäisillä ovat esimerkiksi mielialatekijät, univaikeudet tai uniapnea, uupumus ja päihteiden käyttö.
• Kuitenkin on tärkeää muistaa, että muistisairaus voi alkaa jo työiässä.
• Työikäisillä muistisairauden ensioireet ovat ikäihmisiä useammin muita kuin muistiin liittyviä oireita, kuten hahmottamisen, puheen tai toiminnanohjauksen vaikeuksia tai käyttäytymisen muutoksia.

Työikäisen alkavalle muistisairaudelle on tyypillistä  

• Sairaudentunne usein heikko, mutta ei aina.
• Usein selvittelyihin tullaan muun henkilön, kuten läheisen tai työnantajan ohjaamana.
• Usein ensin ilmenee ongelmia töissä.
• Työ- ja toimintakyky heikentyneet aiemmasta.
• Luonteen ja käyttäytymisen muutokset.

Ohjaaminen muistitutkimuksiin, yli 65-vuotiaat

Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain. FINGER-toimintamalli tarjoaa tieteellisesti perusteltuja keinoja, joilla voidaan vähentää muistisairauksien riskiä ja edistää aivoterveyttä.

Tutustu FINGER-toimintamalliin

Jos ammattilaisella herää epäily muistisairaudesta ohjataan potilas tai omainen ottamaan yhteyttä muistipoliklinikoiden puhelinpalveluun 08 6691500 arkisin klo 8-20.

Terveydenhuollon ammattilainen voi myös asettaa asiakkaan muistikoordinaattorin jonokirjalle yhteydenottoa varten. Pohteen ammattilaiset löytävät tarkemmat ohjeet muistipotilaan hoitoketjusta.