Suomi
English
SvenskaTunnista elintapasairauksien riskitekijät
- Elintavat
Tämä sivu on tarkoitettu ammattilaisen työn tueksi elintapaohjaukseen
Ylipaino
Aikuisilla BMI yli 25.
Ikääntyneillä eli vähintään 65-vuotialla normaali BMI on 23-29.
Vyötärölihavuus
Naiset tavoite alle 80 cm, lievä terveyshaitta 80-87 cm, suuri terveyshaitta yli 88 cm.
Miehet tavoite alle 94 cm, lievä terveyshaitta 94-101 cm, suuri terveyshaitta yli 102 cm.
Liikkumattomuus
Säännöllisen liikunnan puute tai hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Kohonnut verenpaine
Toistuvat kotimittaukset yli 135/85 mmHg.
Kohonneet veren rasva-arvot
LDL yli 3 mmol/l, triglyseridit yli 2 mmol/l, HDL alle 1 mmol/l
Kohonnut verensokeri ja esidiabetes
Paastosokeri 6,1–6,9 mmol/l, HbA1C 43–47 mmol/mol, sokerirasitustesti 2 h arvo 7,8–11 mmol/l
Epäterveelliset ruokailutottumukset
Ravintoköyhä ruokavalio, joka sisältää paljon epäterveellisiä rasvoja tai sokereita.
Uni- ja lepohaasteet
Krooninen unen puute tai huonolaatuinen lepo.
Pitkäaikainen stressi ja mielenterveyden haasteet
Jatkuva stressi, joka vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Nikotiinin, alkoholin tai muiden aineiden käyttö
Tupakoinnin, alkoholin tai päihteiden säännöllinen käyttö
Pohteella on laadittu muistilista ammattilaisen työn tueksi elintapasairauksien riskitekijöiden tunnistamiseen. Muistilista auttaa myös DM II -riskissä olevien tunnistamisessa ja alkoholin riskikäytön mini-intervention todennuksessa, mikä näkyy HYTE-kertoimessa. Lisätietoa HYTE-kertoimesta löydät THL:n verkkosivulta.
Riskitestit
Hyödynnä seuraavia työkaluja ja testejä asiakkaiden elintapasairauksien riskien arvioinnissa. Näiden avulla voit tunnistaa tärkeimmät terveysuhat, antaa palautetta ja ohjata asiakkaat yksilölliseen jatkohoitoon.
Omaolon sähköinen terveystarkastus
Terveystarkastuksen avulla voi arvioida, miten henkinen hyvinvointi ja elämäntavat vaikuttavat asiakkaan arvioituun elinikään ja sairastumisriskiin. Terveystarkastus antaa palautteen ja ohjeita hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Asiakas voi lähettää tarkastuksen tulokset ammattilaiselle, joka antaa yksilöllisen palautteen ja jatko-ohjauksen tarpeen mukaan.
BES-testi
Jos asiakkaan BMI on yli 35 on tärkeää selvittää syömishäiriön mahdollisuus BES-testillä.
Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen
Käytä MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment) vajaaravitsemuksen riskin tunnistamiseen.
Sairastumisriski
Hyödynnä seuraavia työkaluja tunnistaaksesi asiakkaan riskit sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.
Diabetesriskitesti
Käytä Diabetesliiton riskitestiä arvioidaksesi asiakkaan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos testin riskipisteet ovat koholla, keskustele elintapamuutosten merkityksestä ja tarjottavista tukitoimista.
FINRISKI-laskuri
Terveyskirjaston FINRISKI-laskurin avulla voit arvioida sydän- ja verisuonitautien riskin. Tämä työkalu auttaa arvioimaan yksilön kokonaisriskin perustuen useisiin terveystekijöihin, kuten verenpaineeseen, kolesterolitasoihin ja elämäntapoihin.
Muistisairauden riski
39–64-vuotiaille asiakkaille voi tehdä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvän muistisairauden riskitestin.
Laboratoriokokeet
Jos asiakkaalta ei ole otettu laboratoriokokeita viimeisen 6 kuukauden aikana, on suositeltavaa tarkistaa seuraavat arvot:
- fP-Gluk, Hba1c: verensokerin hallinnan arvioimiseksi
- Kol, trigly, HDL, LDL: kolesterolitasot sydänsairauksien riskin arvioimiseksi
- Jos asiakkaan BMI on yli 30, suositellaan seuraavia laboratoriokokeita:
PVK, Krea, Kol, trigly, HDL, LDL, fP-Gluk, Hba1c, TSH, ALAT, ja FIB4: rasvamaksan ja muiden metabolisairauksien riskien arvioimiseksi.
Painoindeksi BMI
Käytä BMI-laskuria asiakkaan painoindeksin arvioimiseen. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset lihavuuteen liittyvät riskitekijät.
Vyötärönympäryksen mittaaminen
Vyötärönympäryksen mittaaminen on keskeinen tapa arvioida rasvan määrää vatsan alueella, mikä on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Katso tarkemmat ohjeet Käypä hoito -suosituksista:
Jos riski on tunnistettu, ota elintapamuutos puheeksi
Jos jokin testi osoittaa kohonneita riskipisteitä, ammattilaisen tehtävänä on nostaa elintavat esiin ja tarjota tukea muutokseen. On tärkeää arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen tai sydänsairauksiin ja keskustella elintapamuutosten merkityksestä.
Aivoterveys
Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Monet sydän- ja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Näistä syistä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa on tärkeä huomioida.
Ohjaus aivoterveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen on kaikkien ammattilaisten tehtävä. Muistisairauden riskitesti 39-64-vuotiaille:
Tunnistaminen ja diagnosointi
Muistisairauksien varhainen diagnoosi on tärkeä useista syistä.
1. Hoito ja oireiden hallinta: Varhainen diagnoosi mahdollistaa lääkityksen ja hoidon aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, jotkut lääkkeet voivat hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita, kuten muistihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta.
2. Elämänlaadun parantaminen: Varhainen diagnoosi antaa henkilölle ja hänen perheelleen mahdollisuuden valmistautua ja suunnitella tulevaisuutta paremmin. Hoidon aloitus voi auttaa parantamaan elämänlaatua ja vähentämään sairauden vaikutuksia arjessa.
3. Tukipalvelut ja apu: Diagnoosin saaminen mahdollistaa pääsyn erilaisten tukipalveluiden piiriin. Monet potilaat hyötyvät muistisairauksien varhaisessa vaiheessa tarjottavista palveluista ja kolmannen sektorin toiminnasta.
4. Tulevaisuuden suunnittelu: Varhainen diagnoosi antaa potilaille ja perheille enemmän aikaa tehdä tärkeitä päätöksiä, kuten taloudellisten asioiden hoitamista, hoitosuunnitelmien laatimista ja juridisten asioiden, esimerkiksi edunvalvonnan selvittämistä.
5. Perheen ja läheisten tukeminen: Varhainen diagnosointi voi auttaa myös perhettä ja läheisiä ymmärtämään sairauden luonteen ja valmistautumaan siihen, miten tukea sairastunutta henkilöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä voi vähentää stressiä ja ahdistusta läheisissä, jotka muuten saattavat kokea epävarmuutta ja hämmentyneisyyttä.
6. Tutkimus ja ennaltaehkäisy: Varhainen diagnosointi auttaa myös lääketieteellistä tutkimusta. Kokoamalla tietoa muistisairauksien kehittymisestä ja hoidosta voidaan edistää uusien hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytapojen kehittämistä.
Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain.
Tunnistamisessa huomioitavia asioita, alle 65-vuotiaat
Työikäisen muistioireet eivät aina johdu muistisairaudesta
- Muistisairaus on työikäisillä huomattavasti harvinaisempi syy kognitiivisille oireille kuin ikäihmisillä.
- Tyypillisimpiä syitä kognitiivisten ongelmien taustalla työikäisillä ovat esimerkiksi mielialatekijät, univaikeudet tai uniapnea, uupumus ja päihteiden käyttö.
- Kuitenkin on tärkeää muistaa, että muistisairaus voi alkaa jo työiässä.
- Työikäisillä muistisairauden ensioireet ovat ikäihmisiä useammin muita kuin muistiin liittyviä oireita, kuten hahmottamisen, puheen tai toiminnanohjauksen vaikeuksia tai käyttäytymisen muutoksia.
Työikäisen alkavalle muistisairaudelle on tyypillistä
- Sairaudentunne usein heikko, mutta ei aina.
- Usein selvittelyihin tullaan muun henkilön, kuten läheisen tai työnantajan ohjaamana.
- Usein ensin ilmenee ongelmia töissä.
- Työ- ja toimintakyky heikentyneet aiemmasta.
- Luonteen ja käyttäytymisen muutokset.
Ohjaaminen muistitutkimuksiin, yli 65-vuotiaat
Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain. FINGER-toimintamalli tarjoaa tieteellisesti perusteltuja keinoja, joilla voidaan vähentää muistisairauksien riskiä ja edistää aivoterveyttä.
Tutustu FINGER-toimintamalliin
Jos ammattilaisella herää epäily muistisairaudesta ohjataan potilas tai omainen ottamaan yhteyttä muistipoliklinikoiden puhelinpalveluun 08 6691500 arkisin klo 8-20.
Terveydenhuollon ammattilainen voi myös asettaa asiakkaan muistikoordinaattorin jonokirjalle yhteydenottoa varten. Pohteen ammattilaiset löytävät tarkemmat ohjeet muistipotilaan hoitoketjusta.