- Etusivu
- Palvelumme
- Reittis – Kohti hyvinvointia
- Ravitsemus
- Lapsiperheiden ravitsemus
Lapsiperheiden ravitsemus
- Ravitsemus
Ruokatottumukset syntyvät varhaislapsuudessa
Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Vanhempien ja perheen ruokavalinnat ja -tottumukset vaikuttavat lapseen, sillä ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. On tärkeää, mitä syödään ja minkälaiseen ruokaympäristöön lapsi tottuu. Lapsuudessa lapselle muodostuu syömisen “normaali”.
Vanhempi päättää, mitä ruokaa on tar… Näytä lisää
Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Vanhempien ja perheen ruokavalinnat ja -tottumukset vaikuttavat lapseen, sillä ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. On tärkeää, mitä syödään ja minkälaiseen ruokaympäristöön lapsi tottuu. Lapsuudessa lapselle muodostuu syömisen “normaali”.
Vanhempi päättää, mitä ruokaa on tarjolla. Lapsi päättää, mitä ja kuinka paljon hän syö. Tuputtaminen ei kannata, mutta uusia makuja epäilevää lasta voi kannustaa maistamaan tai aluksi vaikka vain haistamaan.
Hyvän ravitsemuksen lähtökohtana ovat säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruoka. Tasainen ateriarytmi 5–6 kertaa päivässä pitää koko perheen energisenä.
Aamupala auttaa kehoa heräämään ja takaa virkeyden aamupäiväksi. Nälkäisenä ei jaksa keskittyä, saati oppia uutta. Koululaisten aamupalasta on hyvä sopia yhdessä selvästi, jos lapsi syö sen itsekseen. Jos aamupala ei maistu, pyri varmistamaan, että lapsi syö muilla aterioilla tarpeeksi.
Välipala on nälkäkiukun hallitsemisen tehokeino ihan jokaiselle perheenjäsenelle.
Kotona, hoitopaikassa tai koulussa syödyn lounaan lisäksi lapsi tarvitsee päivällisen. Lautasmalli auttaa monipuolisen ja täysipainoisen aterian kokoamisessa, se sisältää riittävästi kasviksia suhteessa muihin ainesosiin.
Iltapala päättää päivän ja tarjoaa hetken rauhaa istahtaa yhdessä alas ja vaihtaa päivän kuulumiset.
Ateriarytmin on hyvä olla säännöllinen, mutta sen ei tarvitse olla kaavamainen. Arki ei aina rullaa suunnitellusti. Toisinaan jokin ateria voi jäädä kokonaan väliin, toisinaan tulee syötyä turhankin reilusti. Lapsi elää tässä ja nyt. Hän vasta opettelee syömisen säätelyä: Toisille se on luontaisesti helppoa ja toiset joutuvat opettelemaan sitä enemmän. Auta lasta sanoittamaan tunnetta: Onko nälkä vai tuliko syötyä liikaa, tekeekö mieli herkkua vai onko tylsää?
Mieti millainen ateriarytmi sopii teidän perheellenne? Jos arki-ilta on täynnä menoa harrastuksia tai läksyjä, iltapalan ja päivällisen paikkaa voi vaihtaa. Yhteiseen päivällispöytään voi käydä harrastusten jälkeenkin, jos alla on runsaampi välipala.
Lue lisää Sydänliiton Neuvokas perhe -sivustolta.
Meidän perheen ruokaviikko (Neuvokasperhe.fi)
Aamupala, välipala ja iltapala lapsiperheissä (Neuvokasperhe.fi)
Vinkkejä kasvisten syömiseen (Neuvokasperhe.fi)
10 vinkkiä nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen (Neuvokasperhe.fi)
Meidän perheen hyvinvointikurssi 5. Syömisen pulmia? (Neuvokasperhe.fi)
Omien ruokatottumusten arviointiin voi käyttää Sydänliiton Neuvokas perhe -digikorttia.
Lasten kasvisten käytön lisäämiseen löydät toimintavinkkejä SEE & EAT -sivustolta.
Puuhaa ja lisämateriaaleja (Seeandeat.org)
Terveyskylän Lastentalossa on runsaasti tietoa huoltajille lapsen ja nuoren ravitsemuksesta.
Lapsen ja nuoren ravitsemus (Terveyskylä.fi)
Oletko huolestunut lapsesi ruokailutilanteista? Onko taaperosi valikoiva ruokien suhteen? Onko hänellä huono ruokahalu? Kieltäytyykö leikki-ikäinen lapsesi syömästä? Ovatko ruokailutilanteenne muuttuneet ikäviksi ja ahdistaviksi?
Mielenterveystalon syömisongelmien omahoito-ohjelma antaa tietoa pienten lasten syömisongelmista ja siitä, miten voit tukea lastasi.
Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma (Terveyskylä.f)
Näytä vähemmänLasten lievään ylipainoon voi ja kannattaa suhtautua rauhallisesti. Liiallisen painonnousun jatkuminen on kuitenkin tärkeää estää. Tämä tapahtuu helpoiten pienten, mutta merkittävien arjen muutosten avulla. Ennaltaehkäisy on helpompaa ja hyödyllisempää kuin lihavuuden hoitaminen. Parhaiten toimii koko perheen hyvien tottumusten vahvistaminen ja lisääminen arjessa.
Lihavuuden hoitotulokset ovat parempia leikki-iässä ja alakouluiässä kuin myöhemmin. Lapset ovat yksilöitä ja siten myös ruumiinrakenteeltaan erilaisia. Ylipainoisuutta arvioitaessa tärkeintä on aina lapsen hyvinvointi, jaksaminen ja terveys.
Ylipainon ja lihavuuden määrittely
Lasten painoindeksi, ISO-BMI huomioi lapsen iän ja mahdollistaa vertailun aikuisten BMI-arvoihin. Ylipainon raja on ISO-BMI 25 ja lihavuuden 30. Terveydenhuollossa käytetään myös pituuspainoprosenttia ja vyötärönympäryksen suhdetta pituuteen. Jos arvo on yli 0,50, se viittaa liialliseen sisäiseen rasvakudokseen.
Painonkehityksen suunta ja nopeus ovat aina tärkeämpiä kuin yksittäinen mittaustulos. Keskustelut lihavuudesta käydään ensisijaisesti vanhempien ja muiden lapsen arjen aikuisten kanssa.
Terve keho- ja ruokasuhde
Lapsen hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeitä ovat terve keho- ja ruokasuhde sekä luonteva suhtautuminen liikuntaan. Kun lapsi kokee kehonsa hyväksi ja arvokkaaksi, hän haluaa pitää siitä huolta nyt ja tulevaisuudessa. Vanhempien asenne ja puhetapa vaikuttavat ratkaisevasti lapsen käsitykseen omasta kehostaan.
Aikuiset toimivat esimerkkeinä. On tärkeää käyttää arvostavaa kieltä kaikista kehoista ja keskittyä kehon toimintaan eikä ulkonäköön. Painosta puhumisen sijaan voi korostaa terveyttä, jaksamista ja hyvinvointia:
- ”Pysymme virkeinä ja jaksamme koulussa paremmin, kun syömme aamupalan.”
- ”Kun otamme lautaselle sopivan annoksen ruokaa, ei tarvitse heittää ruokaa roskiin.”
Tue lasta ja pidä keskustelua yllä
Kouluikäinen lapsi on usein tietoinen ylipainostaan. Häntä on voitu myös kiusata. Vanhempien tuki on ratkaiseva. On tärkeää kysyä lapselta, miten hän kokee itsensä ja tukea häntä huomaamaan omat vahvuutensa. Keskusteluissa kannattaa keskittyä hyvään oloon, jaksamiseen ja terveyteen.
Lapsen kanssa voi yhdessä pohtia keinoja vähentää herkkujen syöntiä tai lisätä liikuntaa. Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa hyvä ja rakastettu sellaisena kuin hän on.
Lihavuuden hoitoperiaatteet
Lihavuuden hoidossa keskeistä on terveyden tukeminen. Hoidon tavoitteena on parantaa lapsen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä ehkäistä lihavuuteen liittyviä sairauksia. Perheen pystyvyyden tunteen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Painonkehitykseen liittyvät tavoitteet ovat aina toissijaisia.
Hoidon suunnittelussa huomioidaan:
- Lapsen terve keho- ja ruokasuhde
- Perheen elämäntilanne ja mahdolliset haasteet
- Lapsen mieliala ja huolet
- Perheen hyvinvointia lisäävät tavat
Lasten lihavuuden hoidossa pituuskasvu on usein apuna. Tavoitteena voi olla painonnousun hidastaminen, jolloin lapsen painoindeksi normalisoituu ajan myötä.
Mistä tukea perheelle?
Oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki on tärkeää. Luotettavaa tietoa löytyy esimerkiksi Sydänliiton Neuvokas perhe -sivuilta ja Terveyskylän Lastentalosta:
Vanhemmuus ja lapsen ylipaino (Neuvokasperhe.fi)
Lasten painonhallinta (Terveyskylä.fi)
Terveydenhuollon ammattilaisilta saa tukea ja ohjausta perheen tilanteen arviointiin ja tarvittaviin muutoksiin. Ammattilaiset voivat ottaa asian puheeksi ja tarjota apua, vaikka vanhemmilla ei olisikaan valmiiksi huolia painosta.
Lapsen arjessa kuitenkin aivan muut aikuiset ja ympäristöt ovat päivittäin läsnä. Siksi päiväkodin, koulun, sukulaisten ja ystävien osa on merkittävä. He kaikki voivat olla osa tätä yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Lapsen arjen yhteisöjä ja ihmisiä kannattaa ottaa avuksi, vaikka terveydenhuollon tukea ei hakisikaan.
Lapsen hyvinvoinnin tukeminen on aina kokonaisvaltaista ja perustuu pieniin, mutta merkittäviin muutoksiin perheen arjessa.
Voit lukea aiheesta lisää nuorisolääkäri ja ravitsemustieteen maisteri Paula Häkkäsen artikkeleista Terveyskirjastosta.
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus (Terveyskirjasto.fi)
Pienet muutokset arjessa (Terveyskirjasto.fi)
Ruokavaliota ei valita, vaan se opitaan. Lapsuudessa koetut maut, perheen esimerkki ja erilaisten ruokien saatavuus muokkaavat pitkälti aikuisiässä noudatettavan ruokavalion. Siksi ammattilaisen tuki perheille elintapojen ja ravitsemuksen muutoksissa on tärkeää koko perheelle.
Ravitsemustyössä on hyvä muistaa, että vanhemmilla on tietoa useimmiten riittävästi, mutta halua tai kykyjä muuttaa jokapäiväistä ruokaa terveellisempään suuntaan tarvitaan lisää.
Neuvokas perhe on Sydänliiton kehittämä monialainen elintapaohjauksen ja hyvinvointioppimisen menetelmä lapsiperheiden parissa työskenteleville. Menetelmä ja työvälineet ovat erityisesti tarkoitettu lasta odottavien ja 0–12-vuotiaiden lasten perheiden ohjaamiseen.
Neuvokas perhe -ammattilaiset (Neuvokasperhe.fi)
Neuvolapalvelut on merkittävässä osassa perheiden elintapojen ja ruokatottumusten ohjaamisessa terveyttä edistävään suuntaan. Äitiys- ja lastenneuvoloille on koottu työkaluja lasten ja perheiden elintapojen ja ruokatottumusten edistämiseksi mukaan lukien imetysohjaus.
Työvälineet ovat Neuvokas perhe –verkkosivut, Neuvokas perhe -kortti ja kuvapankki. Lapsen painon puheeksi ottoon on paljon tietoa, tukea ja vinkkejä.
Neuvokas perhe -kortti (Neuvokasperhe.fi)
Terveyskylän Lastentalossa on tietoa perheiden ravitsemuksesta.
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus
Lapsen ylipainosta keskusteleminen voi olla herkkä aihe. Vanhemman aiemmat kokemukset sekä omat asenteet painoon liittyen vaikuttavat siihen, miten hän suhtautuu asiaan. Ammattilaisen on tärkeää luoda turvallinen ja arvostava ilmapiiri, jossa vanhempi kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla on tärkeää huomioida lapsen tai nuoren näkökulma ja tukea häntä muutoksessa ilman syyllistämistä tai ulkoista painetta.
Lähestymistapa ja keskustelun kulku
Keskustele vanhemman kanssa lapsen hyvinvoinnista: Aloita laajemmalla hyvinvointikeskustelulla, esimerkiksi: ”Miten koet lapsesi voivan arjessaan?” Tämä antaa vanhemmalle mahdollisuuden tuoda esiin omat havaintonsa ja huolenaiheensa.
Lapsen ylipainon puheeksi ottamisessa tärkeintä on tarjota myötätuntoinen ja kunnioittava tila, jossa muutokset voivat lähteä perheen ja nuoren omista lähtökohdista.
- Vältä arvottavia ilmauksia: Keskity painon sijasta lapsen hyvinvointiin, jaksamiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.
- Hyödynnä motivoivaa keskustelua: Kysy, miten vanhempi itse kokee lapsen ruokailutottumukset ja liikunnan määrän sekä millaisia muutoksia perheessä voisi olla mahdollista tehdä.
Nuoren tukeminen muutoksessa
Lapsen tai nuoren kanssa keskusteltaessa on tärkeää huomioida tämän ikätaso ja itsemääräämisoikeus. Nuori saattaa kokea painoonsa liittyvän keskustelun herkästi arvostelevana, joten tapa, jolla asia otetaan esille, vaikuttaa paljon hänen suhtautumiseensa.
- Korosta hyvinvointia, älä painoa: Keskustele nuoren kanssa siitä, miten tietyt valinnat voivat lisätä hänen energiatasojaan, auttaa jaksamaan koulussa ja harrastuksissa sekä parantaa unen laatua.
- Kysy nuoren näkemyksiä ja kokemuksia: ”Miten itse koet olosi koulupäivän aikana? Jaksatko keskittyä ja liikkua kuten haluaisit?” Tämä voi auttaa nuorta tunnistamaan, miten elämäntavat vaikuttavat hänen oloonsa.
- Tue pienissä, konkreettisissa muutoksissa: Esimerkiksi säännöllinen ruokarytmi, enemmän kasviksia aterioilla tai mielekkään liikuntamuodon löytäminen voivat olla hyviä ensiaskeleita.
Ratkaisukeskeisyys ja voimavaralähtöisyys
- Tunnista perheen ja nuoren vahvuudet: Mitkä asiat tukevat jo nyt hyvinvointia? Miten niitä voisi vahvistaa?
- Anna tilaa oivalluksille: ”Mitä pieniä muutoksia voisit kokeilla omassa arjessasi?”
- Normalisoi joustavuus: Tavoitteena ei ole täydellisyys, vaan kestävien tapojen löytäminen, jotka sopivat nuoren ja perheen arkeen.
Lapsen painon puheeksiotto (Neuvokasperhe.fi)
Lasten painoindeksin iso BMI-laskuri (Terveyskirjasto.fi)

