Lähisuhdeväkivalta koskettaa kaikkia ikäluokkia -myös ikääntyneitä. Ikääntynyt voi kokea väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä omassa kodissaan, parisuhteessaan tai muussa läheisessä ihmissuhteessa. Tunnetko sinä olosi turvalliseksi kotona läheistesi kanssa?
Ilmiö koskettaa myös Pohjois-Pohjanmaata
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomuksen 2023–2025 Teematietopaketti lähisuhdeväkivallasta nostaa ikääntyneiden kohdalla esiin kolme tärkeää ilmiötä:
- Ikääntyneisiin kohdistuu väkivaltaa, mutta he eivät aina ohjaudu palveluihin
- Toimintakyvyn lasku voi lisätä lähisuhdeväkivallan riskiä sekä väkivallan kokijana että tekijänä;
- Omaishoitotilanteisiin voi liittyä erityistä haavoittuvuutta tai haavoittavia asetelmia.
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ei ole harvinaista. Tutkimusten mukaan kaltoinkohtelun esiintyvyys ikääntyneessä väestössä vaihtelee, mutta voi koskea jopa 30 prosenttia ikääntyneistä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä voisi laskennallisesti tarkoittaa sitä, että jopa 90 000 ikääntynyttä olisi jossain vaiheessa kokenut jonkinlaista kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Lisäksi ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun on todettu olevan useimmiten lähisuhdeväkivaltaa.
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla kotona asui 65 vuotta täyttäneistä 96 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneistä 84 prosenttia. Kun ikääntyneiden kotona asuminen lisääntyy ja toimintakyvyn muutokset yleistyvät, myös kodin ja lähisuhteiden turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Miksi avun hakeminen voi olla vaikeaa?
Suomessa ikääntyneillä naisilla yleisin syy olla ilmoittamatta kaltoinkohtelusta oli Luoman ym. (2028) tutkimuksen mukaan häpeän tai syyllisyyden tunne. Näin vastasi 53 prosenttia kaltoinkohtelua kokeneista ikääntyneistä naisista. Vähiten apua haetaan silloin, kun kaltoinkohtelija on nykyinen puoliso.
Väkivaltatyön asiantuntija, YTM ja väitöskirjatutkija Eveliina Saarela korostaa, että ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on ilmiönä monimutkainen. Tutkimusten mukaan ikääntyneet eivät hakeudu turvakotipalveluihin samalla tavalla kuin nuoremmat, eivätkä palvelut aina vastaa ikääntyneiden avuntarpeisiin. Apua ikääntyneet voivat hakea esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä. Toisaalta myös seurakunnan palveluilla voi olla tärkeä rooli ikääntyneiden avun hakemisen tukena.
Ikääntyneiden kohdalla väkivallasta irtaantumiseen voi liittyä esteitä. Pitkä parisuhde, taloudellinen riippuvuus, pienituloisuus tai pelko yksin pärjäämisestä voivat tehdä avun hakemisesta haastavaa. Jos esimerkiksi ei ole koskaan asunut yksin, irtaantuminen voi aluksi lisätä turvattomuuden tunnetta. Ajatus yksin pärjäämisestä voi olla pelottava, vaikka tilanne kotona olisi vaikea. Avun tarjoamisessa onkin tärkeää hienovaraisuus ja ymmärrystä siitä, että irtaantuminen läheisestä suhteesta vaatii paljon rohkeutta, voimia ja määrätietoisuutta.
Mielekäs arki rakentuu kohtaamisista
Miten omia voimavaroja voisi tukea ja löytää mielekästä tekemistä? Ikääntyneille löytyy palveluita Pohteen lisäksi esimerkiksi löytävän vanhustyön verkoston kautta. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja mielekäs arki ennaltaehkäisevät arjen kuormitusta.
Oulun löytävän vanhustyön Löydetään yhdessä! -hankkeen projektikoordinaattori Riitta Vesala on työssään kohdannut monia ikääntyneitä erilaisissa elämäntilanteissa. Ikääntyneille järjestetyistä työpajoista saadun kokemuksen mukaan mielekäs arki rakentuu usein toisista ihmisistä ja kohtaamisista. Ihmissuhteiden määrää tärkeämpää on tunne siitä, että välitetään ja huolehditaan.
Ikääntyneet toivovat arkeensa paikkoja, joissa voi kohdata muita matalalla kynnyksellä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kohtaamispaikat, kerhot, liikuntamahdollisuudet, ikäihmisten olohuoneet, seurakuntien ja järjestöjen toiminta sekä vapaaehtoistyö. Myös pienet asiat, kuten penkit kulkureittien varrella, voivat lisätä mahdollisuutta liikkua, pysähtyä ja osallistua.
Kun kokemuksille ei ole sanoja
Väkivalta voi näkyä rivien välistä, pelkona, häpeänä, syyllisyytenä tai vetäytymisenä. Taustalla vaikuttavat muun muassa henkilökohtainen elämänhistoria, aiemmat kaltoinkohtelun kokemukset, kasvatukselliset tekijät sekä sukupolvikokemukset. Esimerkiksi suhtautuminen avioliittoon, puolison asemaan ja perheen sisäisiin rooleihin voi olla erilainen kuin nuoremmilla sukupolvilla. Onkin tärkeää kuunnella, miten ikääntynyt itse ymmärtää tilanteensa ja millaisiin muutoksiin hän on valmis.
Neuvoa voi kysyä matalalla kynnyksellä, ja huoli-ilmoituksen tehdä silloin, kun herää huoli ikääntyneen turvallisuudesta, pärjäämisestä tai avun tarpeesta. Turvakodit on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille. Turvakotiin menemiseen tai sinne ohjaamiseen riittää pelko tai uhka; fyysistä väkivaltaa ei tarvitse olla tapahtunut.
Pienikin huoli kannattaa ottaa vakavasti
Kätketyt äänet -kampanjapäivänä haluamme muistuttaa, että ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta tai kaltoinkohtelu ei kuulu osaksi vanhenemista, hoivaa tai läheissuhteita. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus turvalliseen ja mielekkääseen arkeen, kunnioittavaan kohteluun sekä kuulluksi tulemiseen.
Jos tunnistat tekstistä oman tilanteesi tai olet huolissasi läheisestäsi, älä jää yksin. On hyvä tiedostaa, että väkivalta tai kaltoinkohtelu harvoin loppuu itsestään. Ajan myötä se tavallisesti muuttuu vakavammaksi, minkä vuoksi huoli kannattaa ottaa vakavasti jo varhaisessa vaiheessa. Huolesta voi puhua luotettavalle ihmiselle tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Pienikin huoli on riittävä syy kysyä neuvoa tilanteeseen.
Apua ja tukea: Pohde.fi/lahisuhdevakivalta
Tekstin tiivistämisessä ja kielenhuollossa hyödynnetty Copilot-tekoälytyökalua.
Lähteet:
- Luoma, M.-L., Tiilikallio, P., & Helakallio, P. (2018). Kotona asuviin ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta.
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. (2025). Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomuksen 2023-2025 liite: Lähisuhdeväkivalta Pohjois-Pohjanmaalla. Teematietopaketti lähisuhdeväkivallasta.
- Suvanto ry. (2026). Väkivalta ja kaltoinkohtelu, Kätketyt äänet -kampanjapäivä.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2026). Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki, Kotona asuvat yli 65 vuotta täyttäneet.
- Tilastokeskus. (2025). Tunnuslukuja väestöstä.