Työpajat olivat osa Pohteen hyvinvointisuunnitelman ja osallisuussuunnitelman (OSATA) valmistelua. Niiden tavoitteena oli varmistaa, että myös harvoin kuulluksi tulevat pääsevät osallistumaan suunnitteluun ja tuomaan esiin näkemyksiään arjen toimivuudesta ja hyvinvoinnista.
Kuusamossa ja Ylivieskassa työpajoihin osallistui eri taustoista Suomeen muuttaneita ihmisiä – osa kiintiöpakolaisina, osa tilapäisen suojelun piirissä. Tunnelma työpajoissa oli lämmin ja keskusteleva. Välillä hiljennyttiin kuulemaan kipeitäkin kokemuksia ja välillä taas toppuuteltiin puheensorinaa ja naurua, jotta pysyttiin aikataulussa ja ehdittiin käsitellä teemat tulkin välityksellä.
Arki sujuu, vaikka kuormitustekijöitä on
Työpajoihin osallistujat kuvasivat elämänlaatunsa pääosin hyväksi. Keskeisinä hyvinvoinnin lähteinä mainittiin perhe, läheiset ihmissuhteet ja yhteisölliset kohtaamiset. Erityisesti kielikurssien, erilaisten tapahtumien ja yhteisöjen koettiin auttavan ehkäisemään yksinäisyyttä ja vahvistavan osallisuuden tunnetta. Hyvän elämän ja hyvinvoinnin kulmakivinä esiin nostettiin myös turvallinen ympäristö, arjen selkeät rakenteet, toimivat palvelut, luonto sekä mahdollisuudet harrastuksiin ja liikuntaan.
Arkea kuormittaviksi asioiksi nimettiin työllistymisen haasteet, koti-ikävä, epävarmuus tulevaisuudesta sekä pitkät etäisyydet. Työpajoihin osallistuneiden mukaan myös tiukka taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen.
Työpajojen keskusteluissa kävi selväksi, että yksinäisyyttä koetaan erityisesti silloin, jos oma ääni ei tule kuulluksi. Toimiva vuorovaikutus kaikissa arjen kohtaamisissa sekä palveluissa lisää luottamusta, kun taas kuulluksi tulemattomuus voi heikentää hyvinvointia ja lisätä yksinäisyyden kokemusta.
Palvelut toimivat, mutta saavutettavuudessa on eroja
Kunnan tarjoamat kotoutumispalvelut olivat monille työpajaan osallistuneille keskeinen arjen tuki. Terveyspalvelut ja lasten palvelut koettiin pääosin toimiviksi, vaikka ajoittain terveyspalveluiden saatavuus koettiin heikoksi.
Keskustelua kielitaidosta ja digiosaamisesta ei voi ohittaa keskusteltaessa palvelujen saavutettavuudesta. Puhelin- ja digipalvelut eivät ole kaikille toimivia, ja tulkkaus on usein välttämätöntä. Kasvokkainen asiointi koettiin työpajoihin osallistuneiden keskuudessa selvästi tärkeimmäksi ja toimivimmaksi asiointimuodoksi.
Työpajaan osallistuneiden mielestä palveluiden palautekanaviin tarvitaan selkeyttä, saavutettavuutta ja monikanavaisuutta. Nykyiset palautekanavat koetaan usein vaikeasti saavutettaviksi, erityisesti kielellisten haasteiden vuoksi.
Kieli- ja kulttuuritietoisuus hyvinvointialueen tilaisuuksissa
Kun suunnittelet tai järjestät tilaisuutta, pysähdytkö pohtimaan, miten siitä voisi tehdä mahdollisimman monelle osallistujalle saavutettavan ja kutsuvan?
KotoPohde-hanke on tuottanut Kieli- ja kulttuuritietoisuus hyvinvointialueen tilaisuuksissa -esitteen (avautuu uuteen välilehteen), joka tarjoaa käytännön vinkkejä kieli- ja kulttuuritietoisuuden huomioimiseen. Kun osallistujien erilaiset tarpeet otetaan huomioon, saadaan kuuluviin laajemmin alueemme asukkaiden ääni.
Pienilläkin valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, että jokainen kokee olevansa tervetullut osallistumaan.
Yhdenvertaisuutta ja kotoutumista edistävää sekä aurinkoista kesää kaikille!
Kirjoittaja
Tutta Koski työskentelee projektisuunnittelijana Yhdenvertaisuutta ja kotoutumista edistävä Pohjois-Pohjanmaa -hankkeessa.
