Mielenterveyden kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana

Kokemusasiantuntijuudesta on 2000-luvulla muodostunut keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Väitöstutkimuksessani tarkastelin mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta eri näkökulmien kautta. Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus on tärkeässä asemassa sekä yksilöllisessä kuntoutumisprosessissa, että osana palvelujärjestelmän kehittämistä. Osana yksilöllistä prosessia vertaisuudella on keskeinen asema. Vertaisuuden merkitystä on ajoittain kyseenalaistettu, ja haluttu keskittyä pääosin palvelujärjestelmän kehittämiseen ja arviointiin kytkeytyvään kokemusasiantuntijuuteen.

Kokemusasiantuntijuuteen liittyy sisäänrakennettu jännite

Vertaisuus on tärkeä osa kokemusasiantuntijuutta, mutta kokemusasiantuntijoiden osallistumisen palvelujärjestelmän kehittämiseen arvioidaan vaativan koulutusta. Koulutuksen pituudet vaihtelevat ja koulutusta järjestäviä tahoja on lukuisia. Toisaalta asiakkaiden keskinäisen vertaistoiminnan on katsottu tukevan sosiaalista osallisuutta ja siten osallistujien hyvinvointia. Yhteiskunnallinen itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta painottava kehitys on osaltaan luonut hedelmällisen kehityksen vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden kehittymiselle.

Unohtuuko koulutuksen pidentyessä vertaisuuden merkitys?

Kokemusasiantuntijuudelle on asetettu jo vaatimuksia, jotka lähestyvät mielenterveystyön ammattilaisten työn vaatimuksia. Omaan kokemukseen perustuvan osaamisen ohella edellytetään tietoteknistä osaamista, esiintymistaitoja ja erilaisten mielenterveyden haasteiden tunnistamista. Siksi koulututukseen osallistumisen kynnys voi nousta todella korkeaksi. Saavatko kaikki halukkaat mahdollisuuden tulla mukaan, ja riittääkö kaikkien halukkaiden sitoutuminen ja motivaatio koulutukseen osallistumiseen?

Kokemusasiantuntijuuden tulevaisuus

Väitöstutkimukseni pohjalta ajattelen kokemusasiantuntijuuden olevan tulevaisuudessa myötätuulessa. Haasteita myös löytyy. Onko kokemusasiantuntijuus kehittymässä enemmän palkkatyön suuntaan? Mikä on palkallisen kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden suhde tulevaisuudessa? Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pääasiassa kuntien vastuulla ja mielenterveystyön palveluiden järjestäminen hyvinvointialueiden vastuulla. Mielenterveystyötä tekevien järjestöjen asema herättää myös kysymyksiä, koska niillä on perinteisesti ollut merkittävä asema vertaisuuden tukemisessa ja kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa. Myös vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tarjottu työnohjauksellinen tuki on järjestöjen keskeistä toimintaa.

Lähde: Soronen, Kari (2024): Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus: Kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Taustatietoa

Kansainvälistä vertaistuen päivää (Global Peer Support Celebration Day) vietetään vuosittain lokakuun kolmannen viikon torstaina. Tänä vuonna vertaistuen päivää vietetään torstaina 17.10.2024 (ks. Kansalaisareena.fi).

Kokemusasiantuntijatoiminta sisältää sekä kokemustoiminnan että vertaistukitoiminnan, joita yhdistävä tekijä on oman elämänkokemuksen hyödyntäminen muiden auttamisessa. Toiminnat eroavat toisistaan kahdella tavalla:

• Kokemustoiminnan kohderyhmänä ovat muut kuin saman kokemuksen omaavat. Vertaistuen kohderyhmänä ovat saman kokemuksen omaavat.
• Kokemustoiminta keskittyy kokemustoimijan kokemukseen, vertaistukitoiminta tuettavan kokemukseen.

Pohteella kokemustoiminnasta maksetaan palkkio ja kulukorvauksia (ks. Pohde.fi).