Kokemustieto ja -toiminta

Asukkaiden, järjestöjen ja seurakuntien kokemustieto tukee kehittämistä

Lue lisää alta
Kokemustietoa hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnassa

Hyvinvointialue hyödyntää asukkaiden, järjestöjen ja seurakuntien tuottamaa kokemustietoa toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.

Tietoa järjestöiltä ja seurakunnilta voidaan kerätä esimerkiksi kyselyjen ja tapaamisten avulla. Järjestöt ja seurakunnat voivat osallistua myös yhteiskehittämiseen.

Hyvinvointialue hyödyntää kokemustoimijoita ja kehittäjäasiakkaita palvelujen kehittämisessä.

Järjestöt ja seurakunnat tuottavat kokemustietoa

Järjestöt voivat tuottaa tietoa kohderyhmänsä hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin vajeista muun muassa vastaamalla Meidän arkemme ja elämämme -kyselyyn. Kysely toteutetaan valtuustokausittain.

Kokemustietoa voidaan kerätä järjestöiltä ja seurakunnilta myös tapaamisissa.

Järjestöedustajia voi olla jäseninä tai vierailevina asiantuntijoina myös hyvinvointialueen lakisääteisissä vaikuttamistoimielimissä.

Tervetuloa kokemustoimijaksi tai kehittäjäasiakkaaksi

Palveluiden kehittämisessä hyvinvointialue hyödyntää sosiaali- ja terveysjärjestöjen kouluttamia kokemustoimijoita sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valmentamia kehittäjäasiakkaita.

Pohteen kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamallista ei ole vielä virallisesti päätetty, mutta Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa sekä Pohteen kehittämistoiminnassa voidaan käyttää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käytössä ollutta toimintamallia.

Tervetuloa mukaan yhteiskehittämiseen

Järjestöt ja seurakunnat voivat kertoa ideoita ja tehdä aloitteita palvelujen ja yhteistyön kehittämiseen liittyen .

Järjestöverkostot voivat nimetä omat edustajansa innovaatioyhdyshenkilöiksi, jotka voivat osallistua ideoiden yhteiskehittämiseen sähköisellä Orchidea-alustalla.