KotoPohde-hanke kokoaa suosituksia osallisuuden edistämiseen

Vuoden alkupuolta eletään, mutta varmoja alkukevään merkkejä on ilmassa; päivä on silmin nähden pidentynyt ja helmikuun alun osallisuusviikko on jälleen käsillä. Osallisuusviikon huomiona THL muistuttaa, että joka kymmenes Suomessa kokee osattomuutta ja kehottaa pohtimaan, miten omassa työssämme edistämme osattomuutta kokevien hyvinvointia.

Yhdenvertaisuutta ja kotoutumista edistävä Pohjois-​Pohjanmaa (ESR+) -​hankkeen (KotoPohde) toimet keskittyvät osallisuuden teemoihin erityisesti maahanmuuttaneiden osalta. Maahanmuuttaneiden hyvinvointia koskeva tutkimustieto Pohjois-Pohjanmaan alueelta osoittaa, että alueelle muuttaneiden osallisuuden kokemus voisi olla parempi. MoniSuomi-tutkimuksen tulosten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla erittäin heikkoa osallisuutta tuntevien osuus on erityisen suuri.

Palveluja monimuotoistuvalle asiakaskunnalle

Kaikille samanlaiset palvelut eivät aidosti edistä yhdenvertaista osallisuutta. Palveluja käyttävät yhä useammin asiakkaat, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä, kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2024 alueellamme asui yli 19 000 tilastokeskuksen vieraskieliseksi luokittelemaa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoden vastaavaan lukumäärään nähden oli yli 1 500 henkilöä. Valtakunnan tasolla vieraskielisten määrä on kasvanut viime vuosina jopa yli 50 000 henkilön tahdilla vuosittain.

Tulemmeko aina ajatelleeksi, että meille tutut palvelut ja vakiintuneet toiminnan muodot voivat olla monissa kulttuureissa sellaisia, joista ei ehkä koskaan ole kuultukaan. Esimerkiksi asiakasraadit, vanhusneuvosto, järjestöavustus tai sosiaalipalvelut voivat olla maailmalla tuntemattomia käsitteitä.

Osalliseksi palveluista ja toiminnoista voi päästä, jos niiden luokse löytää. Kuluvan vuoden aikana KotoPohde-hankkeessa tuotetaan asiakkaille tarkoitettua monikielistä tietoa hyvinvointialueen osallisuutta edistävästä toiminnasta. Lisäksi suunnitteilla on tuottaa kieliversioita asiakkaille tarkoitetusta sosiaalipalveluihin ohjautumisen esitteestä. Materiaaleja voi hyvin hyödyntää myös kotoutumisen yhdyspinnan ja asiakasohjauksen työvälineenä esimerkiksi kunnissa.

Kulttuurisensitiivisyys palvelujen kehittämisen ytimessä

Palvelujen mukautuminen ei rajaudu ainoastaan kielellisten esteiden huomioimiseen. Yhtä lailla tärkeää on huomioida palvelut läpileikkaava, kulttuurisensitiivinen ja humanistinen työote.

Hankkeessa tuotetaan toiminnan järjestäjille suunnattua materiaalia, joka auttaa tunnistamaan eri taustoista tulevien asiakkaiden tarpeita ja näkökulmia toimintoja kehitettäessä. Eri kulttuuritaustoista tulevat henkilöt eivät ehkä esimerkiksi ole tottuneet käytäntöön, jossa viranomainen kysyy asiakkaan mielipidettä. Omaa mielipidettä ei näin ollen kenties uskalleta kertoa viranomaisten kunnioituksen vuoksi. Asiakkaan luottamusta voi tavoitella selkeällä ja ymmärrettävällä viestimisellä sekä miettien keinoja jokaisessa kohtaamisessa, kuinka parhaiten tulisimme molemmin puolisesti ymmärretyiksi ja kuulluiksi.

Kulttuurisensitiivisyys on halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut eivät tarkoita erillispalveluita kaikille kohderyhmille, vaan palveluja, jotka pystyvät tunnistamaan erilaisten asiakkaiden tarpeet, joustamaan tarvittaessa ja aistimaan palvelujen oikea-aikaisuutta. Mahdollisuuksia ja ratkaisuja toimintojen mukauttamiseen useimmiten löytyy, kun niitä halutaan löytää!

Muistathan hyödyntää myös KotoPohteen koulutustallenteita eri taustoista tulevien henkilöiden kulttuurisensitiivisiin kohtaamisiin! Ohje hankkeemme koulutustallenteiden katsomiseen löytyy työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Kumppanuusalustan Pohjois-​Pohjanmaan Kotoutumistyön verkosto -​työtilasta Kumppanuusalusta | Kotoutuminen Kumppanuusalusta (rekisteröidy ja pyydä työtilan jäsenyyttä).