Lapsen oikeuksien toteutuminen vaatii tekoja meiltä kaikilta

Julkaistu
17.-23.11.2025 vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja Lapsen oikeuksien päivää 20.11. Vuoden 2025 teemana on: lapsella on oikeus kuulua.

Poika huutamassa megafoniin, josta tulee puhekupla, jossa teksti "Lapsella on oikeus kuulua".

Lapsen oikeudet ovat kaikille ammattilaisille tuttuja, mutta on tärkeä muistaa, etteivät ne jää juridisiksi pykäliksi tai kansainvälisiksi sopimuksiksi. Lapsen oikeudet ovat työmme keskiössä: ne ovat velvoite ja lupaus siitä, että jokainen lapsi saa kasvaa turvassa, arvostettuna ja osallisena. Kaikilla lapsilla on samat oikeudet riippumatta lapsen taustasta, perheestä, syntymäpaikasta tai vaikkapa siitä, onko hän jo lastensuojelun asiakkaana. Suomessa lapsen oikeudet ovat kirjattuna lakiin, mutta miten ne toteutuvat käytännön työssämme? Miten arjen päätökset, palvelut ja kohtaamiset toteuttavat näitä oikeuksia?

Tällä viikolla (17.-23.11.2025) vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja Lapsen oikeuksien päivää 20.11. Tänä vuonna teemana on: lapsella on oikeus kuulua. Teemalla on kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä toisaalta oikeus tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi. Systeemisessä lastensuojelussa lapsen oikeus kuulua toteutuu juuri hänen arkensa ympäristöissä, osana omaa elämäänsä sekä lapsen toimintaan, tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyen, läsnä ollen lapselle.

Työssä on tärkeä selvittää ja kunnioittaa lapsen näkemyksiä ja mielipiteitä, joita hän voi ilmaista suullisesti, kirjallisesti, taiteen keinoin tai vaikka leikin avulla. Lapsella on oikeus osallisuuteen, joten lapsen äänen tulisi kuulua palveluissa ja päätöksissä, jotka koskettavat hänen elämäänsä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kuuluminen ei tarkoita vain sitä, että lapsi on fyysisesti paikalla, vaan siihen liittyy tunne: kokemus siitä, että on hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Kuulumattomuuden tunne voi johtaa vaikeisiin haasteisiin, kuten syrjäytymiseen.

Jokaisen on hyvä pysähtyä hetkeksi sen äärelle, kuinka hyvin hän tietää ja ymmärtää lapsen oikeudet. Sen lisäksi on tärkeää pohtia, miten ne toteutuvat arjessa: kuuntelenko lapsen mielipiteitä, miten tuen osallisuutta, miten tuen ja suojelen lasta. Voit muistella edellistä kohtaamista lapsen kanssa, miten lapsi tässä tilanteessa näki, että hänen mielipiteellään on merkitystä? Tunsiko hän olonsa turvalliseksi? Lisäksi on varmistettava, että meillä on riittävästi osaamista, tukea, palveluja ja resursseja sekä yhteistoimijuutta lapsen edun ja suojelun toteutumiseksi. Haluamme vielä muistuttaa, että usein eniten voi vaikuttaa kuuntelevalla, huomioivalla ja turvallisella läsnäololla, joka voi merkitä lapselle enemmän kuin sanat.

Mitä sinun suhteesi merkitsee lapselle?

https://lapsenoikeuksienviikko.fi/

https://lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-viestinnan-2025-teema-jokaisella-lapsella-on-oikeus-kuulua/

Euroopan unionin osarahoittama.

Anu Niemi-Weckström, Johanna Mäki, Kaisa Laiti ja Katri Turunen

Projektipäällikkö Anu Niemi-Weckström, perheterapeutti Johanna Mäki, psykiatrinen sairaanhoitaja Kaisa Laiti ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Turunen työskentelevät Pohteen Monialainen osaamisen tuki lastensuojelun sosiaalityössä -hankkeessa.