Osaamiskartoitukset avaavat polkuja sosiaali- ja terveysalalle

Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hankkeen toiminta alkoi lokakuussa 2024. Päätoteuttaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ja osatoteuttajia ovat Koulutuskuntayhtymä OSAO, Oulun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeessa edistetään osatyökykyisten, työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien sekä maahanmuuttajien työhön pääsemistä, työllistymistä, työhön palaamista sekä työelämässä pysymistä sosiaali- ja terveysalalla.

OSAO järjestää hankkeessa laaja-alaisia osaamiskartoituksia. Osaamiskartoituksiin on osallistunut monenlaisista taustoista ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta vaikeassa työmarkkina-asemassa. Haasteet voivat olla esimerkiksi sosiaalisia, fyysisiä tai kielitaitoon liittyviä. Yhteistä osaamiskartoituksiin osallistuvilla on kiinnostus sosiaali- ja terveysalalla työskentelyyn sekä halu löytää omat vahvuutensa ja polku kohti opintoja tai työllistymistä.

Osaamiskartoitus toteutetaan tyypillisesti 3–4 tapaamisessa ja ne voivat olla yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia. Osaamiskartoituksissa hyödynnetään VOIMAKEHÄ®-työskentelyä ja urasuunnittelun viitekehystä. Voimakehäohjauksessa asiakas visualisoi ja sanallistaa omaa osaamistaan eri elämänalueilta.

Osaamiskartoituksen alussa kartoitetaan osallistujan osaamista mahdollisimman monipuolisesti. Tarkoitus on saada kartoitettua piilossa oleviakin taitoja, joita ei ehkä näe ansioluetteloa läpikäymällä. Keskusteluissa ja harjoituksissa voidaan hahmottaa esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisukykyä tai vastuullisuutta. Tällaiset taidot ovat voineet kertyä esimerkiksi harrastusten myötä, perhe-elämästä tai vapaaehtoistyöstä.

Osaamiskartoituksessa merkityksellistä on, että siihen voi osallistua sellaiset henkilöt, joilla ei ole alan koulutusta. Usein kartoituksen aikana hahmottuu nimittäin niin sanottuja siirrettäviä taitoja, joiden osaamista voi hyödyntää myös sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi tiimityö- ja asiakaspalvelutaidot. Oivallus siirrettävien taitojen valjastamisesta voimavaroiksi usein innostaa pohtimaan uraa uudesta näkökulmasta ja rohkaisee harkitsemaan alan opintoja.

Osaamiskartoituksissa huomioidaan myös osallistujan kielelliset valmiudet. Osallistujalla on halutessaan mahdollisuus päästä S2-asiantuntijan järjestämään kielitaidon arviointiin ja arvioinnin pohjalta osallistujan kanssa laaditaan kielitaidon kehittämisen suunnitelma. Kielitaidon kehittämisen suunnitelma kulkee rinnakkain osaamisen kehittämisen suunnitelman kanssa, jonka kaikki osaamiskartoitukseen osallistuvat saavat. Näiden suunnitelmien on tarkoitus selkeyttää osallistujalle kuvaa etenemisestään ja sen tukemisesta.

Osaamiskartoitukseen osallistuneiden kokemukset ovat olleet positiivisia. Eräs osaamistaan epäilevä työnhakija huomasi Voimakehätyöskentelyn aikana, että hänellä oli runsaasti kokemusta ihmisten kohtaamisesta ja arjen tukemisesta. Tämä vahvisti hänen päätöstään hakeutua pitkän ajan jälkeen uudelleen sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Eräs maahanmuuttajataustainen osallistuja taas oppi sanoittamaan vahvuuksiaan suomeksi ja sai rohkeutta kertoa niistä myös muille. Kielitaidon arviointi toi selkeyttä kielen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Osatyökykyiselle asiakkaalle osaamiskartoitus tarjosi näkökulmia, joiden avulla hän pystyi pohtimaan realistisesti omaa jaksamistaan ja sovittamaan sen yhteen erilaisten sosiaali- ja terveysalan tehtävien kanssa.

Osaamiskartoitus ei ole vain yksittäinen tapaaminen, vaan prosessi, joka voi avata asiakkaalle uusia mahdollisuuksia; työskentely kartoituksessa tukee työelämään hakeutumista, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja lisää tietoisuutta omista kyvyistä sekä luo uskoa omaan osaamiseen. Osaamiskartoitus voi yhdistää piilevät, siirrettävät kyvyt ja alan tarjoamat mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveysalalle voidaan rakentaa polkuja erilaisille työntekijöille, ja osaamiskartoituksen yhtenä tavoitteena on myös tehdä nämä polut näkyviksi – askel kerrallaan.