Suomi
English
Svenska
On aamupäivä. Sohvan edessä lattialla pötköttelee, pungertaa ja pulisee pieniä lapsia. Nuorin heistä on neljäkuukautinen Bea ja vanhin kaksi ja puolivuotias Jimi. Ollaan Oulun Peltolassa Mellenius-talossa, jossa järjestetään ryhmämuotoista päiväperhekuntoutusta.
Tänään paikalla on kolme äitiä, heidän lapsensa ja ohjaajat Kati Pihlajaniemi ja Jaana Koskivirta. Päiväperhekuntoutusta tarjotaan heille, joilla voi olla esimerkiksi haasteita vanhemmuudessa tai erilaisia arjenhallinnan haasteita, neuropsykologisia tai mielenterveyden haasteita.
”Tarjoamme perheille tiivistä tukea. Tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja, elämänhallintaa ja vuorovaikutusta”, Jaana Koskivirta kertoo.
Päiväperhekuntoutuksella myös tuetaan vanhempia kasvatustyössä. Kuntoutuksessa ollaan eri mittaisia jaksoja. Mira aloitti oman jaksonsa tammikuussa.
”Olen kokenut tosi hyvänä, saa sisältöä päiviin. Täällä on lapselle leikkikavereita ja tekemistä”, Mira kertoo.
Perhekuntoutuksen ryhmät kokoontuvat useana päivän viikossa. Päivää rytmittävät lounas ja lasten päiväunet. Vanhemmille puolestaan pidetään vanhemmuusryhmää, jossa ylläpidetään ja parannetaan vanhempien ja lasten vuorovaikutusta.
”Vaikka toiminta on ryhmämuotoista, jokaisella perheellä on omat tavoitteensa”, Kati Pihlajaniemi kertoo.
Työssä huomioidaan koko perhe ja läheisverkosto. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja yhdessä luodut pelisäännöt ovat pitäneet.
”Olen saanut täältä tukea, sillä olemme muuten pojan kanssa kahdestaan. Täällä voin jakaa niitä asioita, jotka pyörivät mielessä”, seitsemänkuukautisen Arvin äiti sanoo.
”Bealla ei ole muita kavereita emmekä tunne muita saman ikäisiä. Täällä on helppo puhua, ei pelota eikä tarvitse miettiä, mitä sanoo. Ryhmässä oleminen on luontevaa”, Bean äiti kertoo.
Työn merkityksellisyys on tärkeää
Mellenius-talon perhekuntoutuksessa työskentelee kahdeksan henkilöä. Perhekuntoutustyöskentelyä tehdään myös asiakkaiden kotiin. Perhekuntoutus on keskustelua ja ohjausta, joka tukee vanhemmuutta ja auttaa perhettä suoriutumaan arjesta. Työssä käytetään toiminnallisuutta ja tutkittuja menetelmiä. Perheiden kanssa tehdään esimerkiksi retkiä ja tutustutaan eri palveluihin. Tarpeen mukaan järjestetään myös iltaryhmiä.
Toiminta määräytyy osittain perheiden tavoitteiden mukaan: tehdään sitä, mikä auttaa perheitä eteenpäin. Työntekijät ovat hyvillään Mellenius-talon sijainnista Peltolassa, sillä siitä on helppo lähteä kotikäynneille moneen suuntaan.
Työtä tehdään työpareittain ja yhdellä parilla on asiakkaina viidestä seitsemään perhettä. Työntekijät toimivat moniammatillisesti yhteistyössä esimerkiksi perhesosiaalityön, neuvolan, koulun ja lasten psykiatrian kanssa.
”Perheiden hyvinvoinnin tukeminen pitää sisällään paljon. On hienoa nähdä sitä etenemistä, jota perheissä tapahtuu”, sosiaaliohjaaja Sirpa Kärki sanoo.
Vaikka työ voi olla ajoittain rankkaa ja siihen kuuluu monenlaisia tilanteita, on työn merkityksellisyys tekijöilleen tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Raskaissa kokemuksissa auttaa myös työparityöskentely, työnohjaus sekä esihenkilö Markus Pekkalan tuki, joka mahdollistaa oman työn suunnittelun ja joustamisen.
Rooli luotettavana kanssakulkijana
Yhteistyö perheiden kanssa perustuu luottamukseen, jonka syntyminen vaatii aikaa. Lisäksi tarvitaan aitoutta ja rehellisyyttä. Työntekijät puhuvat rinnalla kulkemisesta.
”On tärkeää, ettei asiakas koe meitä arvostelevana viranomaisena, vaan kanssakulkijana, joka on hetken siinä rinnalla”, ohjaaja Pia Oinas sanoo.
Ohjaaja Laura Rojola kuvailee, miten siinä on jotain riipaisevaa, kun luottamus asiakkaaseen lopulta syntyy. Rojolalalle on jäänyt mieleen, miten asiakas oli kuvaillut yhteisiä hetkiä sellaisiksi, joissa on aina taikapölyä mukana.
Onnistumisia päästään kokemaan aina, kun asiakkaan asiat menevät eteenpäin ja hän saavuttaa tavoitteensa.
Juttu on julkaistu Pohdelainen 2/2025 -lehdessä. Lue koko lehti.