Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden työelämäpäivä järjestettiin tiistaina 10.2.2026 Oulussa yhteistyössä Pohjois‑Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen ja Pohjois‑Pohjanmaan Talentia ry:n kanssa. Työelämäpäivä on jo vakiintunut tapahtuma, joka kokoaa yhteen Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoita, Pohteen asiantuntijoita sosiaalityön eri käytännön ja hallinnon aloilta ja Talentian ja sosiaalityön oppiaineen edustajia.
Päivän ohjelmaan sisältyi vapaamuotoista keskustelua, asiantuntijapuheenvuoroja gerontologisesta sosiaalityöstä, perhehoidosta ja ammattiyhdistystoiminnasta sekä paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin sosiaalityön asiantuntijuutta ja yhteistyötä.
Ajankohtaiset kuulumiset gerontologisesta sosiaalityöstä, perhehoidosta ja ammattijärjestöltä
Työelämäpäivän ensimmäisen puheenvuoron piti sosiaalityöntekijä ja tiimivastaava Leena Siika-aho, joka kertoi gerontologisesta sosiaalityöstä. Gerontologinen sosiaalityö on kokonaisvaltaista työtä, johon kuuluu niin ennaltaehkäisevä työ kuin kriisi- ja psykososiaalinen tuki. Sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö kertoi perhehoidosta ja sijaishuollon palveluohjauksesta. Perhehoito on merkittävä ja kehittyvä palvelu Pohjois-Pohjanmaalla lastensuojelussa, sekä ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan osaamista toimia monella tasolla. Molempien ammattilaisten puheenvuoroissa korostui sosiaalityön asiantuntijuuden laaja-alaisuus, tehtävien monipuolisuus ja erilaiset toimintaympäristöt.
Talentia ry:n oppilaitosvastaava Sanna Marttisen puheenvuoro tarjosi tietopaketin ammattijärjestön toiminnasta ja tarjoamista eduista.
Paneelikeskustelussa reflektoitiin sosiaalityön asiantuntijuutta ja yhteistyötä – nyt ja tulevaisuudessa
Yhteiseen reflektointiin osallistuivat sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö (perhehoitokeskus ja sijaishuollon palveluohjaus), palvelualuejohtaja Marja Salo (vammaispalvelut), sosiaalityöntekijä Tero Nevala (sosiaali- ja kriisipäivystys), tiedolla johtamisen asiantuntija Sonja Alakoski, erityissosiaalityöntekijä Leena Tikkala ja sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Jiska Näppä (Lapin yliopisto).
Reflektiossa rakennettiin moniääninen keskustelu sosiaalityön asiantuntijuudesta. Keskustelijat tarkastelivat paitsi tätä hetkeä—koettuja haasteita ja vahvuuksia— että loivat näkymiä tulevaisuuteen. Oli mielenkiintoista kuulla, miten mennyt ja koettu voivat opettaa ja tukea tulevaisuuden sosiaalityön rakentamista. Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan hyviksi koetuista käytännöistä kannattaa pitää kiinni myös tulevaisuudessa.
Keskustelu oli dialoginen, kuunteleva ja inspiroiva. Se avasi monia tärkeitä teemoja, jotka kulkevat sosiaalityön asiantuntijuuden ytimessä.
Sosiaalityön asiantuntijuus muuttuu ja sen merkitys kasvaa
Sosiaalityö elää ajassa ja sen ytimessä on kyky nähdä ihminen osana laajempaa kokonaisuutta. Sosiaalityöntekijä ei tarkastele vain asiakkaan arkea, vaan myös niitä rakenteita, ilmiöitä ja systeemejä, jotka kietoutuvat jokaisen elämäntilanteen ympärille.
Tämä tekee sosiaalityöstä ja sosiaalisen asiantuntijoista ainutlaatuisen ammatin ja kriittisen menestystekijän suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaalityötä tarvitaan, koska mikään tekninen, hallinnollinen tai muu järjestelmä ei yksin pysty vastaamaan ihmisten elämän monimutkaisiin, moraalisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.
Asiantuntijuus on kykyä toimia suhteissa, ymmärtää niitä ja tehdä niistä näkyviä
Sosiaalityöntekijän asiantuntijuuden keskiössä on sosiaalisessa työskentely – ihmisen ja hänen elämäntilanteen suhteiden ymmärtäminen ja tarkastelu. Sosiaalityön osaaminen rakentuu ymmärryksestä ihmisten, tilanteiden ja rakenteiden välisissä suhteissa sekä eettisestä harkinnasta ja halusta nähdä asiakkaan kokemus aidosti. Asiakkaat opettavat meitä jatkuvasti, ja heidän kokemuksensa ovat työn kehittämisen polttoainetta.
Sosiaalityön asiantuntijuus syntyy vuorovaikutuksessa: suhteiden rakentamisessa, tarkastelussa ja niiden kautta tapahtuvassa muutostyössä. Asiantuntijuus ei kuitenkaan synny itsestään. Se vaatii moninäkökulmaista ajattelua, reflektiota ja keskustelua, laadukasta tutkimustietoa sekä aikaa pysähtyä ja tutkia tilanteita kunnolla.
Yhä kiireisemmäksi käyvässä työarjessa juuri pysähtyminen on usein vaikeinta ja siksi se on tärkeintä.
Osallisuus ei ole bonus, se on työn ydin
Asiakkaan osallisuus on sosiaalityön keskeinen periaate, joka on välillä näyttämöllä, välillä taka-alalla. Silti sen pitäisi olla aina työn ytimenä. Sosiaalityöntekijällä on valtaa vahvistaa osallisuutta tai sivuuttaa se.
Osallisuus ei ole sama asia kuin osallistuminen. Aidosti osallisuutta tukeva työote edellyttää läpinäkyvyyttä, asiakkaan kuulemista ja kykyä sanoittaa tilanteet ja oikeudet ymmärrettävästi. Se ei saa olla muodollisuus, vaan todellista vaikuttamista ja asiakkaan toimijuutta.
Tämä vaatii työntekijältä rohkeutta, kriittistä ajattelua ja halua mennä pidemmälle kuin laki minimissään edellyttää.
Moniammatillisuudessa korostuu vahva identiteetti
Sosiaalityön asiantuntijuus eroaa muista, koska se yhdistää juridisen ja eettisen vastuun, kokonaisvaltaisen tilannearvion, suhdeperustaisen työotteen sekä rakenteellisen ja yhteiskunnallisen näkökulman moniammatillisessa työssä. Sosiaalityön asiantuntijuus erottuu moniammatillisissa rakenteissa muun muassa siinä, että sosiaalityö kysyy, tutkii ja tarkastelee, eikä oleta tai kiirehdi ratkaisuihin.
Muiden alojen näkemykset täydentävät sosiaalityötä, eivät poissulje sitä. Siksi tarvitaan vahvaa ammatillista identiteettiä ja kykyä toimia sillanrakentajana erilaisten ja eri aloja edustavien toimijoiden välillä. Vuorovaikutus-, yhteistyö- ja analyysitaidot ovat sosiaalityöntekijän osaamisen kovaa ydintä. Vahva ammatti-identiteetti on tärkeää, koska se selkeyttää omaa roolia ja vastuuta sekä mahdollistaa tasavertaisen, vaikuttavan yhteistyön muiden asiantuntijoiden kanssa asiakkaan edun turvaamiseksi.
Mihin suuntaan asiantuntijuus kehittyy?
Sosiaalityö moninaistuu, sillä digitalisaatio, etätyö ja tekoälyn hyödyntäminen muuttavat työn tekemisen tapoja, mutta ne eivät poista työn inhimillistä ydintä.
Tulevaisuuden sosiaalityöntekijä tarvitsee työssään systeemistä ymmärrystä, talouspuheen ja tiedolla johtamisen lukutaitoa, kykyä hyödyntää uutta teknologiaa ja soveltaa moninaistuvia työskentelytapoja.
Mutta kaiken keskellä yksi asia pysyy: tarve sosiaalisen asiantuntijoille kasvaa. Sosiaalityöntekijä ei ole vain palvelun tuottaja tai päätösten tekijä. Hän on asiakkaan ja laajemmin asukkaiden äänen puolustaja, kriittinen tutkija ja rohkea keskustelija, joka uskaltaa tuoda esiin epäkohtia—joskus sopivasti kapinoiden.
Asiantuntijuuden ydin ei ole valmiissa vastauksissa, vaan kyvyssä tutkia, kuunnella, kysyä ja oppia. Sosiaalityö rakentaa siltoja yksilön ja yhteiskunnan välille. Ilman tätä työtä moni ihminen, ilmiö ja haavoittuvuus jäisi näkymättömäksi.
Sosiaalityön ammattilaiset ja opiskelijat tarvitsevat kohtaamisen ja keskustelun paikkoja
Tapahtumaan osallistuneet opiskelijat ja ammattilaiset antoivat vahvan tuen työelämäpäivien jatkamiselle. Kasvokkainen kohtaaminen ja mahdollisuus yhteiseen keskusteluun oman ammatti- ja tieteenalan edustajien kanssa koetaan tärkeänä. Työelämäpäivä vahvistaa yhteyttä työelämään ja tarjoaa näkökulmia urasuunnitteluun. Sosiaalityö on yhteiskuntatieteellinen oppiaine, joka mahdollistaa monenlaisia urapolkuja.
Tapahtuma antoi myös järjestäjille arvokkaita eväitä yhteistyön kehittämiseen – ei vain sosiaalityön sisällä, vaan myös laajemmin, monialaisuus ja moninäkökulmaisuus vahvasti huomioiden. Sosiaalityön asiantuntijuus rakentuu yhdessä: yhteisönä, keskustellen ja toisiamme kuunnellen.
Opiskelija- ja alumnitoiminnasta
Työelämäpäivän viestinnässä teimme yhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö Lyhty ry:n kanssa. Lyhdylle kiitokset hyvästä viestinnästä some-kanavilla.
Pohteen opiskelija-asioista ja opiskelijatoiminnasta voit lukea sivulta https://pohde.fi/tietoa-meista/opiskelu-pohteella/
Lapin yliopiston alumnitoimintaan voit tutustua sivulla https://ulapland.fi/yhteistyo/alumni/