Suomi
English
Svenska
Pohteella toimii ravitsemusyhdyshenkilöverkosto, joka koostuu yksiköiden ravitsemusyhdyshenkilöistä sekä ravitsemusterapeuteista. Lisäksi verkoston organisoinnissa on mukana kolme kliinisen hoitotyön asiantuntijaa.
Verkosto tekee tärkeää työtä, jotta tieto vajaaravitsemuksesta ja sen merkityksestä potilaiden hyvinvointiin ja hoitoennusteeseen kasvaa. Verkosto toimii Pohteen alueella, niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.
Vajaaravitsemusta on helpompaa ehkäistä kuin korjata. Tällä hetkellä vajaaravitsemusriskin seulomista hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Mahdollisuus on kuitenkin olemassa, sillä potilastietojärjestelmä Eskossa on olemassa vajaaravitsemusriskin seulat sairaalapotilaille: NRS-2002 aikuisille ja StrongKids lapsille. Lisäksi on käytössä MNA, jota käytetään esimerkiksi kotihoidossa.
”Tutkimuksissa on osoitettu vajaaravitsemuksella olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena”, osastonylilääkäri Sanna Meriläinen kertoo.
Parempaa elämänlaatua
Vajaaravitsemus pidentää sairaalajaksoa sekä lisää pysyvän laitoshoidon riskiä. Lisäksi vajaaravitut potilaat ovat hoitoisempia. Tämä vaikuttaa merkittävästi potilaan elämänlaadun heikkenemiseen sekä hoidon kustannusten lisääntymiseen.
”Turhat komplikaatiot lisäävät potilaan kärsimystä. Hoitamalla vajaaravitsemusta ajoissa voidaan ehkäistä komplikaatioita ja edistää potilaan elämänlaatua”, kliinisen hoitotyön asiantuntija Eija Murtoperä sanoo.
Hoitohenkilökunta on avainasemassa vajaaravitsemuksen seulonnassa. Vajaaravitsemustilaa voidaan ryhtyä korjaamaan heti sen havaitsemisesta lähtien. Etenkin jos potilas on tulossa toimenpiteeseen, on arvokasta korjata ravitsemustilaa sillä aikaa, kun odottaa hoitoon pääsyä.
”Mittarin käyttö potilastietojärjestelmässä on helppoa. Mittari esimerkiksi poimii painon potilastiedoista ja se myös ohjaa toimintaa”, kliinisen hoitotyön asiantuntija Maria Erholtz vinkkaa.
Vajaaravitsemusta ei voi huomata päältä päin. Myös ylipainoinen voi olla vajaaravittu akuutin sairauden seurauksena.
Ravitsemusyhdyshenkilön rooli on tärkeää
Tietoisuus ravitsemushoidosta ja vajaaravitsemuksen mittaamisen merkityksestä vaatii kiinnostusta ja innostuneen yhdyshenkilön. Tämä näkyy myös käytännön työssä.
”OYSissa osastoilla, joilla ravitsemushoitoon panostetaan, seurataan ravitsemuksen toteutumiseen liittyviä asioita säännöllisesti ja tehdään muutoksia ravitsemushoitoon tarpeen mukaan. Ravitsemushoito nähdään osana potilaan kokonaishoitoa”, ravitsemusterapeutti Marketta Niiranen toteaa.
Ravitsemusyhdyshenkilöverkostolle järjestetään koulutusta, jotta tieto ravitsemuksesta, tehostetusta ravitsemushoidosta ja vajaaravitsemuksen merkityksestä kasvaa. Koulutuksia pyritään järjestämään mahdollisimman laajalle joukolle useamman kerran vuodessa.
”Järjestämme verkoston tapaamiset Teamsissä, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Lisäksi lähetämme esimerkiksi infokirjeitä, joita yhdyshenkilön on mahdollista käydä läpi yksikössä tai vaikka osastotunneilla”, Erholtz sanoo.
Koskettaa etenkin ikääntyneitä
Vajaaravitsemusta esiintyy paljon etenkin ikääntyvässä väestössä. Vajaaravitsemus on esimerkiksi yksi kaatumisen riskitekijöistä. Vajaaravitsemus koskettaa niin kotona kuin asumisyksiköissä asuvia. Kaikille ryhmille on mahdollista käyttää vajaaravitsemuksen seulaa.
”Jos osastohoidossa olevalla todetaan vajaaravitsemus ja osastolla olo jatkuu pidempään, täytyy NRS-2002 kysely toistaa viikoittain, jotta nähdään, miten tilanne kehittyy”, Meriläinen sanoo.
Tällä hetkellä mittareiden käytössä on valtavasti vaihtelua. Verkosto tekee töitä seulontamittareiden entistä tehokkaampaan käyttöön.
Juttu on julkaistu Pohdelainen 2/2025 -lehdessä. Lue koko lehti.