Aluehallitus koolla: lainanottovaltuuteen haetaan muutosta

Aluehallitus päätti hakea muutosta lainanottovaltuuteen

Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudesta säädetään laissa. Valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä kunkin alueen valtuuden määrästä. Valtuus perustuu alueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen ja ennakoituun lainamäärään. Valtuutta voidaan muuttaa, jos alueen investoinnit ovat välttämättömiä eikä niitä voida rahoittaa muulla tavoin.

Vuodelle 2026 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei ole myönnetty lainanottovaltuutta. Pohteella on kuitenkin aluevaltuuston hyväksymiä investointitarpeita, jotka edellyttävät lainanottoa. Pohteen on haettava lainanottovaltuuden muuttamista, jotta välttämättömät investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset kuten vuokrasopimukset voidaan rahoittaa.

Uusia investointitarpeita on erityisesti sosiaali- ja terveyskeskuksissa, paloasemissa, ikäihmisten palvelukodeissa ja yhteisöllisessä asumisessa, lastensuojeluyksiköissä ja vammaispalveluissa sekä uuden sairaalan logistiikka- ja tukipalvelukeskuksessa.

Lainanottovaltuuden arvioitu tarve vuodelle 2026 on 255,1 miljoonaa euroa, josta 160,7 miljoonalla eurolla rahoitetaan investointeja vastaavia sopimuksia. Lainanottovaltuuden lopulliseen tarpeeseen vaikuttaa ennustettu vuosikatteen kehitys.

Lainanottovaltuuden mahdollista muuttamista varten valtiovarainministeriö asettaa valmisteluryhmän. Valmisteluryhmä arvioi lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, lainanottovaltuuden suuruutta ja hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Päätös perustuu kokonaisarvioon hyvinvointialueen taloudesta ja toiminnasta.

Muutos lainanottovaltuudessa voi käynnistää arviointimenettelyn, mutta muutos ei käynnistä sitä automaattisesti.

Hyvinvointialue- ja maakuntajakolakiin ja niihin liittyviin lakeihin esitetään muutoksia – Pohde toivoo tarkennuksia

Lakiehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ja eriyttää hyvinvointialuejakoa ja maakuntajakoa koskevaa sääntelyä. Jatkossa hyvinvointialuejaon muutos ei vaikuttaisi maakuntajakoon, valtion viranomaisen ja oikeuslaitoksen toimialueisiin tai eduskuntavaalien vaalipiireihin. Lisäksi lakiin esitetään muutoksia, joiden tavoitteena on tehostaa hyvinvointialueiden päätöksentekoa.

Pohde näkee maakuntajaon ja hyvinvointialuejaon eriyttämisen perusperiaatteen kannatettavaksi, mutta ei pidä hyvinvointialueiden yhdistämistä ensisijaisena keinona hyvinvointialuetalouden tasapainottamiselle tai sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden turvaamiselle.

Lausunnossa todetaan, ettei hyvinvointialueen rahoitus saa alueiden mahdollisen yhdistämisen myötä heikentyä. Jos alueita yhdistetään, valtion tulisi tarjota taloudellista muutostukea, jotta esimerkiksi uudet palkkojen ja tietojärjestelmien harmonisoinnit eivät muodostaisi kohtuutonta rasitetta hyvinvointialueen taloudelle.

Pohde pitää tärkeänä, että omaisuuden, sopimusten ja velkojen siirtymisestä säädetään mahdollisimman täsmällisesti ja oikeudenmukaisesti.

Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan täsmennyksiä säännöksiin, jotka koskevat valtuustoryhmien toiminnan tukemista ja luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia. Pohde pitää valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen käytettyjen varojen läpinäkyvyyden ja avoimuuden sekä kohtuullisuuden periaatteita kannatettavina.

− Palkkioiden kohtuullistamisessa on otettava huomioon alueiden ja aluevaltuutettujen yhdenvertaisuus. Haasteet hyvinvointialueen taloudessa eivät ole mielestämme oikea peruste aluevaltuutettujen palkkioiden laskemiselle, koska vaikea taloudellinen tilanne edellyttää nimenomaan vastuullista päätöksentekoa ja uudistamista. Tällöin suoralla kansanvaalilla valittujen aluevaltuutettujen rooli ja merkitys korostuu. Virkavastuulla tehtävistä toimielimen päätöksistä kuuluu saada asianmukainen palkkio, toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Pohde ei kannata hyvinvointialueiden rahoituksen vuotuista leikkaamista viidellä miljoonalla eurolla. Pohde arvioi, että hyvinvointialueiden demokratiakustannuksista säästäminen saattaisi heikentää itsehallintoa ilman olennaisia säästöjä hyvinvointialuetalouteen. Rahoituksen leikkaus ja säästöt eivät välttämättä myöskään kohdentuisi oikein hyvinvointialuekohtaisesti.

Muut kokousasiat

Lisäksi aluehallitus käsitteli muun muassa seuraavia asioita.

§ 88 Ero Pohteen henkilöstöjaoston jäsenyydestä 

Hyväksyttiin.

§ 91 Pohjois-Suomen yhteistyöalueen tutkimustoimikunnan nimittäminen

Hyväksyttiin.

§ 92 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 4.6.2025 § 41 vahingonkorvausta koskevassa asiassa

Hyväksyttiin.

§ 93 Perhe- ja sosiaalipalvelut, OYS psykiatria -toimialueen organisaatiouudistukseen liittyvien virkojen perustaminen ja lakkauttaminen

Aluehallitus kävi keskustelua organisaatiouudistuksesta erityisesti psykologitehtävien suhteen. Muutoksen yhteydessä psykologien työn merkitykseen kiinnitetään huomiota. Aluehallitus totesi, että aikuisten psykologipalvelujen vastuuyksikköpäällikön tehtävän kelpoisuusvaatimuksena edellytetään psykologin pätevyyttä.

Aiemmin perustettu johtavan psykologin virka täytetään perhepalvelukeskuspalvelujen organisaatiouudistuksen yhteydessä syksyllä 2025.

Hyväksyttiin kelpoisuusvaatimuksella täydennetty päätösehdotus.

§ 94 Kuntoutuksen toimialueen toimialuejohtajan viran auki julistaminen ja täyttäminen 1.12.2025 alkaen

Hyväksyttiin.

§ 95 Viran lakkauttaminen Ikäihmisten palvelujen toimialueella

Hyväksyttiin.

§ 96 Palomiehen viran lakkauttaminen ja paloesimiehen viran perustaminen

Hyväksyttiin.

Lataa esityslista (PDF) 

Kokousajat ja pöytäkirjat Pohteen sivuilla

Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2.9.2025. Syyskaudella aluehallitus kokoontuu tiistaisin, paitsi seuraavina päivinä: 26.8., 21.10., 23.12. ja 30.12.2025.

Kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Pohteen verkkosivuilta aluehallituksen sivulta.