Aluevaltuusto koolla: seminaarin teemoina talous, toimitilat ja strategian päivitys

Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa hyvinvointialueita koskevan tilannekuvan, jonka mukaan perusterveydenhuolto toimii julkista kuvaansa paremmin. Erikoissairaanhoidon hoitojonojen kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt pieneen laskuun. Sosiaalihuollon palveluissa on alueellisia eroja. Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt hyvällä tasolla, ja hälytystehtävien määrä on laskussa.

Talous tasapainoon lakisääteisiä palveluja vaarantamatta

Hyvinvointialueiden taloustilanne on parantunut, mutta hyvinvointialueiden taloudet ovat eriytyneet. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin yleiskatteiseen, laskennalliseen valtion rahoitukseen ja lisäksi osin asiakas- ja käyttömaksuihin sekä esimerkiksi hankerahoitukseen.

Pohteen valtionrahoitus vuodelle 2026 on noin 2054,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 3,7 % prosentin kasvua valtionrahoituksessa. Kuitenkin, kun alijäämät on lain mukaan katettava vuoden 2026 loppuun mennessä sekä huomioitava Pohteen kohoava poisto- ja korkotaso, käytettävissä oleva rahoitus kasvaa vain noin 0,4 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että toimintamenot eivät voi kasvaa, ja esimerkiksi henkilöstökulujen ja ostopalvelujen hintojen korotukset on sopeutettava muusta toiminnasta. Tasapainotus on tehtävä niin, etteivät lakisääteiset palvelut vaarannu. Rahoitus voi vielä muuttua ja tarkentuu kuluvan vuoden aikana.

– Kansallisesti on tunnistettu, että rahoitusjärjestelmää on tarpeen uudistaa. Ensisijaista on tavoitella rahoituksen selkeyttä ja läpinäkyvyyttä, kannustavuutta sekä ennakoitavuutta. Rahoituksen vakaus on välttämätön edellytys hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden johtamiselle, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Matti Soronen.

Hyvinvointialue voi hakea lisärahoitusta, jos rahoituksen taso vaarantaa lakisääteisten palvelujen järjestämisen. Lisärahoitusta ei voi hakea alijäämien kattamiseen.

– Alijäämien kattaminen määräajassa aiheuttaa riskejä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Tilannetta helpottaisi, jos hyvinvointialueille annettaisiin lisäaikaa poikkeuksellisissa oloissa syntyneiden alijäämien kattamiseen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.

Jos valtiovarainministeriö tai sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat, että hyvinvointialue ei selviä lakisääteisistä velvoitteistaan talouden tai palvelujen suhteen, se voidaan asettaa arviointimenettelyyn.

– Pohteen aluevaltuusto on tehnyt runsaasti toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Päätökset ovat olleet vaikeita, eikä vieläkään olla selvillä vesillä. Uskon kuitenkin, että tämä on ollut niin sanotusti pienimmän riesan tie, ja suunta on oikea. Saanemme pitää päätösvallan omalla alueellamme välttäen arviointimenettelyn, ja uusi aluevaltuusto saa keskittyä entistä enemmän palvelujen kehittämiseen. Arviointimenettelyssä valtion ohjaus tiukkenee ja alueen itsehallintoa rajoitetaan, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Luoma.

Toimitiloille selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja

Kun hyvinvointialueita muodostettiin, kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöt jäivät kunnille. Hyvinvointialueet vuokrasivat nämä kiinteistöt kolmen vuoden ja mahdollisen yhden optiovuoden ajaksi valtion vuokra-asetuksessa määrittelemillä ehdoilla.

Pohteen alueella kiinteistöjen vuokrat nousivat niin sanottuihin siirtyneisiin kustannuksiin verrattuna vuokra-asetuksen johdosta 70 miljoonasta eurosta sataan miljoonaan euroon vuodesta 2022 vuoteen 2023. Nousua oli 42 prosenttia. Siten noin puolet Pohteen ensimmäisen toimintavuoden 60 miljoonan alijäämästä johtui vuokrien noususta.

Hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut ovat käynnissä. Niiden rinnalla selvitetään myös vaihtoehtoisia toimitilaratkaisuja.

– Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen palveluverkosta. Nyt, kun neuvotteluja käydään, on mahdollista arvioida, millainen kiinteistökanta olisi palvelujen näkökulmasta toimivin ja voitaisiinko sitä uudistaa palveluverkkopäätöksen puitteissa joko Pohteen omina rakennushankkeina tai kilpailutettavina vuokraushankkeina. Kiinteistöjä voitaisiin toteuttaa joko pysyvinä tai siirtokelpoisina ratkaisuina. Uudishankkeet voitaisiin suunnitella Pohteen nykyistä ja tulevaa tarvetta vastaaviksi ja samalla varmistaa tilojen käytettävyys, oikea sijainti ja terveysturvallisuus, kertoo suunnitelmista konsernipalvelujen johtaja Jouko Luukkonen

Ihmistä varten – strategiaa päivitetään kokemustietoa hyödyntäen​

Pohteen ensimmäinen, vuonna 2022 hyväksytty strategia päivitetään valtuustokaudelle 2025–2029. Strategiaa on pidetty hyvänä, mutta toimintaympäristön muutokset ovat haastaneet sen toteuttamista.

– Nyt, uuden valtuuston aloittaessa toimintansa, on hyvä aika päivittää Pohteen strategia. Strategiatyötä tehdään laajassa yhteistyössä. Eri sidosryhmille suunnattujen kyselyjen lisäksi tulossa on lausuntokierros ja monia osallistumisen paikkoja, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto​.

Aluevaltuutetut ottivat kantaa strategian vaihtoehtoihin: arvoihin, painopisteisiin, palvelulupaukseen ja visioon. Työskentely jatkuu eri toimielimissä kesätauon jälkeen.

Strategian päivityksessä huomioidaan hyvinvointikertomuksen tarjoama tieto alueen asukkaiden voinnista. Ainakin 33 641 pohjoispohjalaista on kertonut hyvinvoinnistaan yhdessä kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutetuissa tiedonkeruissa. Hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela​ esitteli hyvinvointikertomuksen tietoa ja tiedonkeruun tuloksia.

Vahvuuksiksi aikuiset vastaajat kokivat lähisuhteiden turvallisuuden, kodin paloturvallisuuden, luonnon ja asumisen. Rahahuolet koskivat monia. Parannettavaa olisi myös muun muassa mielen ja kehon hyvinvoinnissa, kansansairauksien hoidossa, työttömien hyvinvoinnissa, riippuvuuksissa, yksinäisyydessä sekä avun ja palvelujen saannissa.

Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta tyytyväisyys on viime vuosina heikentynyt. Parannettavaa olisi muun muassa päivittäisessä elämänrytmissä, mielen hyvinvoinnissa, harrastusmahdollisuuksissa ja kouluhyvinvoinnissa. Hyvinvointitiedosta nousevat esiin myös perheiden rahahuolet, neuropsykiatrinen oireilu, läheisten ystävien vähentyminen, rokotuskattavuus ja lähisuhdeväkivalta.

Harvoin kuulluksi tulevat ihmiset toivovat usein muutosta rahahuoliin, sairauksien hoitoon, avun ja tuen saamiseen ja yhteisöllisyyteen.