Suomi
English
Svenska
Hoidon jatkuvuusmallissa keskeistä on asiakkaan ja ammattilaisen välisen hoitosuhteen jatkuvuus. Hoidon jatkuvuudesta on todettu olevan sekä terveys- että kustannushyötyjä. Pohteella pyritään hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton rinnalla myös kehittämään ammattilaisten välistä yhteistyötä ja näin muodostamaan asiakkaalle sujuvampi palvelupolku.
Hoidon jatkuvuusmallin vaikutus asukkaan palveluihin
Hoidon jatkuvuutta on edistetty Kaakkurin hyvinvointikeskuksessa ja Oulunsalon terveysasemalla nimeämällä alueiden asukkaille potilastietojärjestelmään omalääkärit syksyllä 2023. Omalääkäreitä nimettäessä mahdolliset aikaisemmat pitkäaikaiset hoitosuhteet on pyritty pitämään voimassa. Jokaisella lääkärillä on työparinaan sairaanhoitaja. Työpareille on järjestetty yhteistä aikaa, jolloin hoitaja voi konsultoida asiakkaan asioista. Yhteisvastaanotot ovat myös mahdollisia.
Hoidon jatkuvuusmalli koskee vain kiireetöntä hoitoa, kuten oireajat, perussairauksien määräaikaiskontrollit tai jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia. Kiireellisessä vastaanottotyössä asiakkaan ja ammattilaisen välistä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä hoito tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta.
Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto Kaakkurissa ja Oulunsalossa ei aiheuta asiakkaalle muutoksia palvelukanaviin. Esimerkiksi asiakkaan tarvitessa hoitoa jo saman päivän aikana, tulee hän hoitajan kiireelliselle vastaanotolle sosiaali- ja terveyskeskukseen. Kiireelliselle vastaanotolle ei voi varata aikaa, vaan vastaanotolle pääsee jonottamalla. Jos kiirevastaanotolla hoidon tarpeen arvion perusteella arvioidaan, että potilas tarvitsee puolikiireellisen tai kiireettömän ajan, hänelle järjestellään aika.
Jos asiakas tarvitsee kiireetöntä hoitoa, hän voi varata ajan soittamalla sote-keskukseen tai ottamalla yhteyttä sähköisesti digitaalisen sote-keskuksen chatin kautta. Oulun digitaalisessa sote-keskuksessa on Kaakkurin hyvinvointikeskuksen sairaanhoitaja, joka vastaa Kaakkurin digi-kanavalle tulleisiin yhteydenottoihin. Potilas voi tehdä itse oirearvion omaolo.fi kautta, joka antaa potilaalle hoito-ohjeita tai ohjaa hoidon kiireellisyydessä. Oulun Omahoito päättyy 21.5.2024.
Asiakkaan ottaessa yhteyttä sote-keskukseen sairaanhoitaja tekee huolellisen hoidon tarpeen arvioinnin. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä hoidon kiireellisyys. Hoidon tarpeen arviointi on tärkeä vaihe hoitoketjussa ja se käynnistää hoitoprosessin jo ensikontaktissa. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittava hoito. Tarvittava hoito voi olla esimerkiksi ohjaus oireiden hoitoon kotona tai vastaanottokäynti, konsultaatio tai ajanvaraus tarvetta vastaavalle ammattilaiselle. Jos hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen päädytään varaamaan kiireetön aika lääkärille tai hoitajalle, pyritään se ensisijaisesti järjestämään omalle lääkärille tai omalle hoitajalle. Tämä pyritään huomioimaan etenkin hoidon jatkuvuudesta eniten hyötyvien asiakkaiden kohdalla.
Kokemukset omalääkäri- ja omahoitajamallista ovat olleet positiivisia Kaakkurin hyvinvointikeskuksessa ja Oulunsalon terveysasemalla. Työpari oppii tuntemaan hyvin asiakkaan taustat, mikä edesauttaa kokonaistilanteen hahmottamista. Kaakkurin hyvinvointikeskuksen ja Oulunsalon terveysaseman potilailta on tullut palautetta, että on hyvä tietää kuka hoitaa omia asioita ja vastaanotolla on tutut ammattilaiset.
Lisätietoja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta
Pohteella hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain koko hyvinvointialueelle. Hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä tehdään Pohteella osana RRP2-hankekokonaisuutta. Hankkeen avulla kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Hankkeen pääpaino on peruspalveluiden kehittämisessä.
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP – recovery and resilience plan) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Pilarin 4 ja osin pilarin 3 rahoituksesta Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelmaa toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.
