Pelastuslaitos kehittää palveluja ja työhyvinvointia

Julkaistu
Kahden vuoden säästötoimenpiteiden jälkeen Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen talous on tasapainossa. Säästösyistä jäädytettyinä olleita virkoja on voitu avata, ja niihin on ollut paljon hakijoita. Tänä vuonna erilaisia kehittämishankkeita ja kalustohankintoja pystytään toteuttamaan aiempia vuosia enemmän. Myös osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin panostetaan laajasti.

Pohjois-Pohjanmaa on ainoa maakunta Suomessa, jossa hyvinvointialueuudistus tarkoitti kahden pelastuslaitoksen yhdistymistä. Palkkaharmonisaatio aiheutti 1,2 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset tilanteessa, jossa toimintaa oli muutenkin pakko sopeuttaa.

Uudistaminen on edennyt suunnitellulla tavalla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on ollut päätöksentekohalukkuutta ja -kyvykkyyttä, ja myös päätösten täytäntöönpanossa on voitu edetä hyvin. Pohteella on päätetty, että pelastustoimen talouden vuosittaisena mitoitusperusteena käytetään valtiovarainministeriön laskentaperusteella osoitettua Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen laskennallista osuutta Pohteen yleiskatteellisesta rahoituksesta. Lisäksi hyvinvointialueella on sovittu, että pelastustoimessa noudatetaan taloussuunnitelmakauden kumulatiivisen tasapainon periaatetta. Tämä tarkoittaa, ettei pelastustoimen rahoilla kustanneta sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita tai päinvastoin. Jos pelastustoimen talousarvio on jonain vuonna ylijäämäinen, säästynyt puskuri voidaan käyttää myöhemmin. Alijäämä puolestaan pitää sekin kattaa omasta talousraamista.

Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana palvelun tasoa on laskettu hallitusti päästämättä sitä kuitenkaan alle lakisääteisen minimin. Yhtenä säästötoimenpiteenä Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin viiden pelastusaseman sulkemista, mutta yhdestäkään asemasta ei lopulta jouduttu luopumaan. Säästöt on haettu muualta, kuten tilojen käytön tehostamisesta ja hankintojen uudelleenkohdentamisesta, priorisoimisesta ja lykkäämisestä. Hankintakielto päättyi viime syksynä ja säästötoimenpiteiden aikana kertynyttä niin sanottua korjausvelkaa on pystytty purkamaan. Pelastuslaitoksen eri työryhmissä suunnitellaan kaluston ja varusteiden kehittämistä. Pääsääntönä on yhä kuitenkin se, että hankintoja tehdään harkitusti ja hallitusti.

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos vastaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskuksen kehittämisestä ja toiminnan pyörittämisestä. Toiminta on jo alkanut vaiheittain ja tilanne- ja johtokeskukseen on rekrytoitu kolme uutta palomestaria. Tilanne- ja johtokeskus alkaa palvella koko yhteistoiminta-aluetta ympärivuorokautisesti viimeistään 1. huhtikuuta. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole aiemmin ollut ympärivuorokautisesti toimivaa tilannekeskusta, joten uudistuksella tulee olemaan positiivinen vaikutus alueen kokonaisturvallisuuteen. Pohjois-Suomen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä vahvistuu toiminnan käynnistymisen myötä.

Pelastuslaitoksella on ollut virkoja jäädytettynä säästösyistä kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Vuonna 2025 virkakenttää täytetään talousarvion mukaisesti kaikilla palvelualueilla.

Pohjois-Pohjanmaalla on koulutusmyönteinen pelastuslaitos. Niin päätoimisen kuin sopimushenkilöstönkin osaamisen kehittämiseen panostetaan vuonna 2025. Pelastuslaitoksen koulutustoiminnan vuoden 2025 budjetissa on palattu entiselle tasolle säästötoimien jälkeen. Sopimushenkilöstön viikkoharjoitusten tuntimäärää jouduttiin laskemaan vuodelle 2024, vuonna 2025 tuntimäärää tarkastetaan ylöspäin.

Uusia palveluja ja toimintamalleja

Viime vuonna Oma Pohde -alustalla aloitti toimintansa pelastustoimen chat, jonka kautta pelastuslaitokselle on tullut yhteydenottoja säännöllisesti. Uudessa matalan kynnyksen palvelussa päivystävä palotarkastaja antaa asiakkaille neuvoa tai ohjeistusta kiireettömissä asioissa. Palvelussa voi esimerkiksi keskustella pelastus- ja tapahtumasuunnitelmista tai kysyä yleiseen paloturvallisuuteen liittyviä ohjeita tai neuvoja. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää neuvontaa ja ohjeistusta annetaan myös puhelimitse. Harkinnassa on myös bottiavusteinen neuvontapalvelu.

Pelastuslaitoksella on käynnissä useita työhyvinvointia ja toimintakykyä parantavia toimenpiteitä. Tarvittavia toimenpiteitä on kartoitettu muun muassa työhyvinvointikyselyillä. Kuntosalihankinnoilla ja testausvälineistön ylläpidolla voidaan tukea fyysistä toimintakykyä, mutta yhtä lailla tärkeää on henkinen työsuojelu. Jälkipurkutoiminnan jatkuminen halutaan varmistaa ja myös posttraumatyöpajaan on mahdollisuus osallistua jatkossakin. Esihenkilötyöskentely ja sen tukeminen on valittu yhdeksi työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueeksi.

1.1.2025 astui voimaan Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien ensimmäinen alueellinen palokuntasopimus. Yhteensä 40 sopimuspalokuntaa sekä pelastuslaitosta koskevassa sopimuksessa on määritelty, miten ja missä määrin sopimuspalokunnat tuottavat palveluita pelastuslaitokselle.

Aktiivisella ja elinvoimaisella sopimuspalokuntaverkostolla on merkittävä rooli Pohjois-Pohjanmaan turvallisuuden takaamisessa. Uuden palokuntasopimuksen keskeinen tavoite on turvata sopimuspalokuntatoiminnan elinvoima alueella. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky haastaa pelastustoiminnan vaativien tehtävien suorittamista ja uudessa sopimuksessa sopimuspalokuntien toimintakykyä tuetaan muun muassa taloudellisin keinoin. Myös nuoriin panostetaan entistä enemmän. Alueen väestörakenteen kehitys haastaa sopimuspalokuntien rekrytointia ja tarkoittaa sitä, että nuoret on saatava mukaan palokuntatoimintaan.

Kuusamon paloasemahanke myötätuulessa

Esimerkkinä palvelutuotannon, toimintavalmiuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä voidaan pitää Kuusamon aluetta. Kuusamon paloasemahanke etenee vahvassa myötätuulessa. Aluehallitus on päättänyt hankkeen edistämisestä 28.1.2025.

Nykyisen, 1980-luvun alussa rakennetun paloaseman toiminnallisuus ei vastaa enää nykyvaatimuksia. Rakennuksen sisäilmaongelmat ovat johtaneet siihen, että osa pelastuksen henkilöstöstä on siirretty Rukan paloasemalle. Uuden paloaseman valmistumista odoteltaessa Kuusamon paloasemalle on asennettu ilmanpuhdistimia, ja niiden vaikutusta ilmanlaatuun seurataan.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen ja ensihoidon yhteisen paloasemahankkeen alustava budjetti on 9,5 miljoonaa euroa. Uusi paloasema sijoittuu keskustan tuntumaan, 5-tien varrelle, lähelle uutta poliisilaitosta. Asema tulee niin sanotulle Rajan alueelle, johon Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavamuutoksen. Rakennushankkeen aikataulu on alustavasti noin kaksi vuotta.

“Turvalliset, tehokkaat ja viihtyisät tilat tulevat parantamaan pelastustoimen ja ensihoidon toimintaedellytyksiä ja työhyvinvointia entisestään”, toteaa pohjoisen alueen palopäällikkö Petri Hintikka.

Uuden paloaseman suunnittelussa on huomioitu muun muassa tilojen turvallisuus, puhtaus, logistiset tarpeet ja modernit toiminnallisuusvaatimukset.

Toimintavalmius ja työhyvinvointi paranevat

Luovuttavilta laitoksilta (Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset) perittyjä virkarakenteita on jaettu uuden organisaation tarpeisiin ja laitoksella on uusi laskennallinen tavoitevahvuus. Jokainen välittömän lähtövalmiuden asema on tarkoitus täyttää tavoitevahvuuteen. Välittömän lähtövalmiuden paloasemia ovat Haapajärven, Haukiputaan, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Linnanmaan, Muhoksen, Pudasjärven, Pulkkilan, Raahen, Raksilan, Ruskonselän ja Ylivieskan paloasemat.

Pelastuslaitoksen osavahvuisten paloasemien lähiesihenkilötyöhön panostetaan jatkossa. Tavoitteena on saada jokaiseen työvuoroon työnjohdollinen esihenkilö eli paloesimies, joka muun muassa huolehtii asemapalvelun ja operatiivisen pelastustoiminnan johtamisesta. Osavahvuisten paloasemien täyttäminen tavoitevahvuuteen tapahtuu vaiheittain. Esimerkiksi Muhokselle on aukeamassa kaksi paloesimiehen virkaa.

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli hiljattain yhteensä kuusi palomiehen virkaa avoimena Kuusamossa. Kaksi viroista on vapautunut vuoden 2024 aikana ja neljä on sisäisesti pelastuslaitoksen muilta vastuualueilta siirtyviä virkoja. Kuusamon paloaseman miehistön vahvuus tulee kasvamaan 25 prosenttia.

Tavoitteena on, että Kuusamon paloaseman pelastusyksikön suunnitelmallinen ympärivuorokautinen miehistövahvuus on työvuorossa 1+3 (paloesimies + kolme miehistön jäsentä) minimin ollessa edelleen 1+2. Tämä mahdollistaisi muun muassa vaativien savusukellustehtävien hoitamisen tehokkaasti ja valmiuden suunnittelun tehokkaammin keskustan ja Rukan alueille. Jatkossa uudella henkilöstövahvuudella Kuusamoon on tavoitteena saada miehitettyä kaksi välittömän lähtövalmiuden pelastusyksikköä. Näin pelastuslaitoksen toimintavalmius Rukan alueella paranee ja yhdessä sopimuspalokuntalaisten kanssa voidaan hoitaa alueen kiireelliset tehtävät.

Nykyisellä henkilömäärällä on ollut mahdollista saavuttaa vuorovahvuus 1+2, mutta se on ollut haastavaa. Puuttuvia vakansseja on paikattu siirroilla Pudasjärveltä, Muhokselta ja Oulusta, mikä on rasittanut henkilöstöä ja työvuorosuunnittelua.

“Pelastuslaitoksen henkilöstö on venynyt ja työvuorojen sisällä tehdyt muutokset ovat hankaloittaneet muun muassa päivittäisten toimintojen ylläpitoa ja harjoitusten suunnittelua. Virkojen lisäys on satsaus henkilöstön työhyvinvointiin ja pelastustoiminnan valmiuden ylläpitoon”, Hintikka sanoo.

Kuusamossa ja Rukalla toimii aktiiviset palokuntayhdistykset, joissa henkilöstömäärä on Hintikan mukaan kohtuullisen hyvä. Sopimuspalokuntalaisten irtautuminen omista päätöistään hälytystehtäville voi kuitenkin ajoittain olla haasteellista.

“Etäisyydet ovat isot ja avustavien yksiköiden saapuminen esimerkiksi Taivalkoskelta tai muilta ympäristökuntien paloasemilta kestää yleensä noin tunnin. Kun päätoimista henkilöstöä on Kuusamossa enemmän, antaa se työvuorossa pelastusyksikkötason välittömän lähtövalmiuden”, kertoo Hintikka.