Pohdelaisen askelissa -podcast: Marjo Kreivillä on yli 10 vuoden kokemus sijaisvanhemman tehtävästä

Julkaistu
Kempeleläinen Marjo Kreivi on toiminut miehensä kanssa lastensuojelun perhehoitajana yli kymmenen vuoden ajan. Vuodet ovat osoittaneet, miten tärkeää lapsille on turvallinen ja ennakoitava arki. Lastensuojelun perhehoito on jaettua vanhemmuutta lapsen parhaaksi. Sijaisvanhemmille on jatkuva tarve, sillä turvallinen koti on lapselle ja nuorelle usein paras kasvuympäristö.

Marjo Kreivin polku sijaisvanhemmaksi oli pitkän pohdinnan tulos. Se vaati myös paljon selvittelyä, sillä yli kymmenen vuotta sitten sijaisvanhemmuudesta oli hyvin niukasti tietoa saatavilla. Sijaisvanhemmille suunnattu valmennus oli ensimmäinen askel kohti perhehoitajan tehtävää. Vuosien varrella Marjo ja hänen miehensä ovat tarjonneet monelle lapselle kodin ja vanhemmuuden.

“Nämä vuodet ovat antaneet paljon erilaisia upeita tilanteita vanhempana ja sijaisvanhempana. Ajattelen, että on meidän aikuisten tehtävä huolehtia siitä, että kaikki lapset tulevat yksilöllisesti kuulluiksi omine tunteineen.”

Kuuntele Marjon haastattelu SoundCloudissa:

Jos evästeasetuksesi estävät podcastin näkymisen, voit muuttaa evästeasetuksia tai kuunnella haastattelun SoundCloudissa.

Perhehoitoa tarvitaan, kun lapsi tai nuori ei voi asua omassa kodissaan, kun kehitysvammainen tai vammainen lapsi tai aikuinen tarvitsee tukea arkeen tai kun ikäihminen ei enää voi asua täysin itsenäisesti. Perhehoitajana voivat toimia perheet, jotka pystyvät oman vakaan elämäntilanteensa ansiosta olemaan avuksi tukea tarvitseville.

Lapset ja nuoret, jotka eivät voi asua omassa kodissaan, pyritään aina sijoittamaan ensisijaisesti perhehoitoon, jos arvioidaan, että se on heidän etunsa mukaista. Asuinpaikkana on silloin perhehoitajan, sijaisvanhemman koti. Perhehoito mahdollistaa kodinomaisen kasvuympäristön, jossa on aina turvalliset aikuiset saatavilla. Lapsi saa perhehoidossa paljon korjaavia kokemuksia säännöllisen arjen ja normaalin perhe-elämän kautta. Sijoituksen kesto voi vaihdella tilanteen mukaan.

Sijaisperhettä tarvitsevat lapset ovat yleensä jo ennestään lastensuojelun asiakkaita. Ensimmäisenä kartoitetaan, onko lapsen läheisissä joku sellainen, joka voisi tarjota hänelle kodin. Perhehoitajalla ei tarvitse olla ennestään perhettä, myös yksinasuvat voivat toimia perhehoitajina. Ellei lähipiiristä löydy uutta kotia, lastensuojelussa ryhdytään etsimään hänelle perhehoitajaa, joka on käynyt perhehoitajien ennakkovalmennuksen.

Valmennuksesta saa tukea sijaisvanhemmuuden alkuvaiheessa

Sijaisvanhemman tehtävän lisäksi Marjo Kreivi toimii myös valmentajana tuleville perhehoitajille. Maksuton ennakkovalmennus ei sido mihinkään, mutta se antaa hyvän mahdollisuuden tutkia omia valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Valmennuksessa tuetaan koko perhettä, sillä sijaisperheenä toimiminen koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Kun lapsi saapuu uuteen kotiinsa, luottamusta lähdetään rakentamaan yhteistyössä viranomaisten, lapsen biologisten vanhempien ja muun lähipiirin kanssa. Aikuisten sitoutuminen lapsen hyvään tulevaisuuteen on tärkeää.

Sijoituksen alkuvaiheessa tietoa ei välttämättä vielä ole kovin paljon. Perusturvallisuuden horjuminen voi näkyä arjessa etenkin sijoituksen alkuvaiheessa. Lapsi voi testata aikuisia voidakseen olla varma, että hänestä pidetään huolta.

“Ruokateema näyttäytyy useasti hyvinkin voimakkaasti. Lapsi saattaa syödä ahmien ja yrittää varmistaa, että seuraava ruokailu on tiedossa, jotta hän varmasti pärjää seuraavaan päivään”, Marjo Kreivi kertoo.

Marjo iloitsee siitä, että huolenpito saa kuitenkin ihmeitä aikaan:
“Kerta toisensa jälkeen hämmästyn, kuinka nopeasti korjaavat kokemukset lähtevät eheyttämään lasta. Vakaa kasvuympäristö, jossa lapsi tietää, että asiat tapahtuvat samanaikaisesti päivästä toiseen.”

Pohteen Perhehoidon keskus antaa tietoa ja tukea perhehoitajille

Pohteen Perhehoidon keskuksen alkuvaiheen ohjaus on tärkeä tuki perhehoitajille. Ohjauksessa huomioidaan perheen kokonaisuus, sillä perhehoitajuus vaikuttaa esimerkiksi perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin.

Pohteen järjestämä perhehoitajien valmennus on osallistujille maksuton, eikä se sido osallistujia mihinkään. Valmennuksen aikana voi harkita, haluaako perhehoitajaksi.

“Sellaista palautetta olen saanut omilta valmennettaviltani, että valmennus on ollut hurjan opettavainen matka omiin elämänkokemuksiin. Yksilötehtävien kautta pohditaan, mikä vaikutus kokemillani elämäntapahtumilla on ollut minun vanhemmuuteni ja nykyhetkeen”, Marjo Kreivi kuvailee.

Valmennuksen lisäksi perhehoitajille on tarjolla myös muita tukimuotoja, kuten vertaistukiryhmiä ja koulutuksia sekä työnohjausta ja apua vapaapäivien järjestämiseen. Myös paikallinen Perhehoitoliiton alueyhdistys tukee perhehoitajia heidän tehtävässään. Se on ollut myös Marjo Kreiville tärkeä vertaistuen paikka.

”Tämä ei ole yksintekemistä, vaan yks tärkeimpiä valmiuksia perhehoitajalle on kyky tehdä yhteistyötä. Lapsen mukana tulee yleensä suuri verkosto muitakin ihmisiä ja ammattilaisia tekemään ja onnistumaan yhdessä. Unohtamatta tietenkään lapsen biologisia vanhempia ja muuta läheisverkostoa.

Perhehoitoa toteutetaan monin eri tavoin, esimerkiksi tukiperhetoiminta tai päivystysperhetoiminta ovat hyviä vaihtoehtoja lyhytaikaisempaan perhehoitoon. Tarvetta uusille perhehoitajille on jatkuvasti.

Lisätietoa perhehoidosta:

Kuuntele Pohdelaisen askelissa -podcasteja