Ohjeita oululaisille lastenneuvolan asiakkaille

Tälle sivulle on koottu ohjeita ja vinkkejä oululaisille lastenneuvolan asiakkaille.

Oulun lastenneuvoloiden yhteystiedot

Löydät oman neuvolasi tiedot lastenneuvolan palvelusivulta.

Määräaikaistarkastukset

Äiti ja vauva kotiutuvat sairaalasta tavallisesti 2-4 päivän kuluttua synnytyksestä. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa sopia tapaamisesta terveydenhoitajan kanssa.

Alle kouluikäisen määräaikaistarkastukset

Alle kouluikäiselle lapselle tehdään yhteensä 15 terveystarkastusta. Molempien vanhempien toivotaan osallistuvan neuvolakäynneille, erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin, joissa kartoitetaan tarkemmin perheen voimavaroja. Laajat terveystarkastukset toteutetaan neljän kuukauden, 1,5 vuoden ja neljän vuoden iässä.

Terveystarkastuksiin varataan aika itse puhelimitse tai verkossa Oulun omahoidon kautta.

Suurin osa määräaikaistarkastuksista tehdään jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana:

  • 1–4 viikkoa, tarkastus tehdään neuvolassa tai kotikäynnillä
  • 4–6 viikkoa, laaja tarkastus, tarkastuksessa on lääkäri mukana
  • kaksi kuukautta
  • kolme kuukautta
  • neljä kuukautta, laaja tarkastus, tarkastuksessa on lääkäri mukana
  • viisi kuukautta
  • kuusi kuukautta
  • 8 kuukautta, tarkastuksessa on lääkäri mukana
  • kymmenen kuukautta
  • 1 vuosi

Kun lapsi on täyttänyt vuoden, tarkastukset harvenevat. Ennen kouluikää tehdään vielä viisi tarkastusta, kun lapsi on iältään:

  • 1,5-vuotias, laaja tarkastus, jossa on lisäksi erillinen lääkärintarkastus 
  • 2,5-vuotias
  • Neljävuotias, laaja tarkastus, jossa on lisäksi erillinen lääkärintarkastus 
  • Viisivuotias
  • Kuusivuotias

Laajoihin terveystarkastuksiin liittyy ennakkomateriaalia Oulun Omahoidossa

Lääkäri on mukana laajoissa terveystarkastuksissa, jotka toteutetaan neljän kuukauden, 1,5 vuoden ja neljän vuoden iässä.

Vanhempien toivotaan valmistautuvan 4-vuotiaan laajaan terveystarkastukseen etukäteen täyttämällä tarkastukseen liittyvät lomakkeet Oulun Omahoidossa. Niiden avulla vanhemmat voivat arvioida omia voimavaroja ja terveystottumuksia sekä koko perheen hyvinvointia.

Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri käyvät läpi lapsen terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin liittyviä asioita yhteistyössä perheen ja muiden tarvittavien ammattihenkilöiden kanssa. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta.

Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy myös varhaiskasvatuksen arvio lapsesta niiden lasten osalta, jotka ovat päivähoidossa. Vanhempia pyydetään kertomaan päiväkotiin lapselleen varaamansa neuvolakäynnin ajankohdan.

Laajan terveystarkastuksen lopuksi tehdään yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa arvio lapsen terveydentilasta. Lisäksi arvioidaan onko tarvetta jatkotutkimuksille, tuelle ja jatkohoidolle. Jos lapsella ilmenee erityistä seurattavaa, sovitaan lisäkäyntejä tarpeen mukaan.

Koulun alkaessa lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon asiakkaaksi.

 

Rokotukset lastenneuvolassa

Lapsi saa neuvolatarkastuksissa Kansallisen rokotusohjelman mukaiset ikäkausirokotukset. Rokotukset antavat tartuntatauteja vastaan immuniteetin, joka yleensä kestää pitkään, joskus jopa loppuelämän. Suoja myöhempiä tartuntoja vastaan saadaan sairastettuun tautiin verrattuna selvästi vähemmin oirein. Rokottaminen on paitsi luonnollinen, myös edullinen keino ehkäistä tartuntatauteja ja estää niiden leviämistä.

Suomessa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhtätoista eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Kausi-influenssarokotukset järjestetään vuosittain. Kansallisen rokotusohjelman kattavuus on Suomessa erinomainen.

Yksilötasolla saattaa olla terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella voi olla tarpeellista käyttää myös sellaisia rokotteita, jotka eivät kuulu viralliseen rokotusohjelmaan. Mikäli rokotettava kuuluu erikseen määritettyihin riskiryhmiin, nämä rokotteet ovat yleensä maksuttomia. Muut itse hankittavat rokotteet ovat reseptivalmisteita ja niiden hankinta täytyy myös kustantaa itse. Reseptin niihin voi pyytää neuvolasta.

Kun lapsi sairastuu

Neuvolaikäiset lapset sairastavat runsaasti infektioita, jotka aiheuttavat paitsi merkittävää oireilua lapsille, myös poissaoloja työstä vanhemmille.

Lapsen sairastuessa on tärkeää hoitaa lasta mahdollisimman tehokkaasti kotihoidon keinoin. Lisätietoa ja ohjeita infektioiden kanssa toimimisesta löydät THL:n infektiotaudit-sivuilta. Lääkärin arvio on tarpeen, kun lapsen vointi on vanhempien mielestä huolestuttava, tai oireet viittaavat hoitoa vaativaan sairauteen.

Selvitys sairaan lapsen hoitamisesta

Kun alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, kumpi tahansa vanhempi voi jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle (Työsopimuslaki 4. luku 6 §). Kunta-alan työntekijöillä on oikeus jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta lasta.

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi tietyksi määräajaksi. Useimpien työehtosopimusten mukaan tilapäisen hoitovapaan ajalta lapsen äidillä tai isällä on oikeus saada korvausta sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Korvauksen enimmäismäärä vaihtelee työehtosopimuksen mukaan. Tarkista tilapäisen hoitovapaan ehdot omasta työehtosopimuksestasi.

Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut vanhemmat eivät saa yhtäaikaisesti jäädä hoitamaan sairastunutta lasta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa toinen vanhemmista on ollut yövuorossa ja toisella vanhemmista on aamuvuoro.

Jos tarvitset selvityksen työnantajallesi tai opiskelupaikkaasi sairaan lapsen hoitamisesta kotona, soita neuvolan puhelinpalveluun.

Koululaisen sairastuessa ota yhteyttä oman lapsesi kouluterveydenhoitajaan. Hoitolomaselvityksiä ei kirjoiteta sähköpostiviestin, tekstiviestin tai chatin perusteella, eikä takautuvasti.

Sairauden pitkittyessä

Jos lapsen sairaus pitkittyy tai yleiskunto heikkenee, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi.

Iltaisin ja viikonloppuisin Oulun yliopistollisessa sairaalassa Lasten ja nuorten päivystyksessä hoidetaan alle 16-vuotiaiden sairauksia, joiden hoitaminen ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Poikkeuksena on vammat, jotka hoidetaan Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Terveyskeskuksen lääkäri voi kirjoittaa lähetteen päivystykseen ja tietyissä tapauksissa lasten ja nuorten päivystykseen voi tulla myös ilman lähetettä.

Ilman lähetettä, mihin vuorokaudenaikaan tahansa, OYSin Lasten ja nuorten päivystykseen voi aina saapua seuraavilla oireilla:

  • Ensimmäisen kerran kouristavat lapset, joilla on tajunnantason häiriö, jonka syy ei ole tiedossa
  • Alle kolmen kuukauden ikäiset kuumeiset, hengitystieinfektiossa olevat tai muuten selvästi sairaat lapset
  • Lapset, joilla on hyvin vaikea hengenahdistus tai vahva epäily vierasesineestä hengitysteissä
  • Pojat, joilla on äkillisesti alkanut kiveskipu (mahdollinen kiveskiertymä)
  • Lapsipotilaat, joiden sairauden laatu edellyttää erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja hoitoa: esimerkiksi sairaalaseurantaa vaativat myrkytyspotilaat
  • Saman sairauden vuoksi sairaalahoidossa jo aikaisemmin olleet lapset, joilla oireilu jatkuu tai oireet pahenevat

Oulun seudun yhteispäivystyksessä hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin potilaat, jotka eivät voi turvallisesti odottaa hoitoa saatavaksi omalla terveysasemalla seuraavana arkipäivänä. Mikäli kyseessä ei ole henkeä uhkaava hätätilanne, soita ennen lähtöäsi päivystysavun numeroon.

 

Ryhmät neuvoloissa ja sosiaalipalveluissa

Oulun kaupungin liikuntaryhmät

Oulun kaupungin liikuntapalvelujen Lapanen-toiminta tarjoaa maksuttomia liikuntaryhmiä ja -toimintoja lapsiperheille.

Isä-lapsi-parkki isille ja lapsille

Isien ja alle kouluikäisten lasten Isä-lapsi-parkki kokoontuu viikoittain. Toiminnasta vastaavat Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat. Mukaan voi tulla ilman ilmoittautumista.

Kuntoutusryhmät perheiden tukena

Pohde järjestää kuntoutusryhmiä eri-ikäisille lapsille perheineen.

Katso myös: