Lastensuojelun toimintakulttuuria kehitetään yhdessä

Lastensuojelutyössä suhde lapsen ja sosiaalityöntekijän välillä on oleellinen. Se tarkoittaa lapsen nähdyksi ja kuulluksi tulemista, lapsen kohtaamista sekä hänen näkemystensä huomioon ottamista lapsen edunmukaisia ratkaisuja arvioitaessa. Tarkasteltaessa lapsen elämää, tulee siis lapsen olla keskiössä, jotta hänen etunsa voi toteutua. Pohteen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä vahvistetaan lasten oikeuksia, lasten osallisuuden kokemusta lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa sekä nostetaan esille palautetietoisen työotteen merkitys vaikuttavassa sosiaalityössä.

Lapsen ja hänen perheensä tilanteen syvemmän ymmärtämisen vahvistamiseksi, lapsen elämää tarkastellaan kokonaisvaltaisesti; menneen, nykyisyyden ja turvallisen tulevaisuuden valossa, muun muassa perheterapeuttisia menetelmiä hyödyntäen. Näin vahvistetaan myös traumatietoista työotetta ja lisätään ymmärrystä ylisukupolvisista traumoista. Lapsuusajan haitallisten kokemusten (ACE) merkitys tunnetaan, mutta on tärkeää nostaa rinnalle myös suojaavat kokemukset (PCE), joiden puute on jopa ACE-tekijöitä haavoittavampaa (Westerlund-Cook 2023). Lastensuojelun asiakkaana on lapsi ja yhteistyötä tehdään perheen kanssa, jotka kaikki ovat asiantuntijoita omassa elämässään. Pohteen lastensuojelussa yhteistyötä tehdään myös lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhempien kanssa.

Ammattilainen on aina osa lapsen systeemiä, eikä vain ulkopuolella toimiva palveluntarjoaja. Se, miten me ammattilaiset olemme osa lapsen elämää vaikuttaa lapseen. Lapselle emme ole hänen verkostonsa jäsen, vaan ihminen hänen elämässään. Tämä tulokulma on oleellinen, kun olemme yhdessä rakentamassa lapsen turvallista tulevaisuutta lapsilähtöisesti. Merkityksellisenä tiedonvälittäjänä olet myös sinä ammattilaisena ja tieto pohjautuu ennen kaikkea sinun ja lapsen väliseen suhteeseen. Systeeminen työote perustuu asiakkaiden ja ammattilaisten toivoa vaalivaan yhteistyöhön, jota Pohteen lastensuojelussa on lähdetty vahvistamaan.

Lapsen elämän äärellä tehtävää vaikuttavaa työtä ei kukaan voi tehdä yksin. Jotta saumaton yhteistyö onnistuu eri ammattilaisten välillä, on tunnettava toisten työtä sekä kirkastettava omaa työtä toisille verkoston jäsenille. Verkoston yhteinen kieli ei synny tyhjästä. Se syntyy suhteessa olemisen taidosta toiseen ihmiseen. Ei-tietämisen tilasta, jossa kunnioitetaan toisen asiantuntijuutta, ei tiedetä toisen puolesta. Minä näen sinut, kuulen mitä sanot ja voin liittyä näin yhteiseen keskusteluun ja toisinpäin. Näin rakentuu vaikuttava yhteisöllinen asiantuntijuus, lapsen turvallinen tulevaisuus sekä ammattilaisen työhyvinvointi.

Tietoa hankkeesta

Monialainen osaamisen tuki lastensuojelun sosiaalityössä -hanke tukee Pohteen lastensuojelun toimintakulttuurin kehittämistä ja auttaa kutomaan alueellisia turvaverkkoja yhteen juurruttamalla systeemistä ajattelua ja työotetta osaksi lastensuojelun sosiaalityön arkea. Hankkeen strategisena painopisteenä on 12–17-vuotiaiden lasten sijaishuollon ehkäisy ja vähentäminen. Hanketyön aikana merkityksellisimmiksi teemoiksi ovat nousseet lapsen etu, sosiaalityöntekijän rooli, yhdessä työskentely sekä merkityksellinen tieto, joihin paneutumalla vahvistetaan vaikuttavampaa lastensuojelutyötä. Hankkeen aikana on syntymässä lisäksi muun muassa riskinarvioinnin työväline sosiaalityöntekijän työn tueksi, mutta samalla edistämään myös lapsen, läheisten ja ammattilaisverkoston osallisuutta ja yhteistoimijuutta. Työvälinettä rakennetaan monialaisessa yhteistyössä. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja osaksi alueemme lasten turvaverkkoa.

Tietoa hankkeesta Pohteen verkkosivuilla: Monialainen osaamisen tuki lastensuojelun sosiaalityössä – Pohde

Lähteet

Westerlund-Cook, Saija. 2023. Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa. Teoksessa Linner Matikka, Johanna & Hipp, Tiia. Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus.

Marja Salonen
Palvelualuejohtaja
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelut

Katri Turunen
Kehittäjäsosiaalityöntekijä

Johanna Mäki
Perheterapeutti

Kaisa Laiti
Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

Anu Niemi-Weckström
projektipäällikkö
anu.niemi-weckstrom@pohde.fi
050 413 2931