Mielenterveyden ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana

Ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­des­ta on 2000-luvulla muodostunut keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Väi­tös­tut­ki­muk­ses­sa­ni tarkastelin mielenterveyden ko­ke­mus­asian­tun­ti­juut­ta eri näkökulmien kautta. Mielenterveyden ko­ke­mus­asian­tun­ti­juus on tärkeässä asemassa sekä yksilöllisessä kun­tou­tu­mis­pro­ses­sis­sa, että osana palvelujärjestelmän kehittämistä. Osana yksilöllistä prosessia vertaisuudella on keskeinen asema. Vertaisuuden merkitystä on ajoittain kyseenalaistettu, ja haluttu keskittyä pääosin palvelujärjestelmän kehittämiseen ja arviointiin kytkeytyvään ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­teen.

Ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­teen liittyy sisäänrakennettu jännite

Vertaisuus on tärkeä osa ko­ke­mus­asian­tun­ti­juut­ta, mutta ko­ke­mus­asian­tun­ti­joi­den osallistumisen palvelujärjestelmän kehittämiseen arvioidaan vaativan koulutusta. Koulutuksen pituudet vaihtelevat ja koulutusta järjestäviä tahoja on lukuisia. Toisaalta asiakkaiden keskinäisen vertaistoiminnan on katsottu tukevan sosiaalista osallisuutta ja siten osallistujien hyvinvointia. Yhteiskunnallinen it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta ja yhdenvertaisuutta painottava kehitys on osaltaan luonut hedelmällisen kehityksen vertaisuuden ja ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den kehittymiselle.

Unohtuuko koulutuksen pidentyessä vertaisuuden merkitys?

Ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­del­le on asetettu jo vaatimuksia, jotka lähestyvät mielenterveystyön ammattilaisten työn vaatimuksia. Omaan kokemukseen perustuvan osaamisen ohella edellytetään tietoteknistä osaamista, esiintymistaitoja ja erilaisten mielenterveyden haasteiden tunnistamista. Siksi koulututukseen osallistumisen kynnys voi nousta todella korkeaksi. Saavatko kaikki halukkaat mahdollisuuden tulla mukaan, ja riittääkö kaikkien halukkaiden sitoutuminen ja motivaatio koulutukseen osallistumiseen?

Ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den tulevaisuus

Väitöstutkimukseni pohjalta ajattelen ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den olevan tulevaisuudessa myötätuulessa. Haasteita myös löytyy. Onko ko­ke­mus­asian­tun­ti­juus kehittymässä enemmän palkkatyön suuntaan? Mikä on palkallisen ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den ja vertaisuuden suhde tulevaisuudessa? Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pääasiassa kuntien vastuulla ja mielenterveystyön palveluiden järjestäminen hyvinvointialueiden vastuulla. Mielenterveystyötä tekevien järjestöjen asema herättää myös kysymyksiä, koska niillä on perinteisesti ollut merkittävä asema vertaisuuden tukemisessa ja ko­ke­mus­asian­tun­ti­joi­den kouluttamisessa. Myös vertaisille ja ko­ke­mus­asian­tun­ti­joil­le tarjottu työnohjauksellinen tuki on järjestöjen keskeistä toimintaa.

Lähde: Soronen, Kari (2024): Mielenterveyden ko­ke­mus­asian­tun­ti­juus: Ko­ke­mus­asian­tun­ti­juu­den rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Taustatietoa

Kansainvälistä vertaistuen päivää (Global Peer Support Celebration Day) vietetään vuosittain lokakuun kolmannen viikon torstaina. Tänä vuonna vertaistuen päivää vietetään torstaina 17.10.2024 (ks. Kansalaisareena.fi).

Ko­ke­mus­asian­tun­ti­ja­toi­min­ta sisältää sekä kokemustoiminnan että ver­tais­tu­ki­toi­min­nan, joita yhdistävä tekijä on oman elämänkokemuksen hyödyntäminen muiden auttamisessa. Toiminnat eroavat toisistaan kahdella tavalla:

• Kokemustoiminnan kohderyhmänä ovat muut kuin saman kokemuksen omaavat. Vertaistuen kohderyhmänä ovat saman kokemuksen omaavat.
• Kokemustoiminta keskittyy kokemustoimijan kokemukseen, vertaistukitoiminta tuettavan kokemukseen.

Pohteella kokemustoiminnasta maksetaan palkkio ja kulukorvauksia (ks. Pohde.fi).