Suomi
English
Svenska
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos kohtaa vuosittain yli 55 000 ihmistä turvallisuuskoulutusten, messutapahtumien, lausuntojen ja palotarkastusten kautta.
Palotarkastaja Sari Svenin alueeseen kuuluvat Muhos, Utajärvi ja Vaala, mutta hän tekee tarkastuksia myös Oulussa, Tyrnävällä ja Limingassa. Kohteiden joukossa on esimerkiksi maatiloja, hoitolaitoksia, yleisötapahtumia, kouluja, kauppoja, päiväkoteja ja vesivoimalaitoksia.
Tarkastuskäynnillä muun muassa varmistetaan, että kohteessa on riittävästi toimintakuntoista alkusammutuskalustoa, hätäpoistumisreitit ovat asianmukaisesti opastettuja ja esteettömiä sekä että yritysten pelastussuunnitelmat ovat kunnossa.
Monipuolinen ja vaihteleva arki
Sven käy puhumassa turvallisuudesta päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä eläkeläisten kerhoissa ja yhdistyksissä. Palotarkastajan tehtäviin kuuluvat myös alkusammutuskoulutusten järjestäminen ja turvallisuusneuvonta. Päivystysvuorollaan Sven vastaa puhelimitse, sähköpostitse sekä pelastustoimen chat-palvelun kautta tuleviin kansalaisten turvallisuusaiheisiin kysymyksiin.
Palotarkastajan työn monipuolisuus on Svenin mielestä sen paras puoli. Päiväkotivierailut ovat erityisen mukavia, ja maatiloilla vastaanotto on usein lämmin ja rento.
”Jokainen päivä on erilainen. Viikkoon mahtuu tarkastusten ja pöytäkirjojen kirjoittamisen lisäksi koulutuksia ja palavereja, jotka tuovat vaihtelua kenttätyöhön”, Sari Sven sanoo.
Rakennusinsinööriksi kouluttautunut Sven on ennen pelastusalalle siirtymistään toiminut muun muassa työnjohtajana. Nykyinen työ on aiempaa yksinäisempää, mutta taustalla on tiimin vahva tuki.
”Kollegalle voi aina soittaa, meillä on hyvä yhteishenki. Tiimipalavereissa puhumme ajankohtaisista asioista ja jaamme osaamista työkavereiden kesken”, kertoo Sven.
Tilannetaju ohjaa vuorovaikutusta
Palotarkastajan työ vaatii tilannetajua. Useimmiten vastaanotto on myönteinen, mutta joskus tarkastus saatetaan nähdä ”pakollisena pahana”. Svenin mukaan rauhallinen ja asiakaslähtöinen ote on tärkeää.
“Tarkastajalla on hyvä olla kykyä mukauttaa oma viestintä asiakkaan näkökulmaan. Kerran eräs asiakas suhtautui aluksi ärtyneesti, mutta keskustelun jälkeen tunnelma muuttui, ja tarkastuksen lopuksi hän keitti hyväntuulisesti kahvit”, Sven muistelee.
Myös messutapahtumat kuuluvat palotarkastajan tehtäviin. Esimerkiksi Ouluhallissa vuosittain järjestettävässä Turvaa tenaville -tapahtumassa pelastuslaitoksen henkilöstö kohtaa ison joukon lapsia, joiden kanssa puhutaan turvallisuusasioita, kuten käyttäytymisestä tulipalotilanteessa.
”Lasten mielestä pelastuslaitoksen osasto oli tänäkin vuonna messun paras. Vaikka metelissä puhuminen on raskasta, messut ovat antoisaa vaihtelua”, toteaa Sven.
Svenin mukaan yksi työn haastavimmista osa-alueista on paloriskiasunnoista huolestuneiden kansalaisten tekemien ilmoitusten käsittely. Näissä kohteissa asukkaalla voi olla taustalla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Vaativimmissa tapauksissa turvallisuuden varmistamiseksi käynnille saatetaan pyytää poliisin virka-apua.
Onnistumiset tuovat työhön merkityksellisyyttä. Erityisen mieleenpainuva kokemus oli tarkastus suurella tuotantolaitoksella. Yrityksessä oli kehitetty turvallisuutta oma-aloitteisesti ja määrätietoisesti, ja suunnitelmissa oli tehdä vielä lisää parannuksia.”Turvallisuudesta vastaava henkilö oli kuunnellut tarkasti viime tarkastuskäynnillä ja pistänyt sen jälkeen tuulemaan. Kun kohteessa on tehty parannuksia annettujen huomautusten perusteella, työ tuntuu aidosti vaikuttavalta”, Sven sanoo.
Juttu on julkaistu Pohdelainen 2/2025 -lehdessä. Lue koko lehti.