Yksi hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason vahvistaminen. Myös mielenterveyspalvelujen kehittäminen tästä näkökulmasta on ollut Pohteen tavoitteena heti hyvinvointialueen käynnistymisestä asti.
Hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen mielenterveyspalveluissa on tunnistettu monia kehittämiskohteita. Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyspalveluihin ja hoitoon pääsyssä on ollut suuria eroja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitojonot ovat pidempiä kuin muualla Suomessa. Mielenterveyspalvelujen resurssit ovat jakautuneet alueella epätasaisesti, eikä hoitoa saa yhdenvertaisesti. Asiakkaat myös ohjautuvat helposti raskaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin perustason resurssipulan vuoksi.
– Tilanne jonojen ja hoitoon pääsyn suhteen on todella vakava, sillä osa ihmisistä odottaa hoitoa liian pitkään. Siksi on aivan elintärkeää, että pystymme uudistamaan palveluja. Vaikka tehtävää on vielä paljon, olemme myös onnistuneet kehittämään palveluja. Esimerkiksi rannikon ja Koillismaan alueella olemme saaneet laajennettua hoidon palveluvalikoimaa ja hoidon saatavuutta. Näillä alueilla mielenterveyden avopalveluita on vahvistettu aloittamalla tehostettu avohoito ja lisäämällä resurssia lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon, kertoo OYS Psykiatrian palvelualuejohtaja Sanna Blanco-Sequeiros.
Avopalvelut vahvistuvat, erikoissairaanhoito laajenee alueellisesti
Parhaillaan mielenterveyspalveluihin liittyvää suunnittelua ja kehittämistyötä tehdään perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatrian toimialueella osana Pohteen vuoden 2025 talousarvion laatimista. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on vahvistaa ja kehittää perustason mielenterveyspalveluja hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja hoitojonojen lyhentämiseksi.
– Avomielenterveydenhuollon vahvistaminen on sekä kansallinen että globaali suuntaus. On tärkeää, että perustason palvelut vahvistuvat, jolloin palvelujen painopistettä pystytään siirtämään raskaista palveluista kevyempiin ja myös osin vähentämään psykiatrista laitoshoitoa, sanoo osaamiskeskusjohtaja Erfan Jahangiri.
Vuoden 2025 aikana Pohteen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon mielenterveystyötä niin, että asiakkaalle voitaisiin tarjota hoitoja, joita sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelevä yleislääkäri voi määrätä heille terapiat etulinjaan -periaatteiden mukaisesti. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa alueelliset tehostetun avohoidon yksiköt turvaamaan kiireistä mielenterveyden hoitoa. Tavoitteena on myös kehittää erikoissairaanhoidon avohoitoa alueellisesti Oulun ja Peltolan kampuksen lisäksi sekä vahvistaa digitaalisia palveluja.
Oulaskankaan psykiatrisen osaston erityisosaamista halutaan hyödyntää
Perustason palvelujen vahvistamisessa tärkeää roolia suunnitellaan Oulaskankaan psykiatriselle osastolle ja sen osaamiselle, sillä Oulaskankaalla on laajaa erityisosaamista eri mielenterveyshoidoista. Yksikössä hyödynnetään esimerkiksi Bergenin mallia pakko-oireisen häiriön hoidossa. Tavoitteena on hyödyntää myös Oulaskankaan erityissairaanhoidon osaamista lasten ja nuorten palvelujen vahvistamiseksi koko Pohteen alueella.
– Toiminnan kehittämistä ei voi tehdä ilman yhteistyötä henkilöstön kanssa ja haluamme ottaa heidät vahvasti mukaan kehittämistyöhön. Meillä on hyviä kokemuksia yhteisestä kehittämisestä rannikon ja Koillismaan alueilta, joilla perustason palvelut ovat vahvistuneet ja myös mielenterveyspalvelujen resurssit ovat säilyneet alueella. Tärkeää on tehdä kehittämistyötä myös yhdessä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen sekä sosiaalipalvelujen kanssa, sillä muodostamme yhdessä mielenterveyspalvelujen verkoston. Nyt on alkanut myös perhekeskusmallin kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja kaikki tämä on osa Pohteen perhe- sosiaalipalveluiden ja OYS Psykiatrian kokonaisvisiota, sanoo Sanna Blanco-Sequieros.
Leena Mämmi-Laukka
Erfan Jahangiri
Osaamiskeskusjohtaja