Akuutti kriisi

Erilaiset kriisit ovat osa elämää, jotka aiheuttavat voimakasta kuormitusta ja vaativat sopeutumista. Äkillinen kriisi on yllätyksellinen ja kärsimystä aiheuttava tapahtuma, esimerkiksi onnettomuus, sairastuminen tai läheisen menetys. Kriisi voi myös kehittyä hitaasti. Se voi olla muutos, joka kasvaa vähitellen suureksi ja alkaa horjuttaa tuttuja rutiineja.

Kriisitilanteessa elämänhallinnan tunne heikkenee, ja keho sekä mieli käyvät läpi monivaiheisen sopeutumisprosessin. Se on ihmisen luonnollinen reaktio voimakkaaseen muutokseen. Kriisi voi tuntua raskaalta ja hämmentävältä, mutta samalla se voi myös avata mahdollisuuden kasvuun ja uudenlaiseen ymmärrykseen itsestä ja elämästä. Kriisi ei siis ole epäonnistuminen, vaan inhimillinen vaihe elämässä.

Mitä kriisissä tapahtuu?

Kriisissä tunteet voivat tulla aaltoina: yhdessä hetkessä on surua, seuraavassa vihaa, toivottomuutta tai jopa helpotusta. Ajatukset pyörivät tapahtuneen ympärillä, ja arjen askareisiin keskittyminen on vaikeaa. Kaikki tämä on kuitenkin normaalia.

Kriisi voi tuntua kehossa yhtä voimakkaasti kuin mielessä. Hermosto reagoi vaaraan, vaikka vaaran eli kriisin laukaissut tilanne olisi jo ohi. Kriisin vaikutuksia voivat olla:

• Sydämen tykytys, nopea hengitys
• Jännittyneisyys tai levottomuus
• Univaikeudet
• Muutokset ruokahalussa
• Keskittymisvaikeudet
• Ahdistavat ajatukset tai huolien lisääntyminen

Nämä reaktiot ovat kehon tapoja suojella itseään ja pitää valmiustilaa yllä. Kun kriisi jatkuu, hermosto voi jäädä niin sanotusti “päälle”. Siksi toipumisen yksi tärkeimmistä vaiheista on rauhoittuminen eli kehon palauttaminen turvallisuuden tunteeseen.

Keinoja rauhoittumiseen ja kriisin käsittelyyn löydät Reittiksen Akuutti kriisi-verkkosivulta, Keinoja rauhoittumiseen ja tunteiden säätelyyn-osiosta.

Keinoja rauhoittumiseen ja tunteiden säätelyyn

Kriisi ja ihmissuhteet

Kriisi ei kosketa vain sen kokenutta henkilöä, vaan myös hänen läheisiään. Se voi tuoda ihmisiä yhteen tai aiheuttaa väärinymmärryksiä ja etäisyyttä. Moni kriisiä läpikäyvä kokee, etteivät läheiset aina tiedä, miten olla tukena. Toisinaan taas ystävän tai perheenjäsenen tuki on juuri se, mikä auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen eteenpäin kriisistä selviämiseen.

On hyvä muistaa, että jokainen käsittelee kriisiä omalla tavallaan. Joku tarvitsee puhumista ja yhdessäoloa, toinen vetäytyy hetkeksi hiljaisuuteen. Kumpikin tapa on oikein. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin pidemmäksi aikaa.

Kriisistä ja sen vaikutuksista löydät lisätietoa Mielenterveystalon verkkosivuilta.

Tietoa kriisistä ja traumasta (Mielenterveystalo.fi)

Mikä on traumaattinen kriisi? (Mielenterveystalo.fi)

Kriisi ja ihmissuhteet (Mielenterveystalo.fi)

Miten keho reagoi kriisiin? (Mielenterveystalo.fi)

Kriisi pysäyttää ja tuttu suunta elämälle katoaa. Kriisi etenee usein vaiheittain, mutta jokaisen kokemus on yksilöllinen. Vaiheet voivat limittyä ja palata uudelleen, mikä se on täysin normaalia.

Shokkivaihe

Heti kriisitapahtuman jälkeen mieli suojelee itseään. Kaikkea ei voi vielä käsittää. Olo voi olla epätodellinen, turtunut tai kaoottinen. Toiset saattavat toimia automaattisesti, toiset lamaantuvat. Tämä vaihe kestää yleensä tunteja tai päiviä.

Reaktiovaihe

Kun sokki hellittää, tunteet alkavat nousta pintaan. Suru, viha, pelko ja syyllisyys voivat tulla aaltoina. Myös keho reagoi – uni voi olla katkonaista, keskittyminen vaikeaa ja olo levoton. Tämä on kehon ja mielen tapa alkaa käsitellä tapahtunutta.

Käsittelyvaihe

Vähitellen tapahtunut alkaa jäsentyä. Mieli etsii ymmärrystä ja merkitystä. Samalla ihminen harjoittelee elämään muuttuneessa todellisuudessa. Tämä voi viedä paljon voimia, mutta toisaalta uutta toivoa ja suuntaa elämään alkaa löytyä.

Uudelleen suuntautumisen vaihe

Ajan myötä kriisi ei hallitse elämää kuten ennen. Tapahtunut jää osaksi omaa tarinaa, mutta sen rinnalle mahtuvat muutkin asiat. Elämä ei välttämättä palaa entiselleen, mutta siitä voi tulla jälleen omannäköistä.

Miten suhtautua kriisin vaiheisiin?

Kriisin vaiheet eivät ole sääntöjä, vaan kuvaavat luonnollista toipumisen kulkua. Jokainen etenee omassa tahdissaan. Joskus palataan taaksepäin, joskus otetaan harppauksia eteenpäin.

Tärkeintä on muistaa, että toipuminen on mahdollista. Kun olo on raskas, tuki ja apu auttavat eteenpäin. Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Kriisin vaiheista löydät lisätietoa Mielenterveystalon ja Terveyskylän verkkosivuilta.

Kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen (Mielenterveystalo.fi)

Kriisin vaiheet (Terveyskylä.fi)

Usein kriisi herättää tunteita, jotka voivat tuntua ylivoimaisilta ja sietämättömiltä. Suru, pelko, viha tai häpeä voivat vaihdella nopeasti ja tulla esiin yllättävissäkin tilanteissa. Tällöin erilaiset tunnesäätelykeinot voivat auttaa selviytymään vaikeista hetkistä yli. Näitä ovat esimerkiksi liikkuminen tai muu kehon aktivointi, jotka ovat nopea tapa vaikuttaa sietämättömään tunnetilaan. Tunnesäätelykeinot auttavatkin hermostoa siirtymään pois hälytystilasta ja laskemaan kierroksia.

Tunnesäätely ei tarkoita tunteiden tukahduttamista, vaan sitä, että opit tunnistamaan ja hyväksymään tunteet. Se myös auttaa löytämään keinoja rauhoittaa kehoa ja mieltä, kun tunneaalto on voimakas. Kokeile kriisin hetkellä joitakin seuraavista tunnesäätelyn keinoista.

1. Altista itsesi kylmälle

Kylmä vaikuttaa suoraan hermoston toimintaan. Se hidastaa sydämen sykettä ja rauhoittaa kehoa. Kokeile esimerkiksi:

• Upota kädet tai kasvot hetkeksi kylmään veteen.
• Pidä käsissäsi jääpaloja tai laita kylmäpakkaus niskaan tai kasvoille.
• Käy kylmässä suihkussa.
• Pidätä hengitystäsi noin 30 sekuntia kylmän aikana – se voimistaa rauhoittavaa vaikutusta.

Kylmä pysäyttää hetkeksi ylivireyden ja tuo sinut tähän hetkeen.

2. Nosta sykettä

Jos tunnet, että ahdistus kasvaa tai olo on jännittynyt, anna energian purkautua liikunnan kautta. Korkeasykkeinen liike vaikuttaa kehon kemiaan: se vapauttaa adrenaliinia hallitusti ja auttaa purkamaan ylimääräistä jännitystä.
Voit kokeilla esimerkiksi:

• Reipasta kävelyä, juoksua, pyöräilyä tai rappusten nousua.
• Varpaillesi nousua ja pohkeiden pumppaamista rytmikkäästi.
• Lyhyttä tanssihetkeä – liiku juuri niin kuin keho haluaa.

3. Hengitä ja maadoita

Jos olosi tuntuu vaikealta, voit kokeilla hengitysharjoituksia.

• Hengitä syvään sisään nenän kautta ja puhalla hitaasti ulos suun kautta.
• Keskity uloshengitykseen. Se aktivoi hermoston rauhoittavaa osaa.

Kokeile myös maadoittamista:

• Katso ympärillesi ja nimeä viisi asiaa, jotka näet.
• Kuuntele ääniä ympärilläsi.
• Tunnustele maata jalkojesi alla tai tuolin painoa kehossasi.

Nämä hetkeen palauttavat harjoitukset auttavat sinua siirtämään huomiota pois voimakkaasta tunnetilasta.

4. Rauhoitu ja toivu

Kun pahin aalto on mennyt ohi, kannattaa keskittyä rauhoittaviin hetkiin. Kokeile esimerkiksi lämmintä juomaa, kevyttä venyttelyä tai hiljaista hetkeä. Kehollisten harjoitusten jälkeen hermosto on vastaanottavaisempi rauhoittumiselle ja palautumiselle.

Miksi tunnesäätelyn keinot toimivat?

Kriisin hetkellä ajattelu kapenee ja keho ottaa ohjat. Silloin voimakkain vaikutus tunnetilan helpottamiseen syntyy kehon kautta.

• Jos olet ylivireä ja ahdistunut, kylmä ja syvähengitys rauhoittavat.
• Jos olet lamaantunut ja turtunut, liike ja lämpö aktivoivat.

Keholliset tunnesäätelykeinot auttavat rauhoittamaan kehoa ja mieltä kriisin hetkellä. Ne eivät poista kriisiä, mutta tukevat selviytymistä vaikeassa tilanteessa.

Tunnesäätelykeinoista ja kriisistä selviytymiseen löydät lisätietoja Mielenterveystalon verkkosivuilta.

Miten kriisistä selviää? (Mielenterveystalo.fi)

Kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen (Mielenterveystalo.fi)

Kenenkään ei tarvitse selvitä kriisistä yksin. Jos olo ei helpota tai tunnet olosi toivottomaksi, puhu läheiselle, ammattilaiselle tai kriisipuhelimen päivystävälle työntekijälle.

Voit ottaa yhteyttä Pohteen kriisipalveluihin, mikäli sinä tai läheisesi tarvitsevat apua kriisitilanteessa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen palveluista löydät lisätietoa Pohteen verkkosivulta.

Sosiaali- ja kriisipäivystys

Tukea kriisitilanteisiin ja hyödyllisiä linkkejä aiheesta löydät Terveyskylän verkkosivulta.

Tukea kriisissä (Terveyskylä.fi)

Kriisin kokeneen läheisen auttamisesta löydät lisätietoa Mielenterveystalon verkkosivulta.

Miten auttaa järkyttävän tapahtuman kokenutta? (Mielenterveystalo.fi)

Kirkon keskusteluapu voi auttaa, kun kaipaat henkistä tai hengellistä tukea kriisin keskellä. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Seurakunnan tarjoamasta keskusteluavusta löydät lisätietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivulta.

Kirkon keskusteluapu (Evl.fi)

Vertaistuki voi olla tärkeä keino selviytyä kriisistä. Myös silloin, kun olet kriisin kokeneen läheinen. Vertaistuesta voit lukea Terveyskylän verkkosivulta sekä Reittiksen Osallistuminen-verkkosivulta, Mitä saat vertaistuesta-osiosta.

Löydä vertaistukea (Terveyskylä.fi)

Mitä saat vertaistuesta?