Sosiaaliset suhteet

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa hyvinvointiamme. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee yhteyttä toisiin. Olemme kaikki kuitenkin erilaisia siinä, kuinka paljon ja millaisia sosiaalisia suhteita tarvitsemme. Jotkut viihtyvät isossa ystäväpiirissä, toisille riittää muutama läheinen ihminen. Tärkeintä on, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa arjen ilot ja joihin voi tukeutua elämän vaikeina aikoina.

Ihmissuhteiden myönteisiä vaikutuksia

• Luottamukselliset ja myönteiset suhteet vähentävät stressiä sekä lisäävät iloa ja elämän merkityksellisyyttä.
• Vuorovaikutus ihmisten kanssa edistää aivojen terveyttä ja vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.
• Muiden ihmisten antama tuki edistää terveyttä, suojaa sairastumiselta ja nopeuttaa toipumista.
• Ihmissuhteet auttavat jaksamaan ja löytämään ratkaisuja ongelmatilanteissa.
• Hyvät kokemukset sosiaalisissa suhteissa vahvistavat itsetuntoa ja rohkaisevat tutustumaan uusiin ihmisiin.
• Hyvät ihmissuhteet auttavat tarkastelemaan omia arvoja ja käyttäytymistä.

Joskus ihmissuhteissa syntyvät haasteet edellyttävät ulkopuolista tukea. Ihmissuhteista ja sosiaalisten taitojen harjoittelusta löydät lisätietoa Mielenterveystalon ja Hyväkysymys.fi verkkosivulta.

Tietoa ihmissuhteista (Mielenterveystalo.fi)

Sosiaaliset taidot (Hyväkysymys.fi)

Yksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa meistä elämäntilanteesta, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Se ei aina tarkoita fyysistä yksin olemista. Joskus kyse on siitä, ettei tunne tulevansa nähdyksi, kuulluksi tai koe kuuluvansa joukkoon.

Yksinäisyys voi kuormittaa sekä mieltä että kehoa ja heijastua jaksamiseen. Jatkuessaan pitkään se voi heikentää hyvinvointia ja terveyttä.

Apua yksinäisyyteen voi löytyä monella tavalla: harrastuksista, va­paa­eh­tois­toi­min­nas­ta, vertaistuesta, yhteisöllisistä tilaisuuksista ja arjen kohtaamisista. Jo pienet eleet, kuten tervehdys, hymy tai kutsu tulla mukaan, voivat vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisätä hyvinvointia.

Mitä yksinäisyys on?

Lähes jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys voi tarkoittaa sitä, että sosiaalisia verkostoja ei ole riittävästi tai ihmissuhteissa ei ole tarpeeksi merkityksellisyyttä ja läheisyyttä. Elämässä saattaa olla paljonkin kohtaamisia, mutta aidosti merkitykselliset suhteet puuttuvat.

Myös parisuhteessa oleva saattaa kokea yksinäisyyttä, jos kumppaniin ei tunne yhteyttä. Olotilan voivat aiheuttaa myös elämänmuutokset, kuten muutto, muutokset työssä tai opiskelussa, ero tai läheisen menettäminen. Pitkittyessään yksinäisyys voi heikentää mielialaa, lisätä ahdistusta ja vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon.

Yksinäisyyden riskitekijöitä ovat

• Kokemus ulkopuolelle jättämisestä
• Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen väkivallan kokemukset
• Terveydelliset haasteet, erityisesti mielenterveyden ongelmat ja toimintakykyyn liittyvät rajoitteet
• Enemmistöstä poikkeava kieli- ja kulttuuritausta tai muu kokemus erilaisuudesta
• Sosiaalista kanssakäymistä rajoittavat elämäntilanteet ja -vaiheet sekä muutokset, kuten työttömyys, eläkkeelle jääminen tai muutto
• Taloudellinen niukkuus
• Pitkät välimatkat ja heikot liikenneyhteydet
• Yksin asuminen

Yksinäisyydestä ja sen riskitekijöistä löydät tietoa Duodecim Terveyskirjaston verkkosivulta.

Yksinäisyys (Terveyskirjasto.fi)

Yksinäisyyttä voi ennaltaehkäistä ylläpitämällä ihmissuhteita tai tutustumalla uusiin ihmisiin. Yhteisöllisyyttä voi etsiä harrastusten, va­paa­eh­tois­toi­min­nan tai vertaisryhmien kautta.

Avainasemassa on oma aktiivisuus. Voit aloittaa pienin askelin: lähetä viesti ystävälle, sovi tapaamisesta tai lähde mukaan johonkin sinua kiinnostavaan toimintaan. Aloita uusi harrastus tai liity yhdistykseen. Etsi sinulle sopivia verkkoyhteisöjä ja verstaistukiryhmiä. Myös arjen pienillä teoilla, kuten silmiin katsomisella, tervehdyksellä ja hymyllä, voi olla valtavan suuri merkitys kohtaamisissa.

Jos haluat syventää ihmissuhdetta, jaa avoimesti ajatuksiasi ja tunteitasi luotettavan henkilön kanssa. Yksinäisyydestä puhuminen tai kirjoittaminen voi helpottaa oloa ja auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin.

Yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn liittyy monia tekijöitä. Lapsilla tärkeää on turvallinen kasvuympäristö, aikuisilla puolestaan vahva tukiverkosto sekä mahdollisuus osallistua ja kuulua joukkoon. Myös turvallisuus, pysyvyys ja yhteyden tunne niin perheessä kuin työelämässä ovat merkityksellisiä. Ikääntyneillä toimintakyvyn ylläpito, merkityksellinen tekeminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä.

Apua ja neuvoja yksinäisyyteen löydät Mielenterveystalon verkkosivuilta.

Yksinäisyyden omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Apua yksinäisyyteen (Mielenterveystalo.fi)

Sosiaaliset verkostot muodostuvat usein arjen pienistä kohtaamisista: ystävien tapaamisista, yhteisistä harrastuksista tai juttutuokioista naapureiden tai työkavereiden kanssa. Tällaiset hetket auttavat jakamaan kokemuksia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luovat perustaa yhteisöllisyydelle.

Yksinäisyyttä pystyy ennaltaehkäisemään tai lievittämään kohtaamalla muita ihmisiä arjessa. Hyvinä kohtaamispaikkoina toimivat esimerkiksi kahvilat, kirjastot tai kerhotilat. Kohtaaminen voi olla pikainen piipahdus tai rauhallinen rupattelutauko tutun tai tuntemattoman ihmisen kanssa. Tärkeintä ei ole kohtaamisen pituus, vaan tunne siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Kohtaamispaikat tarjoavat mahdollisuuden jakaa arkea, vaihtaa kuulumisia ja kokea yhteisöllisyyttä. Jokainen kohtaaminen voi vahvistaa tunnetta joukkoon kuulumisesta. Pohjois-Pohjanmaan kohtaamispaikkoja löydät Reittis-haun avulla ja Lähellä.fi-verkkosivulta.

Kohtaamispaikka- ja olohuonetoiminta (Lähellä.fi)