Perheenä kohti parempaa suunterveyttä

Julkaistu

Lapsen suun terveys on vahvasti kytköksissä hänen vanhempiensa suun terveyteen. Vanhempien on tärkeää huolehtia hyvästä suun omahoidosta sekä terveellisistä ruokailutottumuksista jo odotusaikana.  Odotusajan suun terveydenhoidon tavoite on se, että perheen tavat ja tottumukset ovat sellaisia, jotka edistävät suun terveyttä. Lapsi oppii paljon asioita matkimalla, joten vanhemman esimerkki on tärkeä alusta alkaen. On hyvä pitää mielessä, että jo lapsena omaksutut suunhoitotottumukset kestävät hyvin todennäköisesti läpi elämän. Niin sanotut ”huonot hampaat” eivät periydy, mutta suunhoitotottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Kun vanhempien hampaat ja suu ovat terveet, myös haitallisten bakteerien määrä suussa on pienempi. Hampaat eivät tällöin pääse reikiintymään niin helposti ja myös erilaisten iensairauksien mahdollisuudet vähenevät huomattavasti. Haitallisten bakteerien ollessa vähäisiä vanhemman suussa myös niiden tarttuminen lapsen suuhun on epätodennäköisempää. Vastasyntyneillä ei ole syljessään esimerkiksi kariesbakteeria mutans-streptokokkia eli hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria. Hyvin usein se siirtyy lapsen suuhun vanhemmalta, tutkimusten mukaan todennäköisimmin äidiltä. Kariesbakteerin siirtymistä vanhemmalta lapselle voidaan ehkäistä tehokkaasti sylkikontaktin välttämisellä. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi välttämällä ruokien maistelua samoilla ruokailuvälineillä ja sokeristen välipalojen ja juomien kohtuukäytöllä.

Kariesbakteerilla on mahdollista tarttua lapsen suuhun, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Mitä pidempään kariesbakteerin tarttumista lapsen suuhun saadaan vältettyä eli toisin sanoen mitä vanhempi lapsi on, sitä epätodennäköisemmin bakteeri enää suuhun pääsee siirtymään. Sokerin käyttäminen edistää haitallisten bakteerien siirtymistä suuhun, joten makeita tuotteita on erityisen tärkeää välttää varsinkin hampaiden puhjetessa. Hiilihydraattipitoiset ruoat ovat kariesbakteerin ravintoa, ja ne lisäävät kariesbakteerien määrää suussa. Ksylitoli eli koivusokeri taas tekee kariesbakteerille vaikeammat olosuhteet siirtyä lapsen suuhun, joten säännöllinen ksylitolin käyttö on hyvä harjoitella jo lapsuusiässä. Esimerkiksi helposti suuhun liukenevilla ksylitolipastilleilla on helppo aloittaa. Kariesbakteerit eivät pysty hyödyntämään ksylitolia ravintonaan, joten happohyökkäys suussa katkeaa aina ksylitolia nautittaessa. Ksylitolia nautitaan aina aterioiden pääteeksi. Ksylitolin käyttöä suositellaan todella lämpimästi myös vanhemmille. Varsinkin raskausaikana äidin suun pH laskee eli suun olosuhteet happamoituvat hormonitoiminnan muuttumisen vuoksi, joten reikiintymisriski voi nousta. Raskaana ollessakin ksylitoli on siis tärkeä olla hyvän suunhoidon osana.

Perhevalmennustapahtumia oululaisille perheille

Suun terveys on yhtenä osana perhevalmennustapahtumissa, jotka toteutetaan Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella 5–6 kertaa vuodessa. Kutsu tapahtumaan jaetaan ensisynnyttäjäperheille raskausaikana. Perheet voivat ilmoittautua tapahtumaan Oulun omahoidon ajanvarauksen kautta. Tapahtumassa paikalla on neuvolan lisäksi synnytyssairaalan kätilö, fysioterapeutti, suuhygienistit, seksuaalineuvojat, seurakunnan työntekijöitä, perhetyöntekijöitä sekä paljon muita ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Kaikilla toimijoilla on omat pisteensä, joissa odottavat vanhemmat saavat kiertää itsenäisesti ja kerätä monipuolista tietoutta tulevaa vanhemmuutta varten. Tietoa on saatavilla liittyen lapsen syntymään, hoitoon ja vanhemmuuteen liittyviin asioihin.

Suun terveydenhuollon pisteellä on tavattavissa yleensä 2 suuhygienistiä sekä 2–3 suuhygienistiopiskelijaa, jotka jakavat tietoa suunterveydestä. Suuhygienistit ovat itse suunnitelleet pisteensä sisällön. Pisteellä on haluttu korostaa suun terveyden tärkeimpiä asioita, jotka vanhempien olisi tärkeää ottaa jo ennen lapsen syntymää huomioon. Suun terveydenhuollon pisteellä on esillä muun muassa suun terveyden kannalta terveellisiä sekä epäterveellisiä ruoka- ja välipalavaihtoehtoja, infoa ksylitolin käytöstä ja hyödyistä sekä tietoutta tutista ja sen vaikutuksesta lapsen purennan kehittymiseen. Suuhygienistit vastaavat mielellään kaikenlaisiin suuhun ja hampaisiin liittyviin kysymyksiin.

Tapahtumassa informoidaan vanhempia myös Oulun suun terveydenhuollon tarjoamasta ensimmäistä lasta odottavien vanhempien maksuttomasta info- ja hoidontarpeen arviokäynnistä. Vastaanotolla käydään suuhygienistin kanssa läpi oleellisimpia ja tärkeimpiä asioita tulevan lapsen suun terveyteen liittyen ja kartoitetaan myös vanhemman suunhoitotottumuksia ja annetaan yksilöllistä omahoidon ohjausta. Lopuksi tehdään hoidontarpeen arvio. Tarvittaessa käynniltä ohjataan eteenpäin hammaslääkärin vastaanotolle tai varataan jatkoaikaa esimerkiksi vielä suuhygienistille hammaskiven puhdistusta varten. Ajanvarauksen odottavan perheen infoon ja hoidontarpeen arviokäynnille voi tehdä soittamalla suun terveydenhuollon ajanvarausnumeroon. Tätä mahdollisuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Tekstissä käytetyt lähteet:

Hammaslääkäriliitto. Vauvan suunterveys. Viitattu 11.12.2023, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/lasten-ja-nuorten-suunterveys/vauvan-suunterveys.

Hammaslääkäriliitto. Odottavan äidin suunterveys. Viitattu 11.12.2023, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/raskaus-ja-suunterveys/odottavan-aidin-suunterveys.

Duodecim Terveyskirjasto. Lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy. 2022. Viitattu 9.1.2024, https://www.terveyskirjasto.fi/trv00042.

Duodecim Terveyskirjasto. Odottavat perheet ja äidin suun terveydenhoito. 2022. Viitattu 12.1.2024,  https://www.terveyskirjasto.fi/trv00040/odottavat-perheet-ja-aidin-suun-terveydenhoito.

Sonja Rytky

suuhygienisti, Oulu