Ongelmallinen digimedian käyttö on kattotermi, joka sisältää useita eri ongelmallisen digimedian käytön alamuotoja. Myös termiä ongelmallinen internetin käyttö voidaan käyttää vastaavasti. Ongelmallisesta digimedian tai internetin käytöstä puhuttaessa ei määritellä sen tarkemmin, mihin digitaaliseen alustaan tai toimintaan haitallinen käyttö kohdistuu.
Se voi sisältää esimerkiksi
- sosiaalisen median
- digipelaamisen
- video- ja suoratoistopalvelut
- muut digitaaliset tai internet-pohjaiset aktiviteetit, kuten nettishoppailu tai nettiporno
- yllä olevien erilaiset yhdistelmät.
Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja ongelmallinen digipelaaminen ovat esimerkkejä edellä mainituista alamuodoista. Ne ovat ongelmallisen digimedian käytön erityisiä muotoja, joissa tarkemmin määritellään, mihin aktiviteettiin ongelmallinen toiminta kohdistuu.
- Ongelmallisessa sosiaalisen median käytössä haitalliset vaikutukset liittyvät sosiaalisen median käyttöön, kuten jatkuvaan sisällön selaamiseen ja pakonomaiseen sisällön tarkasteluun.
- Ongelmallisessa digipelaamisessa haitallinen käyttäytyminen kohdistuu digipelaamiseen. Digipeliriippuvuus on ongelmallisen digipelaamisen vakavin muoto. Digipeliriippuvuus on nykyään diagnosoitavissa oleva sairaus ja se on lisätty Maailman terveysjärjestön (WHO) ICD-11-tautiluokitusjärjestelmään.
Kaikki ongelmallisen digimedian käytön eri muodot kuuluvat toiminnallisten riippuvuuksien piiriin. Toiminnallisissa riippuvuuksissa haitalliset käyttäytymismallit kehittyvät jotakin toistuvaa toimintaa kohden, kun taas aineriippuvuuksissa kyse on päihteiden käytöstä. Toiminta voi olla siis eri muotoja digimedian käytöstä. Käyttö tuottaa mielihyvää ja aktivoi aivojen välittäjäainejärjestelmiä, kuten serotoniinin ja dopamiinin erityistä. Tämä saa jatkamaan ja lisäämään kyseistä toimintaa, vaikka se aiheuttaisi haittaa.
