Toimenpiteet ja mittarit
Hyvinvointialue seuraa toimintaansa ja onnistumisia erilaisin mittarein.
Lue lisää altaNäin toimimme ja mittaamme onnistumista
Hyvinvointialue, tarvittavat palvelut ja sidosryhmien tavoitteet muuttuvat jatkuvasti. Myös näkemyksemme palveluista ja uudistumisen tarpeista kehittyvät, kun hyvinvointialueen toiminta käynnistyy. Strategia on hyvä tarkistaa myös, jos kansallinen ohjaus ja tavoitteet päivittyvät tai rahoituksen taso muuttuu. Strategia vastaa siis alueella olemassa oleviin muutoksiin ja pitää samalla katseen tulevaisuudessa. Laki hyvinvointialueesta velvoittaa tarkistamaan hyvinvointialueen strategian vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudella.
Seuraamme ja arvioimme hyvinvointialueemme strategiaa jatkuvasti. On tärkeää, että arvioimme ja kehitämme strategiaa oikea-aikaisesti, joustavasti, ketterästi ja avoimesti yhteistyössä hyvinvointialueen eri toimijoiden kanssa. Näin voimme tarkentaa tehtyjä linjauksia ja toimenpiteitä sekä varmistaa, että palvelulupaus ja tavoitteet toteutuvat. Seuranta ja arviointi auttavat meitä tarkentamaan strategiaa ja tarjoamaan vaikuttavia palveluita. Seurannan ja arvioinnin vastuut on kerrottu hyvinvointialueen hallintosäännössä.
Toimenpiteet ja indikaattorit vuosille 2023-2025
Määrittelemämme toimenpiteet tuovat strategiset periaatteet konkreettisiksi teoiksi. Indikaattorit mittaavat onnistumista keskeisissä strategisissa kysymyksissä. Ne ilmaisevat muutosta pidemmällä aikajänteellä. Indikaattorit mahdollistavat vertailun hyvinvointialueen sisällä ja alueiden välillä.
Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tarkentuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmassa, pelastustoimen palvelutasopäätöksessä ja muissa hyvinvointialuestrategiaan liittyvissä suunnitelmissa ja ohjelmissa.
Toimenpiteet
Painopiste: Ihmistä varten
- Osallisuus, varhainen tuki, onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä omaehtoinen terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen painottuvat.
- Painotamme palvelurakenteessa ehkäisevää ja ennakoivaa työtä.
- Teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
- Toimimme siten, että osallisuus, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä onnettomuusuhkien ennakointi ovat osa kaikkia hyvinvointialueen palveluita.
- Tuemme omaehtoista huolehtimista omasta ja lähipiirin hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta.
- Palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin
- Parannamme asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
- Kehitämme lähipalvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta huomioiden sähköisten ja liikkuvien palveluiden sekä teknologian mahdollisuudet.
- Tarjoamme ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä he saavat palvelunsa.
- Palvelujärjestelmä on yhteen sovitettu eri toimijoiden välillä.
- Varmistamme yhteen sovitetut palvelut sekä niiden seurannan ja arvioinnin toimialojen (sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi), toimialueiden (esim. ikäihmisten palvelut) ja eri palvelutasojen välillä.
- Luomme toimivat yhteistyörakenteet ja toimintamallit kuntien, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Painopiste: Vaikuttavasti yhdessä
- Osaamisen ja resurssien jakaminen vahvistavat ennaltaehkäisyä ja perustason palveluja
- Ohjaamme tarvittavat resurssit perustason palvelujen vahvistamiseen hyödyntäen sähköisten palveluiden, työtapojen uudistamisen ja koulutuksen mahdollisuuksia.
- Toteutamme yhteisasiakkuutta tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelut koordinoidusti ja vaikuttavasti.
- Varmistamme hoito- ja palvelutakuiden toteutumisen.
- Palvelujen verkostoa uudistetaan yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa siten, että se vastaa palvelutarpeita, onnettomuusuhkia väestökehitystä ja alueellisia erityispiirteitä.
- Uudistamme ja yhteensovitamme palvelujen verkostoa tarpeen mukaan.
- Kokoamme yhteen vaativaa erityisosaamista edellyttävät palvelut henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi.
- Varmistamme, että järjestämistavat ovat vaikuttavia ja ne perustuvat väestön palvelutarpeisiin.
- Toteutamme hyvinvointialueen palvelut yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa.
- Toteutamme tukipalvelut ja hankinnat vastuullisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti alueen yritykset huomioiden.
- Hyvinvointialueen kustannuskehitys vastaa rahoitusta.
- Kohdennamme resurssit hyvinvointialueella palvelutarpeiden, väestökehityksen, turvallisuus- ja onnettomuusuhkien sekä alueellisten erityispiirteiden perusteella ympäristön ja talouden kannalta kestävästi.
- Rakennamme tiedolla johtamiseen pohjautuvan mallin resurssien vaikuttavalle kohdentamiselle.
- Mitoitamme investoinnit hyvinvointialueen kantokyvyn mukaisesti.
- Kohdennamme henkilöstöresurssit hyvinvointialueella vaikuttavasti palvelutarpeisiin, toimintaympäristön muutoksiin ja onnettomuusuhkiin perustuen.
Painopiste: Parhaat osaajat
- Henkilöstö osallistuu ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön
- Teemme tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa edistäen samalla koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.
- Luomme toimintamallit ja rakenteet, joilla koko henkilöstö voi osallistua palveluiden ja toiminnan kehittämiseen.
- Mahdollistamme erityisosaamisen jakamisen ja verkostojen rakentumisen hyvinvointialueella.
- Hyvinvointialue on arvostettu työnantaja ja kouluttaja
- Toimimme siten, että osaava ja työssään hyvinvoiva henkilöstö on hyvinvointialueen peruspilari.
- Kannustamme, koulutamme ja motivoimme henkilöstöä osaajien saatavuuden turvaamiseksi.
- Rakennamme uudistuvia, rohkeita ja inhimillisiä työyhteisöjä, joissa työolot ovat kunnossa ja häirinnän ehkäisemiseen on toimintamallit.
- Johtaminen tukee henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä
- Luomme edellytykset kehittää henkilöstön osaamista ja työuralla etenemistä.
- Tunnistamme kyvykkyydet ja kannustamme uudistamaan osaamista sekä tehtävänkuvia.
- Vahvistamme esihenkilöosaamista.
- Tuemme henkilöstöä ja esihenkilöitä muutosprosessissa.
Painopiste: Rohkeasti uutta
- Hyvinvointialueen johtamis- ja toimintamallit uudistuvat vastaamaan palvelutarpeita sekä resurssien vaikuttavaa käyttöä
- Kehitämme palvelutarpeeseen, tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden käytännön näkemyksiin pohjautuen moniammatillisia johtamis- ja toimintamalleja tukemaan palvelujen yhteensovittamista, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
- Ennakoimme toimintaympäristön muutoksia sekä onnettomuusuhkia, ja tarvittaessa uudistamme toimintaa ja rakenteita tulevaisuuden tarpeet huomioiden.
- Vaikutamme kaikilla tasoilla hyvinvointialueen mahdollisuuksiin selviytyä perustehtävistään ja kehittyä.
- Vahvistamme yhteistyöalueen (YTA) yhteisiä palveluja ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä erityisesti vaativaa erityisosaamista edellyttävissä toiminnoissa.
- Tieto, tutkimus ja käytännön kokeilut ohjaavat toimintaa kohti vaikuttavia toimintamalleja
- Luomme toimivat yhteistyörakenteet Pohjois-Pohjanmaan ja pohjoisen yhteistyöalueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
- Rakennamme toimivat järjestelmät tukemaan tiedolla johtamisen toteutumista.
- Luomme mallin järjestelmällisestä tiedon keräämisestä väestön sosiaalisista ilmiöistä hyödyntäen esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön toimintamallia.
- Olemme mukana kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa oppimassa ja jakamassa parhaita käytäntöjä.
- Tuotamme läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa palvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista.
- Uudistaminen kuuluu kaikille
- Luomme rakenteet ja toimintamallit, jotka mahdollistavat osallistumisen ja yhteiskehittämisen asukkaille ja sidosryhmille.
- Toimimme siten, että hyvinvointialue on arvostettu, luotettava ja vetovoimainen yhteistyökumppani.
- Mahdollistamme kehittämistyössä paikalliset hyvät käytännöt ja toimintamallit sekä niiden levittämisen.
Strategian seurannan keskeiset indikaattorit
1. THL:n sote-palvelutarvekerroin
Tavoite: Kerroin pienenee
2. Talousarvion toteutuminen, asukaskohtaisten nettokustannusten muutos, tarvevakioidut soten nettomenot
Tavoite: Tilinpäätös ja asukaskohtaisten kustannusten kasvu toteutuvat tarveperustaista rahoitusta vastaavasti. Tarvevakioitujen soten nettomenojen indeksi pienenee.
3. Perustason palveluiden vahvistuminen ja painopisteen siirtyminen ehkäisevään työhön
Tavoite: Perustason palvelut vahvistuvat ja raskaammista palveluista painopiste siirtyy ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Tämä lisää pidemmällä aikajänteellä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä hillitsee kustannusten nousua.
4. Lakisääteisten hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen
Tavoite: Lakisääteiset palvelutakuut toteutuvat
5. Asiakastyytyväisyys
Tavoite: Asiakastyytyväisyys paranee
6. Henkilöstön työhyvinvointi
Tavoite: Henkilöstön työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät.
7. Sähköisten palveluiden käyttö
Tavoite: Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys sähköisiin palveluihin paranee.
8. Eri järjestämistapojen osuus ja kehitys
Tavoite: Järjestämistavat vastaavat palvelutarpeisiin ja alueellisiin erityiskysymyksiin sekä ovat vaikuttavia ja kustannustahokkaita
9. Pelastustoimen ennaltaehkäisevän ja omatoimisuutta edistävän turvallisuustyön toteutuminen
Tavoite: Ennaltaehkäisevä työ vähentää onnettomuuksien määrää ja seurauksia
10. Tutkimuksen ja kehittämisen laatu ja laajuus
Tavoite: Tieteellisten artikkeleiden julkaisupistemäärä nousee. Teknologia- ja palvelukokeilujen sekä yhteiskehittämisaihioiden määrä ja laajuus kasvavat.
Tarkemmat indikaattorit löydät strategia-asiakirjasta sivuilta 21 – 22 ja liitteistä. Indikaattoreita voidaan tarkentaa strategiaan liittyvien ohjelmien valmistelun edetessä.