Lapsiperheiden uniterveys

Raskaus tuo mukanaan monia muutoksia kehoon ja mieleen – eikä uni ole poikkeus. Moni odottava äiti huomaa unensa muuttuvan eri raskausvaiheissa. Alkuraskaudessa väsymys voi olla voimakasta hormonimuutosten vuoksi. Loppuraskaudesta monet raskauteen liittyvät sinänsä harmittomat vaivat altistavat unen häiriintymiselle. Tihentynyt virtsaamisen tarve, suonenveto, levottomat jalat ja käsien puutuminen saattavat herättää useita kertoja yössä. Selkäsärky pitää hereillä, kun sopivaa nukkuma-asentoa ei tunnu löytyvän millään. Unen laatua voi tällöin yrittää parantaa säännöllisellä liikunnalla. Yölliseen selkäkipuun voi auttaa kohtua tukeva kiilatyyny.

Vaikka unihäiriöt ovat raskauden aikana yleisiä, unta voi tukea monin keinoin. Myös odottavan äidin nukkumisesta on hyvä pitää huolta, sillä lapsen unirytmin kehitys alkaa jo ennen syntymää.

Raskaana olevan unesta löydät lisätietoa THL:n ja Neuvokas perhe -verkkosivuilta.

Raskaana olevan uni (Thl.fi)

Parempaa unta raskausaikana (Neuvokasperhe.fi)

Vastasyntyneen uni

Vastasyntyneen uni on jaksottaista eikä noudata selkeää vuorokausirytmiä. Ensimmäisten kuukausien aikana uni muuttuu vähitellen vakaammaksi. Vanhempien on hyvä ymmärtää vauvan yksilöllinen unentarve ja tukea terveellisten unirutiinien muodostumista. Yöheräily on normaalia, mutta johdonmukaiset rutiinit auttavat lasta oppimaan nukahtamisen taitoja.

Vastasyntyneen uni voi hämmentää vanhempaa: miksi vauva liikkuu, ääntelee tai säpsähtelee unissaan – ja miksi hän herää niin helposti? Vauvan unen rakenne eroaa merkittävästi aikuisen unesta, ja heräily on osa normaalia kehitystä. Unen vaiheiden kypsyminen kestää useita vuosia, ja pienillä lapsilla uni on vielä hyvin herkkää ja kevyttä.

Tässä osiossa syvennymme siihen, miten vauvan uni rakentuu, miksi levottomuus unessa on usein aivan tavallista ja milloin unen rakenne alkaa muistuttaa aikuisen unta. Ymmärrys vauvan unen kehityksestä voi helpottaa vanhemman arkea ja lisätä luottamusta siihen, että uni kypsyy ajallaan.

Pikkuvauvojen unesta jopa puolet voi olla kevyttä unta ja yhteen ikävuoteen mennessä REM-unen määrä laskee 30 prosenttia ja viiteen ikävuoteen mennessä 20-25 prosenttia, joka vastaa aikuisen ihmisen REM-unen määrää. Vauvalle tulee myös ns. unitaantumia, jolloin aiemmin hyvin nukkunut lapsi nukkuukin rauhattomasti. Unitaantuman syy on usein täysin biologinen ja kehitysvaiheeseen liittyvä. Lyhytaikaisia unitaantumia esiintyy myös sairastelun yhteydessä tai jonkun ulkoisen muutoksen vuoksi.

Vastasyntynyt nukkuu normaalisti 20 tuntia vuorokaudessa siten, että pisin yhtäjaksoinen uni kestää korkeintaan 2–4 tuntia. Vuorokaudessa nukutun unen määrä on kolmen kuukauden iässä 14–15 tuntia. Neljän kuukauden iässä valtaosa vauvoista nukkuu 5–6 tunnin yöunen.

Imeväis- ja leikki-ikäisten yleisimmät unihäiriöt ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily ja liian varhainen herääminen. Unihäiriöepäilyissä on syytä ottaa lääkäriin yhteyttä, jos:

• Aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi ja on kivuliaan oloinen.
• Lapselle ilmaantuu unen aikana ääntelyä, huutamista, kielen puremista, maiskuttelua.
• Lapsi kuorsaa jatkuvasti ja on päivisin väsynyt.
• Lapsen heräily käy vanhempien voimille.

Vauvojen unesta ja unirytmistä löydät tietoa sekä ohjeita vastasyntyneen vauvan vanhemmille löydät THL:n uniohjeesta.

Uniohje (PDF) 

Unihäiriöiden ennaltaehkäisyssä vanhempien terve harkintakyky on kaiken perusta. Miten voit tukea vauvasi unta löydät lisätietoa Terveyskirjaston, Lapsiperheiden uni ry:n ja Duodecim-lehden verkkosivuilta.

Uni (Terveyskirjasto.fi)

Vauvan yksilöllinen unentarve (Lapsiperheidenuni.com)

Pikkulasten normaali unen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät (Duodecimlehti.fi)

Vauvan unesta ja unen kehityksestä löydät lisätietoa Uniliiton, THL:n ja Neuvokas perhe -verkkosivuilta.

Vauvan unen rakenne (Uniliitto.fi)

Lapsen unen rakenne ja kehitys (Thl.fi)

Tietoa vauvan unesta (Neuvokasperhe.fi)

Vauvan uni 0–6 kuukauden iässä (Thl.fi)

0–3-kuukautisen vauvan uni (Uniliitto.fi)

Uniohje 1 kuukauden ikäiselle (PDF)

Uniohje 3 kuukauden ikäiselle (PDF) 

Vauvan uni 4–12 kk

Neljän kuukauden iässä vauvan unessa tapahtuu iso muutos – uni muuttuu vaiheittaiseksi, ja aiemmin hyvin nukkunut vauva saattaa heräillä tiuhemmin. Tämä kehitysvaihe tunnetaan nimellä neljän kuukauden hulina ja kuuluu normaaliin kasvuun.

Vauva kehittyy hurjaa vauhtia: liikkuminen, ääntely ja pidemmät valveillaoloajat vaikuttavat uneen. Lyhyet päiväunet ovat tavallisia, eikä oma rytmi ole vielä vakiintunut. Säännölliset ruoka-ajat ja rauhallinen vuorokausirytmi auttavat unta muotoutumaan, mutta kehitys tapahtuu omaan tahtiin.

Hyvä uni ei tarkoita täydellistä rytmiä – vaan riittävää palautumista. Vauvan virkeys ja hyväntuulisuus ovat usein paras mittari riittävästä unesta.

Vauvaperheessä kysytään usein, miten tukea vauvan päivärytmiä, vaikka päiväunet ovat lyhyitä? Tai milloin on hyvä luopua yösyötöistä? Vauvojen rytmi kypsyy yksilölliseen tahtiin ja kaikista ulkoisista rytmiä tukevista toimenpiteistä huolimatta vauva saattaa nukkua useammat lyhyemmät päiväunet vanhempien toivomien parin kolmen pidemmän sijaan. Yösyötöt suositellaan lopetettavaksi puolen vuoden iässä. 4-12 kuukauden ikäisen vauvan unesta löydät lisätietoa Uniliiton verkkosivulta.

4–12 kuukauden ikäisen vauvan uni (Uniliitto.fi)

THL:n uniohjeet:

Uniohje 5 kuukauden ikäiselle (PDF)

Uniohje 6 kuukauden ikäiselle (PDF)

Uniohje 12 kuukauden ikäiselle (PDF)

1–2-vuotiaat eli taaperoikäiset lapset nukkuvat keskimäärin 10–13 tuntia vuorokaudessa, josta osan päiväunena. Unentarve on yksilöllistä, mutta jos pikkuinen pysyy pirteänä nukkumaanmenoaikaansa asti, on hän nukkunut päivällä tarpeeksi.

Iltarutiinit auttavat lasta oppimaan itsekseen nukahtamisen taidon, sillä säännölliset tavat tukevat rauhoittumista ja valmistautumista nukkumaan. Tässä vaiheessa vanhempien isona haasteena on se, että lapsen pitäisi alkaa nukahtamaan itsekseen, koska se vähentää yöheräilyä.

Näin voit tukea lasta nukahtamaan itsekseen

• Rauhoita illat ajoissa ja noudata tuttua iltarutiinia.
• Pyri erottamaan syöminen ja nukahtaminen toisistaan ensimmäisen ikävuoden aikana.
• Laita lapsi sänkyyn sopivan väsyneenä, jolloin nukahtaminen on helpompaa.
• Anna lapsen nukahtaa siinä ympäristössä, jossa hän nukkuu yöllä.
• Rohkaise lasta jäämään itsekseen sänkyyn ja kehu häntä onnistumisesta.
• Rauhoittele tarvittaessa, mutta anna lapsen nukahtaa itsenäisesti.
• Anna lapselle tuttu lelu tuomaan turvaa.
• Etene vähän kerrallaan. Siirry esimerkiksi kauemmas lapsen sängyn luota ilta kerrallaan.

Taaperoikäisen unesta löydät lisätietoa Neuvokas perhe -verkkosivulta ja THL:n artikkelista.

Taaperoikäisen uni (Neuvokasperhe.fi)

Uni 6-24 kuukauden iässä (Thl.fi)

2–6-vuotiaan leikki-ikäisen unentarve on noin 10–13 tuntia yössä. Tässä iässä lapselle muodostuu selkeä unirytmi, mutta myös yöheräilyt ja painajaiset voivat olla yleisiä. Päiväunet voivat vielä olla tarpeellisia, mutta niiden tarve vähenee iän myötä. Vanhempien kannattaa panostaa rauhallisiin iltarutiineihin ja varmistaa, ettei iltaan sisälly liikaa virikkeitä.

Yksilölliset erot unentarpeessa ovat normaaleja, joten tärkeintä on, että lapsi herää virkeänä ja jaksaa päivän touhut. Jos lapsi on aamuisin väsynyt tai ärtyisä, unen määrää tai laatua voi olla tarpeen tarkastella.

Vinkkejä rauhoittumistaitojen harjoitteluun

• Säännölliset iltarutiinit: Tutut ja toistuvat iltatoimet, kuten iltapala, hampaiden pesu ja iltasatu, auttavat lasta valmistautumaan uneen ja luovat turvallisuuden tunnetta.
• Rauhoittavat aktiviteetit: Ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää vilkkaita leikkejä ja ruutuaikaa ja suosia esimerkiksi yhdessä lukemista tai hiljaista musiikkia.
• Turvallinen ympäristö: Luo lapselle ympäristö, jossa ei tarvitse pelätä pimeää tai yksin olemista. Pieni yövalo tai avoin ovi voivat lisätä turvallisuuden tunnetta.

THL suosittelee, että 2-5-vuotiaiden ruutuaika olisi korkeintaan tunti päivässä.

Lapsen ja aikuisen rauhoittumisharjoituksia löydät Neuvokas perhe ja Mieli ry:n verkkosivuilta.

Mindfulness – harjoitus lapselle ja aikuiselle (Neuvokasperhe.fi)

Lasten ja nuorten harjoitukset (Mieli.fi)

Unen haasteisiin vaikuttaminen

• Johdonmukaisuus: Ole päättäväinen mutta lempeä nukkumaanmenon suhteen. Selkeät rajat ja rutiinit auttavat lasta ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan.
• Päiväunien säätely: Jos lapsi ei ole illalla väsynyt, päiväunien pituutta tai ajankohtaa voi olla tarpeen tarkistaa.
• Palkitseminen: Kannusta lasta onnistuneista nukkumaanmenoista, esimerkiksi tarroilla tai ylimääräisillä iltasaduilla.

Leikki-ikäisen unesta löydät lisätietoa THL:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilta.

Leikki-ikäisen uni (Thl.fi)

3-4-vuotiaan nukkuminen (Mll.fi)

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelman löydät Mielenterveystalon verkkosivulta.

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Lapsiperheen iltasirkuksen rauhoittamiseen löydät vinkkejä Mannerheimin lastensuojeluliiton videolta.

Tämä video on upotettu YouTubesta. Näet sen, kun hyväksyt markkinointievästeet. Tai voit katsoa videon suoraan YouTubessa klikkaamalla tätä linkkiä.

Kouluikäisen lapsen unentarve on 9–11 tuntia yössä. Unenpuute voi näkyä keskittymisvaikeuksina, ärtyneisyytenä ja oppimisvaikeuksina. Säännöllinen unirytmi, liikunta ja ruutuajan hallinta ovat tärkeitä keinoja tukea lapsen palauttavaa unta. Kouluikäisen unesta löydät lisätietoa THL:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilta.

Kouluikäisen uni 6-12 vuoden iässä (Thl.fi)

Alakouluikäisen nukkuminen (Mll.fi)

Älylaitteiden vaikutus uneen

Älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa uneen monin tavoin:

• Näytön kirkkaus voi häiritä vuorokausirytmiä ja siirtää nukahtamista myöhemmäksi.
• Sisällöt voivat nostaa vireystilaa ja vaikeuttaa rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa.
• Käytön lopettaminen ajoissa voi olla vaikeaa, jolloin ruutuaika vie aikaa nukkumiselta.

THL suosittelee, että kouluikäisillä ruutuaika olisi korkeintaan 2 tuntia päivässä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto on koonnut lapsen päivärytmin, johon on jaoteltu sujuvan arjen osa-alueita. Konsteja ruutuaikarutiineihin löydät Neuvokas perhe -verkkosivulta.

Media mukana lapsen arjessa (PDF)

Miten hallita viriketulvaa (Neuvokasperhe.fi)

Älylaitteet rakentuvat siten, että ne pyrkivät pitämään tarkkaavaisuutta yllä mielihyvää tuottavien palkintojen avulla. Alle kouluikäisen on hyvin vaikeaa irrottautua niistä, koska lapsen itsesäätelytaidot eivät ole vielä kehittyneet. Jatkuva ruutuaika ei tue lapsen kasvua, koska lapsen aivot tarvitsevat rauhaa.

Lasten kanssa olisi hyvä keskustella, miten sovellukset toimivat ja miten ne rakentuvat. Toisinaan on hyvä viettää ruuduton päivä, jolloin perhe keskittyy yhdessäoloon ja leikkiin. Huoltajien on myös hyvä tarkkailla lapsen jaksamista ja elämäniloa, iloa pitäisi mahtua elämään median käytön ohellakin.

Lapsiperheiden arkeen kuuluu usein keskustelu siitä, miksi lapselle asetetaan rajoja pelien ja ruutuajan suhteen. Näihin tilanteisiin voit soveltaa esimerkiksi näitä vinkkejä.

• Kysy ja kuuntele, kohtaa lapsi. Kannusta lasta keskustelemaan tunteistaan ja kokemuksistaan ruudun äärellä.
• Kuuntele lapsen toiveita ja yritä ymmärtää hänen näkökulmaansa.
• Pohtikaa yhdessä perheen yhteisiä sääntöjä ja yritä saada lapsi ymmärtämään rajoitusten syy. Avoin keskustelu auttaa lasta ymmärtämään, miksi ruutuaikaa rajataan.
• Sovi ruutuajalle tietyt käytännöt, joista pidetään kiinni. Ruutuaikaa kannattaa myös pilkkoa ja tehdä sopimuksia, miten peliaikaa voi ansaita.
• Keskustelkaa positiivisesti unesta ja sen merkityksestä.

Tutustu Perheen ruutusopimukseen ja Klik!-tehtäväsivuun, joka auttaa digitaitojen harjoittelussa. Peliajasta löydät lisätietoa Neuvokas perhe – verkkosivulta.

Perheen ruutusopimus (PDF)

Klik! (PDF)

Peliaika (Neuvokasperhe.fi) l

Aivoliiton lapsille suunnattu video unen ja nukkumisen tärkeydestä.

Tämä video on upotettu YouTubesta. Näet sen, kun hyväksyt markkinointievästeet. Tai voit katsoa videon suoraan YouTubessa klikkaamalla tätä linkkiä.

Pienet lapset tarvitsevat paljon unta, eikä yöuni yksin riitä. Siksi päiväunet ovat tärkeä osa lapsen arkea. Pienellä vauvalla unet jakautuvat ympäri vuorokauden, mutta noin kolmen kuukauden iässä vauva alkaa nukkua yöllä pidempiä jaksoja. Päiväunien rytmi kehittyy hitaammin, ja unentarve vaihtelee paljon yksilöllisesti.  Osa lapsista tarvitsee päiväunia vielä esikouluikäisenä, kun taas jotkut jättävät ne pois jo yksivuotiaana.

Vanhemmille voi olla hankalaa tunnistaa, milloin lapsi on väsynyt tai nälkäinen. Säännöllinen päivärytmi, jossa syömiset ja unet vuorottelevat, auttaa tunnistamaan lapsen tarpeita ja tukee hyvää unirytmiä. Päiväunista löydät lisätietoa Uniliiton verkkosivulta .

Päiväuni (Uniliitto.fi)

Turvallinen uni on vauvan tärkein unilahja. Vastasyntyneen uni voi olla levotonta ja vaihtelevaa – mutta yksi asia on varmaa: vauva tarvitsee turvallisen paikan nukkua. Vauvan nukkumisympäristöllä ja -asennolla on suuri vaikutus siihen, miten turvallisesti hän nukkuu. Jo pelkkä selällään nukkuminen vähentää kätkytkuoleman riskiä merkittävästi.

Vanhempien huolelliset valinnat auttavat vauvaa lepäämään turvallisesti, ja pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys. Miten vauva tulisi pukea nukkumaan? Voiko perhepeti olla turvallinen? Entä milloin tutin käyttö kannattaa aloittaa?

Asiantuntijoiden kokoamat uniturvallisuuden 10 muistisääntöä ja vinkit turvallisen nukkumisympäristön luomiseen löytyy Uniliiton verkkosivulta.

Turvallinen nukkuminen (Uniliitto.fi)

Erilaiset uniongelmat voivat lapsilla olla kehitykseen kuuluvia ilmiöitä, tai ne voivat olla unihäiriön oireita. Lapsen univaikeuksia arvioitaessa suhteutetaan esille tuleva unen laatu ikätasolle tyypilliseen nukkumiseen. Ensimmäisten elinkuukausien aikana ei diagnostisoida varsinaisia unihäiriöitä, koska vuorokausirytmin ja vireystilan säätelyn kehitys ovat vasta aluillaan ja uni on vielä rakenteellisesti epäkypsää.

Kootusti tietoa erilaisista lasten unihäiriöistä ja unen haasteista ja myös vinkkejä haasteiden selättämiseen löydät Terveyskirjastosta, THL:n ja Neuvokas perhe -verkkosivuilta.

Unihäiriöt lapsella (Terveyskirjasto.fi)

Liian aikainen herääminen (Thl.fi)

Nukkumaanmenon vaikeudet (Thl.fi)

Opetellaan rauhoittumistaitoja Pikku Kakkosen nallen kanssa. (Neuvokasperhe.fi)

Voisitko vanhempana hyötyä Mielenterveystalon lapsen univaikeuksien omahoito-ohjelmasta? Omahoito-ohjelma sopii kaikenikäisten lasten vanhemmille. Harjoitukset on suunnattu erityisesti alle kouluikäisille lapsille.

Univaikeuksien omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Unen aikana ilmeneviä poikkeavia käytösmalleja kutsutaan parasomnioiksi, unenaikaisiksi erityisilmiöiksi. Niitä voivat olla kauhukohtaus, unissakävely tai painajaiset. Liikehäiriöiksi kuvataan ilmiöitä, joissa motorinen toiminta on keskeinen piirre. Lisätietoa THL:n verkkosivuilta.

Parasomniat ja unenaikaiset liikehäiriöt (Thl.fi)

Yöheräily (Thl.fi)

Vauvan uni voi välillä takkuilla – syynä voi olla unitaantuma

Jos aiemmin hyvin nukkunut vauva alkaa heräillä usein tai nukahtaminen vaikeutuu, vanhemmat saattavat hämmentyä. Kyse voi olla unitaantumasta, joka liittyy lapsen luonnolliseen kehitykseen. Vauvan aivot ja keho kehittyvät huimaa vauhtia, ja tämä näkyy usein myös unessa. Uni muuttuu kehityksen mukana – eikä se tarkoita, että jotain olisi mennyt pieleen.

Unitaantumat ovat ohimeneviä vaiheita, mutta voivat tuntua kuormittavilta. Vanhempien ei tarvitse selvitä yksin: lempeillä rutiineilla, rytmillä ja johdonmukaisuudella pääsee pitkälle. On tärkeää tunnistaa, mistä on kyse – ja silloin oikea tieto auttaa.

Unitaantumista löydät lisätietoa Uniliiton verkkosivulta.

Unitaantumat ja takapakit (Uniliitto.fi) 

Lapsen univaikeudet vaikuttavat myös vanhempien uneen. Vinkkejä jaksamiseen Neuvokas perhe -verkkosivulta.

Unihaasteet – vinkkejä vanhemman jaksamiseen (Neuvokasperhe.fi)

Pienen lapsen uniongelmat voivat kuormittaa koko perheen arkea. Vanhemmat saattavat sinnitellä väsymyksen keskellä pitkäänkin ennen kuin uskaltavat tehdä muutoksia nukkumisrutiineihin. Hyvä uutinen on, että apua on saatavilla ja keinoja löytyy monenlaisia, myös lempeitä.

Unitaitoja voi vahvistaa

Perheissä voidaan vahvistaa lapsen univalmiuksia pienillä arkisilla toimilla, jos ei halua turvautua unikouluun.

• Luo toistuva, rauhallinen iltarutiini.
• Rajoita ärsykkeitä ja tuo iltaan läheisyyttä.
• Vältä kiirettä nukkumaan mennessä.
• Huolehdi päivän rytmistä ja aamun valosta.
• Tarkkaile lapsen vireystilaa – liian virkeä lapsi ei jaksa rauhoittua.

Itsenäinen nukahtaminen kehittyy vaiheittain

• Lapsi oppii 6–18 kuukauden iässä nukahtamaan itsekseen. Harjoittelu kannattaa tehdä asteittain. Aluksi vanhempi voi olla läsnä vuoteen vierellä ja tarjota turvaa esimerkiksi puheella tai silittämällä.
• Toistuvat rauhoittavat sanat, äänet tai eleet auttavat lasta yhdistämään tilanteen uneen. Näitä rauhoittumisen keinoja voi kehittää oman lapsesi ehdoilla.

Unta edistävien nukkumistottumusten muistilistat lapsiperheille on koonnut THL.

Muistilista vauvaperheille (PDF)

Muistilista pikkulapsiperheille (PDF)

Muistilista pikkukoululaisten perheille (PDF)

Unikoulu tukee itsenäistä unta

Unikoulu on tapa tukea lasta nukahtamaan ja nukkumaan itsenäisemmin. Tarkoitus ei ole opettaa nukkumaan, vaan auttaa lasta rauhoittumaan uudelleen uneen ilman vanhemman apua. Alle 6 kuukauden ikäisille ei suositella unikoulua yösyöttöjen lopettamiseen, mutta nukahtamiseen liittyviä tapoja voi alkaa muuttaa jo hieman aiemmin.

Unikoulun tavoitteita voivat olla:

• Yöheräilyjen väheneminen
• Yösyöttöjen purkaminen
• Sylissä tai rinnalla nukuttamisen vähentäminen
• Tilanteet, jolloin unikoulu voi olla tarpeen

Unikoulua voidaan harkita, kun:

• Lapsi heräilee toistuvasti eikä rauhoitu ilman vanhempaa.
• Nukahtaminen vaatii aina sylin, rinnalla oloon tai heijaamisen.
• Vanhempien jaksaminen on vaarassa.
• Unihaasteet haittaavat koko perheen arkea.

Lempeästi rauhoittumisen tapoja lisäämällä

Tämä menetelmä sopii perheille, jotka kaipaavat joustavaa ja pehmeää lähestymistä. Siinä ei tehdä nopeita muutoksia, vaan uusia rauhoittumisen keinoja lisätään vähitellen vanhojen rinnalle:

• Lisätään esimerkiksi silittely tai rauhallinen ääni nykyisen tavan rinnalle.
• Kun uusi tapa on tuttu, vanhasta aletaan hiljalleen luopua.
• Lopulta lapsi oppii rauhoittumaan itsenäisesti.

Näin valmistaudut unikouluun

Hyvä valmistautuminen lisää onnistumisen mahdollisuuksia:

• Poissulje terveydelliset esteet, esimerkiksi refluksi, allergiat, kivut.
• Vältä suuria muutoksia, esimerkiksi muutto ja päiväkodin aloitus unikoulun aikaan.
• Tee päätös yhdessä puolison kanssa.
• Tarjoa unikoulusta vastaavalle vanhemmalle yörauha.
• Valitse perheellenne sopiva, yksinkertainen ja johdonmukainen menetelmä.

Jos unikoulu ei toimikaan

Jos muutosta ei näy viikon kuluessa, voi olla hyvä tarkistaa, onko menetelmä liian monimutkainen, onko toimittu johdonmukaisesti vai voiko ongelmien taustalla olla kehitysvaihe tai sairaus.

Lapsen unesta, unen huollosta, unikoulusta ja uniongelmista löydät lisätietoa THL:n ja Uniliiton ja Terveyskirjaston verkkosivuilta.

Lapsen unen huolto (Thl.fi)

Unikoulu (Uniliitto.fi)

Uniongelmat (Terveyskirjasto.fi)

Lapsen uni (Terveyskirjasto.fi)

Vinkkejä vauvan ja taaperon unipulmiin löydät Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivun Kotiunikoulussa.

Kotiunikoulut (Mll.fi)

Jos omat toimet eivät riitä, neuvolat ja perhetyö voivat auttaa etenemään perheen tilannetta tukevalla tavalla. Lisäksi voit saada maksutonta tukea ensi- ja turvakotityöntekijän uniohjauksen avulla. Tavoitteena on yhdessä perheesi kanssa löytää keinoja ja voimavaroja uuden rytmin toteuttamiseen ja perheesi jaksamiseen.

Uniohjaus (Ensijaturvakotienliitto.fi)

Lasten univaikeuksien voittamiseksi voit hyödyntää Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelmaa joka löytyy Mielenterveystalon verkkosivulta.

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Vastasyntynyt nukkuu normaalisti 20 tuntia vuorokaudessa, ja pisin yhtäjaksoinen uni kestää korkeintaan 2–4 tuntia. Kolmen kuukauden iässä unen määrä vähenee 14–15 tuntiin. Neljään kuukauteen mennessä suurin osa vauvoista nukkuu 5–6 tunnin yöunen.

Imeväis- ja leikki-ikäisten yleisimmät unihäiriöt ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily ja liian varhainen herääminen. Yöheräilyä esiintyy pienistä lapsista 10–15 prosentilla. Merkittävän yöheräilyn rajana pidetään neljää heräämistä yötä kohden.

Unihäiriöiden ennaltaehkäisyssä vanhempien terve harkintakyky on kaiken perusta. Ammattilaisena voit hälventää lapsiperheiden huolta lapsen nukkumisvaikeuksissa ja tukea vanhempien jaksamista. Varsinaisten unihäiriöiden tutkiminen ja hoito vaihtelee ongelman luonteen mukaan. Jos tilanne on perheen kannalta vaikea, voidaan unta rytmittää sairaalassa.

Lapsen unesta löydät lisätietoa Terveyskirjaston verkkosivulta.

Uni (Terveyskirjasto.fi)

Lapsen uni (Terveyskirjasto.fi)

Unikoulusta apua

Unikoulu voi parantaa sekä lapsen että vanhempien unen laatua ilman haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykseen tai kiintymyssuhteeseen, kun se toteutetaan lapsentahtisesti ja turvallisesti. Menetelmät perustuvat rutiineihin, johdonmukaisuuteen ja lapsen kykyyn oppia nukahtamaan itsenäisesti. Unikoulun aloittamista suositellaan noin 4–6 kuukauden iässä, kun lapsi on valmis nukkumaan pidempiä jaksoja ilman ravintoa.

Unikouluja on erilaisia, tutustuUniliiton artikkeleihin ja löydä asiakkaallesi sopivin.

Tassu-unikoulu (PDF)

Suunniteltujen herätysten menetelmä 4kk-12kk (PDF)

Syliin-sänkyyn-unikoulu 5-10kk (PDF) 

Tuoliunikoulu 6-12kk (PDF) 

Unen aallot -unikoulu 5kk-24kk (PDF)

Gordonin unikoulu perhepedissä nukkuville yli 1v (PDF) 

Aikuisen aktiivisuutta vaativan uniassosiaation purkaminen (PDF)

Imemiseen liittyvän assosiaation purkaminen (PDF) 

Työkaluja neuvontaan

Raskauteen liittyvää unitietoa löydät Käypä hoito -verkkosivulta.

Raskaus ja koettu unen laatu (Käypähoito.fi)

Raskauteen liittyvästä levottomat jalat -oireyhtymästä saat lisätietoa Potilaan lääkärilehden artikkelista.

Raskaus ja levottomat jalat (Potilaanlääkärilehti.fi)

Työkaluja lapsen uniongelmien arviointiin ja hoitoon löydät THL:n verkkosivulta. Lapsen unesta löydät myös lisätietoa Terveysportin verkkosivulta. Terveysportti on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Materiaalit (Thl.fi)

Lapsen uni (Terveysportti.fi)

Lasten univaikeuksien voittamiseksi voit hyödyntää Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelmaa joka löytyy Mielenterveystalon verkkosivulta. Valmennus on tarkoitettu kaikenikäisten lasten vanhemmille. Harjoitukset on suunnattu erityisesti alle kouluikäisille lapsille.

Univaikeuksien omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Vinkkejä unirutiineihin eri ikäisille lapsille löydät Uniliiton oppaasta.

Unirutiinit (PDF)

Uniasiaa lapsiperheille on koottu hyvinvointipolulle Neuvokas perhe -verkkosivulle.

Unen ja rauhoittumisen ongelmia? (Neuvokasperhe.fi) 

Kouluikäisten mielenterveysongelmien tukemiseen ja hoitoon löydät tukea THL:n oppaasta .

Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa (PDF)